Rick Riordan: Punainen pyramidi

Taikavoimia, seikkailua ja Egyptin kiehtovaa mytologiaa!

Äitinsä kuoleman jälkeen Canen sisarukset Carter ja Sadie tapaavat vain harvoin. Sadie jää asumaan Lontooseen, Carter sen sijaan matkustaa egyptologi-isänsä kanssa ympäri maailmaa.

Sisarukset vieraantuvat toisistaan, heillä ei ole enää juuri mitään yhteistä. Ei ennen jouluaattoa, jolloin isä vie heidät British Museumiin, lupaa "korjata kaiken" - ja aloittaa aiheuttamalla mittavan räjähdyksen. Samalla hän tulee vapauttaneeksi muinaisen Egyptin pahamaineisimman jumalan Sethin.

     Punainen pyramidi aloittaa uuden Riordanin kirjasarjan, tällä kertaa kyseessä on trilogia muinaisen egyptin mytologiaa hyväksi käyttäen. Riordanin Percy Jacksonista kertovat kirjat ovat yksiä suosikkejani ja tämä kirja jatkaa laadukasta työtä. Ainoa miinus tämän sarjan kohdalla on se, että egyptin mytologia ei ole lähimpänä omaa sydäntä ja sen kautta tämä sarja ei kiinnosta ihan niin paljoa, kuin muut Riordanin kirjat. Olen tullut lukeneeksi koko trilogian silloin, kun se ilmestyi, mutta muistikuvia tuosta lukemisesta ei ole jäänyt.

     Kirja on laadukasta Riordania: hahmot ovat mielenkiintoisia ja aidon tuntuisia, tarina etenee vauhdikkaasti, kirja pitää lukijan otteessa alusta loppuun saakka. Tarina kerrotaan vuorotellen Carterin ja Sadien näkökulmasta, ja tämä sopii kirjalle hyvin. Valitettavasti itseäni ei kovin paljon jäänyt kiinnostamaan heidän jatkonsa. Maailma on loppumassa ja sisarusten tehtävänä on pelastaa se, vaikka he vasta muutama päivä sitten saivat tietää sukunsa salaisuuden. Tavoitteenani on kuitenkin saada luettua Riordanin kaikki kirjat (osa uudelleen), joten tulen jatkamaan trilogian parissa.

The Red Pyramid
Suomentanut: Ilkka Rekiaro

Genre: nuoret, fantasia, seikkailu
Sarja: Kanen aikakirjat #1
Kustantaja: Otava (2010, suom. 2011)

Kirjailijan muut teokset: Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota, Eksynyt sankari, Merenjumalan poika, Athenen merkki, Haadeksen talo, Olympoksen veri
Arvosana: ***

Rick Riordan: Eksynyt sankari

Minne katosi Percy Jackson?

Percy Jacksonin katoaminen pakottaa uuden sukupolven puolijumalat tositoimiin maailman pelastamiseksi.

Kun Jason herää bussissa, hänellä ei ole aavistustakaan, missä hän on. Vieressä istuu kaunis tyttö Piper ja edessä ilvehtii ylivilkas teini, joka väittää olevansa hänen paras ystävänsä Leo. Auto kuljettaa luokkaretkelle ongelmanuoria ja nuorisorikollisia, joita opettaja pitää kurissa pesäpallomailan avulla.

     Eksynyt sankari on omalla tavallaan jatkoa Percy Jacksonista kertovalle Riordanin sarjalle, nyt kuitenkin matkaan lisätään läjä uusia puolijumalia ja matka kohti ennustusten toteutumista jatkuu. Tässä kirjassa päästään tutustumaan Jasoniin ja hänen ystäviin Piperiin ja Leoon. Hahmojen maailma laajenee, ja niin laajenee myös lukijan. Aikaisempi Riordanin kirjasarja on kattanut vain osan puolijumalien maailmasta.

     Olen tullut lukeneeksi tämän osan jo aikaisemmin, joten kirjan tapahtumat olivat jollain tavalla muistissa ja ennen lukemista. Silti tämä oli aivan yhtä miellytävää luettavaa tälläkin kertaa. Levähdystaukoja ei lukijalle anneta, vaan tapahtumat seuraavat toisiaan valtavalla vauhdilla. Muutamalta istumalta luettu kirja paksuudestaan huolimatta, siitä on nuorten fantasia tehty. Ja sarjan uudet hahmot? Kyllä, he ovat aivan yhtä ihania kuin vanhatkin tutut.

The Lost Hero
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Genre: fantasia, nuoret, seikkailu
Sarja: Olympoksen sankarit #1
Kustantaja: Otava (2010, suom. 2011)

Kirjailijan muut teokset: Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota
Arvosana: *****

Rick Riordan: Jumalten sota

Newyorkilainen ongelmanuori Percy Jackson on valmistautunut koko vuoden puoliveristen leirillä sotaan Kronosta vastaan. Titaanien valtias armeijoineen on vahvempi kuin koskaan, ja puoliveristen leiristä Kronoksen joukkoihin siirtyneet luopiot vain vahvistavat sitä. Percyn on pysäytettävä ajan ruhtinas ennen kuin tämä hävittää koko länsimaisen sivistyksen.

Kun olympolaisten ja titaanien välinen armoton sota syttyy New York Cityn kaduilla, Percy muistaa vanhan ennustuksen ja alkaa epäillä, että taisteleekin omaa kohtaloaan vastaan.

     Jumalten sota päättää Percy Jackson -sarjan ja meno on sen mukaista. Viimeinen suuri taistelu maailman pelastamiseksi on käsillä ja Percy Jackson muiden puoliveristen kanssa on tiukan paikan edessä. Onnistuvatko he voittamaan vai onko tuntemamme länsimainen maailma mennyttä?

     Menoa ja melskettä sisältävä sarja ei voi saada muunlaista lopetusta, kuin Jumalten sota tarjoaa. Asiat etenevät vauhdilla, ystävyys on koetuksella ja epäilys tulevaisuudesta on läsnä joka sivulla. Tarinaa on pakko vain lukea eteenpäin, ilman taukoja. Ja ennen kuin huomaakaan, kirja on tullut päätökseensä ja jää kaipaamaan lisää. Ihanat hahmot kasvavat myös tämän teoksen aikana ja heistä tulee vieläkin rakastettavampia. Puoliveristen maailma vain on paikka, johon on välillä pakko pistäytyä, vaikka kirjat olisi lukenut aikaisemminkin moneen kertaan.

The Last Olympian
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Genre: fantasia, nuoret, seikkailu
Sarja: Percy Jackson #5
Kustantaja: Otava

Julkaisuvuosi: 2009, suom. 2010

Kirjailijan muut teokset: Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu
Arvosana: *****
Goodreads: 4,50

Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna

Charlie on lukion ensimmäisellä luokalla. Hän on ikäistään älykkäämpi, mutta ujo ja sisäänpäin kääntynyt, mikä tekee uusiin ihmisiin tutustumisesta vaikeaa. Charlie on seinäruusu, joka haluaisi heittäytyä mukaan elämään, mutta oman pään vangiksi on helppoa jäädä. Väistämättä Charlien on kuitenkin kohdattava tuntematon maailma: ensimmäiset treffit, suudelmat ja bileet, uudet ystävät, seksi ja The Rocky Horror Picture Show. Ne maagiset hetket, kun äärettömyyden tunteeseen riittää ajokortti ja täydellinen kokoelmakasetti. Mutta vaikka seinän vierustalta näkee kaiken tarkasti, Charlie ei voi jäädä sivustakatsojaksi loppuelämäkseen. Joskus on otettava selvää, miltä elämä tuntuu keskellä tanssilattiaa.

     Elämäni seinäruusuna on kirja, jonka lukemista olen miettinyt siitä asti, kun kirjasta tehty elokuva julkaistiin. Elokuva jätti jälkensä itseeni ja halu lukea kirjaa kasvoi pikkuhiljaa. Samalla kuitenkin hieman jännitin kirjaan tarttumista. Mitä jos se ei olekaan niin hyvä, kuin elokuva oli?

     Elämäni seinäruusuna on moderni klassikko, kasvukertomus, ajatuksia herättävä teos. Se on kertomus Charliesta, joka miettii liikaa, eikä tästä syystä elä elämäänsä. Hän saa opettajaltaan luettavaksi kirjoja ja ohjeen lakata miettimästä asioita puhki. Charlie tutustuukin yllättäen kahteen pari vuotta vanhempaan nuoreen ja täten hänen elämänsä muuttuu. Lukion ensimmäinen vuosi on tästä syystä hyvin erilainen, kuin Charlie ensin kuvitteli.

     Kirja oli hyvin kirjoitettu. Kirja koostuu Charlien "ystävälle" lähettämistä kirjeistä, joissa hän kertoo vuoden aikaisia tapahtumia. Kirjeet ovat hyvin pohdiskelevia ja tapahtumia hyvin kuvailevia. Hahmoihin ei kuitenkaan syvennytä juuri lainkaan, minkä itse koin hieman ongelmalliseksi. Päiväkirjamaiset kirjeet myös tekivät kirjan perusluonteelta sellaisen, että varsinaista juonta ei tuntunut olevan. Oli vain sarja tapahtumia vuoden ajalta ja jotkin niistä liittyivät toisiinsa. 

     Charlien vuoden kuvaukseen mahtuu paljon ja kasvua on havaittavissa enemmänkin. Kirjassa on mukana hieman romantiikkaa ja tärkeitä aiheita. Mukaan on myös tungettu paljon pilven polttoa ja muita huumeita, joka omaan korvaan kuulosti hieman yliampuvalta (johtuu varmaan vain kulttuurieroista). Muuten kirja oli kyllä ihan viihdyttävä, pidin kuitenkin enemmän elokuvasovituksesta (yllätys itsellenikin).

The Perks of Being a Wallflower
Suomentanut: Jussi Korhonen
Genre: nuoret, realistinen fiktio, romantiikka, klassikko, LGBT
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 1999, suom. 2010

Arvosana: ***½
Goodreads: 4,20

Helmet2020: 

4. Kuvauksessa monta ihmistä

16. Kirjalla kirjassa tärkeä rooli

34. Kirjan nimessä luontoon liittyvä sana

45. Esikoisromaani

J.R. Ward: Herätetty rakastaja

Entinen veriorja, vampyyrisoturi Zsadist kantaa yhä kärsimyksen ja nöyryytyksen täyttämän menneisyytensä arpia. Hillittömästä raivostaan ja julmista teoistaan tunnettua villiä taistelijaa pelkäävät yhtä lailla niin ihmiset kuin vampyyrit. Viha on Zsadistin ainoa kumppani ja kauheuksien tekeminen tämän ainoa rakkaus - kunnes soturi pelastaa Harvennuskunnan kynsistä kainiin vampyyrinaaraan. 

Bellaa alkaa heti kiehtoa Zsadistissa kihisevä voima. Zsadistin tarve kostaa Bellan vangitsijoille ajaa kuitenkin uroksen hulluuden rajoille. Bellan on autettava rakastajaansa parantamaan menneisyyyden haavat ja löytämään tulevaisuus naaraansa rinnalla.

     Mustan tikarin veljeskunnan kolmas osa päästää lukijan tutustumaan paremmin veljeskunnan sotureista raaimpaan, Zsadistiin. Hän pyrkii pelastamaan siepatun vampyyrinaaraan, eikä kukaan veljeskunnassa oikein ymmärrä, että miksi. Zsadist ei itsekään tiedä. Tai ainakaan hän ei halua myöntää syytä itselleen.

     Kuten aikaisemmat osatkin, tykkäsin tästä todella paljon. Itse kuitenkaan en ole kovin kiinnostunut Zsadistin historiasta ja ajatuksista, vaikka ne mielenkiintoisia ovatkin. Tämä hieman vaikutti lukukokemukseeni, enkä ollut niin innoissani lukemassa tätä osaa. Tarina kuitenkin imaisi hyvin nopeasti mukaansa, enkä voinut laskea kirjaa käsistäni.

      Kahteen ensimmäiseen osaan verrattuna tässä osassa oli huomattavasti enemmän pätkiä lessereiden, vampyyrien vihollisten, toiminnasta. Varsinkin yhden lesserin toimintaan kiinnitettiin suurta huomiota ja se avasi tapahtumille myös sen toisen näkökannan. 

     Lessereihin keskittymisen lisäksi tässä osassa pohjustettiin hyvin paljon seuraavassa osassa käsiteltävää ihmissuhdetta. Omalla tavallaan ymmärrän tämän, sillä eihän kaikki suhteet voi olla suoraviivaisia, mutta jotenkin nyt tunnuttiin keskittyvän liikaa vääriin asioihin. Koska kirjaan oli haluttu luoda niin monta tarinaa, ei Zsadistin ja Bellan suhteen käsittelylle ja heidän ajatuksilleen jäänyt juurikaan aikaa. 

Lover Awakened
Suomentanut: Maria Sjövik
Genre: aikuiset, fantasia, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #3
Kustantaja: Basam
Julkaisuvuosi: 2006, suom. 2010

Kirjailijan muut teokset: Pimeyden rakastaja, Ikuinen rakastaja
Arvosana: ****
Goodreads: 4,45

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 30. Kirjassa pelastetaan ihminen
PopSugar2020: 8. An upside-down image on cover, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. Author has written more than 20 books
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 19. A fantasy

J.R. Ward: Ikuinen rakastaja

Rhage, jonka sisällä raivoaa hurja peto, on Mustan Tikarin Veljeskunnan jäsenistä vaarallisin. Hän on paras taistelija ja aina kärkäs toimimaan hetken mielijohteesta, sillä hänen sisällään palaa Kirjurineitsyen langettama ankara kirous.

     Mary Luce on kokenut elämässään kovia. Hän joutuu tahtomattaan vampyyrien maailmaan ja tarvitsee Rhagen suojelua. Marylla on oma hengenvaarallinen kirouksensa, eikä hän etsi rakkautta. Hän on menettänyt uskonsa ihmeisiin jo vuosia sitten. Pian Rhage kuitenkin tietää, että hänen on satava Mary omakseen. Vihollisten uhatessa Mary taistelee vimmaisesti voittaakseen elämän yhdessä rakastettunsa kanssa.

     Ikuinen rakastaja keskittää lukijan mielenkiinnon Rhageen, veljeskunnan soturiin, kenellä on kaksisataa vuotta kestävä kirous seuranaan. Hänestä tulee peto, jos hän ei saa purettua paineita säännöllisesti, taistelemalla tai naisten avulla. Tämä kaikki kuitenkin syö Rhagea sisältä. Hän ei haluaisi tehdä sitä mitä tekee pedon pitämiseksi taka-alalla. Lisäksi hänen kannoillaan on aina pelko siitä, että hän satuttaa veljiään.

     "Kun Butch astui sisään olohuoneeseen, hän pani välittömästi merkille Rhagen varustuksen iltaa varten: Musta nahkainen trenssitakki laskeutui Rhagen hartioilta aina nilkkoihin asti. Musta vaimonhakkaajapaita oli työnnetty nahkahousujen sisään. Saappaiden kanssa miehen pituudeksi tuli osapuilleen kaksi metriä. Noissa releissä vampyyri oli yksinkertaisesti tyrmäävän upea ilmestys. Jopa sellainen umpihetero kuin Butch pystyi näkemään sen.
     Kaveri totisesti uhmasi fysiikan lakeja, niin puoleensavetävä hän oli. Vaalea tukka oli leikattu takaa lyhyeksi ja jätetty edestä pidemmäksi. Sinivihreiden silmien väri oli kuin Bahaman merivettä. Ja nuo kasvot saivat Brad Pittin näyttämään sopivalta ehdokkaalta television Hurjaan muodonmuutokseen."

     Rhage tapaa sattuman kautta Maryn. Mary on syövän sairastanut ihminen ja hänen säännöllinen kontrollikäynti lähestyy. Pelko siitä, että syöpä on palannut, on Maryn arjessa vahvistuvasti läsnä. Hän on istunut kuolevan äitinsä rinnalla loppuun asti, eikä halua kenenkään joutuvan kokevan samaa hänen rinnallaan.
     J.R. Wardin kirjoitustaito tulee esille tässä kirjassa samalla tavalla kuin sarjan ensimmäisessä osassa. Se tempaa mukaansa, eikä kirjaa halua laskea kädestään ennen loppua. Ja kirjan loputtua haluaa lukea lisää. Mielenkiinto vampyyrien ja lessereiden välisestä taistelusta kasvaa ja siinä sivussa on totta kai mukava lukea parisuhdedraamasta. Vaikka täytyy myöntää, että tässä kirjassa paljonkin näkyvä soutaminen ja huopaaminen ei ole omalla kohdalla tunnelmaa kohottava tekijä.
     Vampyyrisotureiden elämän lisäksi tässä osassa päästään tarkkailemaan paremmin lessereiden toimia. Ensimmäistä kertaa ehkä ikinä, esi-lesser on päättänyt yhdistää joukkonsa ja uudet muutoksen tuulet eivät aiheuta pelkkiä positiivisia ajatuksia. Joukkojen yhdistämisestä on kuitenkin omat hyötynsä ja strategia vampyyrien tappamiseksi alkaa muotoutua.

     "Rituaalinen tapa loukkauksen hyvittämiseksi oli järkeenkäypä rangaistus. Kun rythe tarjottiin ja hyväksyttiin, loukannut osapuoli salli loukkauksensa kohteen käyttää vapaasti asetta, mitenkään puolustautumatta. Loukattu sai valita mitä tahansa veitsestä pronssiseen nyrkkirautaan tai tuliaseseen, kunhan aiheutettu vamma ei ollut kuolettava.
     "Minä tarjoan rythen mielelläni", Rhage sanoi.
     "Sinun on tarjottava se jokaiselle meistä.""

Lover Eternal
Suomentanut: Marke Ahonen
Genre: fantasia, aikuiset, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #2
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 2006, suom. 2010

Kirjailijan muut teokset: Pimeyden rakastaja
Arvosana: ****½
Goodreads: 4,35

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 33. Tapahtuu muodonmuutos
PopSugar2020: 8. An upside-down image on the cover, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. An author who has written more than 20 books
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy

Rick Riordan: Labyrinttitaistelu

Kun Percy Jacksonin uuteen kouluun osuu yliluonnollisia kykyjä omaava kuolevainen ja ylipirteiksi cheerleadereiksi tekeytyneitä antiikin hirviöitä, tilanne muuttuu tukalaksi. Percy ei voi muuta kuin jättää taakseen poliisiauton sireenit ja koulun savuavat rauniot.
Percy ystävineen saa tehtäväkseen etsiä muinaisen Daidaloksen rakennuttamasta, hirviöitä vilisevästä labyrintistä Adrianen langan. Vain sen avulla maanalaisissa sokkeloissa voi kulkea eksymättä ja joutumatta hirviöiden saaliiksi. Aikaa ei ole hukattavana - lanka on löydettävä ennen kuin titaanien valtiaan Kronoksen liittolaiset pääsevät siirtelemään sen avulla maanalaisia armeijoitaan.

     Percy Jackson jatkaa seikkailujaan Annabethin, Groverin ja velipuolensa Tysonin kanssa. Nyt matkaan tarttuu mukaan myös normaali kuolevainen tyttö, Rachael. Lisäksi edellisestä osasta tutuksi tullut Nico vierailee seikkailussa mukana ja hänen osansa tulevaisuuden suhteen muodostuu suuremmaksi.
     Kuten edellisetkin kirjasarjan osat, tämä kirja on alusta loppuun viihdyttävä ja hyvin luotu kokonaisuus. Antiikin kreikan historialliset kertomukset valottuvat pala palalta ja löytävät merkityksensä myös nuoren kolmikon matkassa maailman pelastamiseksi. Matkan varrella alkaa myös nuorten ongelmat ihastumisten ja ystävyyssuhteiden suhteen värittämään joitain osia tarinasta. Juoni syvenee ja tunnelma tiivistyy ja loppu alkaa häämöttää. En tiedä mitä muuta voisin tästä sanoa, kuin että rakastan Riordanin kirjoitustyyliä (edelleen) ja olen niin koukussa hänen luomiin hahmoihin ja maailmaan, että en voi kuin suositella tätä sarjaa.

The Battle of the Labyrinth
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Genre: fantasia, nuoret, seikkailu
Sarja: Percy Jackson #4
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2008, suom. 2010

Kirjailijan muut teokset: Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous
Arvosana: *****
Goodreads: 4,39

Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras

Jean le Flambeur on mestarivaras, huijari, josta tiedetään vähän mutta jonka teoista on kuultu kaikkialla. Hän teki kuitenkin yhden virheen ja maksaa siitä nyt virtuaalisessa dilemmavankilassa, jossa vangit pelaavat loputtomia kuolettavia pelejä tuhansia itsensä kopioita vastaan. Kunnes Mieli-niminen nainen tarjoaa hänelle mahdollisuuden vapauteen. Hänen on vain vietävä loppuun yksi keikka, jossa hän ei aikanaan aivan onnistunut...

   Kvanttivaras aloittaa saman nimisen trilogian. Tämä kirjasarja edustaa kovaa scifiä, jota itse en kauheasti ole ennen lukenut ja tämän huomasi tätä kirjaa lukiessa. Maailman hahmottaminen, juonessa mukana pysyminen ja kaiken tapahtuneen ymmärtäminen oli vaikeaa ja kirjan luettuani en ollut aivan varma, että olinko vieläkään sisäistänyt kaikkea lukemaani.
     Tarina sijoittuu siis tulevaisuuden Marssiin/muuhun avaruuteen ja käytössä on jos jonkinlaista teknologiaa ja erilaisia hahmoja/rotuja vilisee tarinassa mukana. Jean le Flambeur, joka on tunnettu mestarivaras, on päätynyt dilemmavankilaan ja nyt hänet vapauttaa sieltä eräs nainen. Naisella on varkaalle ehdotus, mutta kuka hyötyisi varkaan teosta eniten? Tarina etenee asteittain ja välillä käydään menneisyydessä kuolemansyntien saattelemana. Lopussa palaset alkavat loksahdella kohdalleen ja totuudet ihmisistä ja maailmasta pääsevät valloilleen.
     Vaikka ymmärrykseni ei ollut aivan tapissaan tätä kirjaa lukiessa, aion lukea trilogian muut osat vielä jossain vaiheessa. Ehkä alan pikkuhiljaa tajuamaan sarjan maailmaa ja hahmoja. Tässä kirjassa jäi ehkä harmittamaan se, että vaikka päähenkilöihin pääsi jotenkuten sisälle, jäin kaipaamaan vielä vähän syvempää tutkiskelua. Toivon siis, että jatko-osissa myös hahmoista saa vielä vähän lisää irti.

The quantum thief
Suomentanut: Antti Autio
Genre: scifi, mysteeri
Sarja: Kvanttivaras #1
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2010, suom. 2011

Arvosana: ***
Goodreads: 3,83

Muissa blogeissa: Jokken kirjanurkka, Kujerruksia

Cassandra Clare: Tuhkakaupunki

Enemmän kuin mitään muuta Clary Fray haluaisi kaiken palaavan normaaliksi. Entiseen ei kuitenkaan ole paluuta: varjometsästäjät eivät päästä häntä otteestaan, ei varsinkaan Jace, Claryn vastikään löytynyt veli. Kun vielä paras ystävä on muuttunut vampyyriksi, äiti on koomassa ja joku surmaa New Yorkin alamaailman lapsia, paremminkin voisi mennä.

     Tuhkakaupunki on jatko-osa, jossa päästään tutustumaan vielä paremmin varjometsästäjien maailmaan. Homma jatkuu heti siitä mihin ensimmäinen osa jäi ja näin ollen mitään ei jää kertomatta lukijalle, opimme siis samaan aikaan asioita kuin maallikkona lapsuutensa viettänyt Clarykin. Tässä osassa taistelu hyvän ja pahan välillä jatkuu, nyt vain intensiivisemmin. Lisäksi ihmissuhteet ovat muutoksen kourissa ja silläkin saralla asiat vyöryävät lumipallon tavoin eteenpäin.

     Silloin kun viimeksi luin tätä sarjaa, tämän osan jälkeen mielenkiintoni lopahti jonkun verran, mutta jatkoin vielä yhden osan sinnikkäästi eteenpäin. Nyt tunteeni tätä osaa kohtaan ovat vähän positiivisemmat. Kyllä, tässä kirjassa on omat ongelmansa kuten ensimmäisessäkin osassa, mutta niiden alta löytyy mielenkiintoinen tarina.

     Koska kyseessä on sen verran "vanha" kirjasarja, en ala sen tarkemmin käymään kirjan juonta ja sisältöä läpi. Sen voin kuitenkin sanoa, että asiat todella menevät eteenpäin ja pieniä vihjeitä salaisuuksista jaetaan. Jään innolla odottamaan niiden salaisuuksien paljastumista ja seurauksien selviämistä.

City of Ashes
Suomentanut: Terhi Leskinen
Genre: fantasia, nuoret, romantiikka
Sarja: Varjojen kaupungit #2
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2008 (suom. 2010)

Kirjailijan muut teokset: Luukaupunki
Arvosana: ****
Goodreads: 4,19

Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus

Viimeisen toivomuksen arvoituksellinen sankari on Geralt, jonka ammattina on maiden ja mantujen rauhaa häiritsevien epäihmisten surmaaminen. Mutta yhtä usein kun Geralt suojelee ihmisiä varjoissa lymyileviltä kimairoilta, hän joutuu toteamaan vihollisensa taikuuden uhriksi: viatonkin ihminen voi tulla noidutuksi ihmissudeksi, ja kaunein hymy voi kuulua petolliselle vampyyrille. Ihmisyyttä ei voi tunnistaa katsomalla.

   Viimeinen toivomus on novellikokoelma, joka koostuu kuudesta menneisyyttä käsittelevästä kertomuksesta ja seitsemästä nykyisyydessä tapahtuvista asioista. Nykyisyyden lyhyet pätkät sijoittuvat temppeliin, jossa noituri Geralt on parantamassa saamiaan haavoja. Menneisyydestä kertovat tarinat ovat pätkiä Geraltin matkasta, kun hän on toiminut noiturina ja hävittänyt hirviöitä sekä vapauttaen ihmisiä kirouksista ja paljon muuta.
     Menneisyyden kertomuksista on mahdollista löytää kiinnekohtia ja yhtäläisyyksiä vanhoihin satuihin. Esimerkiksi Kaunotar ja hirviö sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä tulee mieleen parin novellin kohdalla. En ole varma, että pidinkö tästä yksityiskohdasta, mutta loppupeleissä se ei häirinnyt niin paljoa, että lukukokemus olisi kauheasti häiriintynyt. Ehkä enemmän ärsytti se, että en tiennyt tätä seikkaa kirjaa aloittaessani.
     Tämä on hieman erilainen novellikokoelma kuin muut lukemani. Tässä, vaikka tarina ei sinällään jatku novellista toiseen, oli kuitenkin samat hahmot, sama idea jokaisessa kertomuksessa. Ja tämä seikka haittasi minua jotenkin enemmän kuin ennen kirjan lukemista ajattelin. Jotenkin olisin ennemmin lukenut tämän ihan normaalina romaanina, ilman ajatusta novellikokoelmasta.
     Luin suurimman osan tästä kirjasta englanniksi, mikä oli ehkä virhe. Tämä oli kunnon fantasiaa, oudoilla sanoilla, oudoilla kuvauksilla. Ja koska olin laiska, en jaksanut alkaa kääntää joka toista sanaa kun tälläiseen kuvailevaan kohtaan saavuttiin. Joten en ymmärtänyt aivan kaikkea lukemastani, mutta ainakin pääpiirteet ja tapahtumien kulut olivat selkeitä. Siihen nähden, että nämä kertomukset olivat "lyhyitä" novelleja, niissä oli paljon kuvailua ja "ylimääräistä" kerrontaa. Tästä syystä novellit saattoivat olla monta kymmentä sivua pitkiä ja tarinat tuntuivat jatkuvat aivan liian kauan. Olisin kaivannut jotain lyhyempää, nopeampaa.
     Yleisesti ottaen odotin innolla tämän kirjan lukemista, ja nyt olen aika pettynyt. Tämä ei ollut sellainen mestariteos kuin odotin. Tosin en luovuta koko sarjan suhteen vain tämän kirjan takia, koska todellisestihan tällä kirjalla ei ole kauheasti tekemistä sarjan varsinaisen tarinan kanssa. Tämä kirja on vähän kuin esittelykierros joistakin hahmoista, joita itse tarinassa tulee esiintymään. Ja tämän kirjan jälkeen odotan innolla, että pääsen lukemaan lisää näistä hahmoista ja mielenkiintoisesta maailmasta. Silti, yksittäisenä teoksena tämä oli pettymys, eikä yhtään sitä mitä odotin. Vaikka kirjan kerronta oli hyvää, ei tätä lukiessa tullut sellainen olo, että lukisi hyviä novelleja. Ne olivat vain liian pitkiä omaan makuuni ja silti joihinkin tapahtumiin ei päässyt kunnolla sisään. En tiedä, en oikein osaa selittää fiiliksiäni tämän kirjan kohdalla. Se täytyy itse kokea.

Nimi: Viimeinen toivomus (The Last Wish/ Ostatnie zyczenie)
Kirjailija: Andrej Sapkowski
Suomentanut: Tapani Kärkkäinen
Genre: fantasia, aikuiset
Sarja: Noituri #1
Sivumäärä: 334
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1993 (suom. 2010)

Arvosana: ***½

Lars Kepler: Paganini ja paholainen

Ruotsin asevientipäätöksistä vastaava Carl Palmcrona löydetään hirttoköydestä edustuskodistaan Östermalmilta. Tyhjässä huoneessa ei ole mitään, minkä päälle hän olisi voinut kiivetä. Silti tapaus vaikuttaa itsemurhalta.

     Tukholman edustalta löytyy kuollut nainen holtittomasti ajelehtivasta moottoriveneestä. Naisen keuhkot ovat täynnä vettä, mutta vaatteet ja vene eivät ole märkiä. Onko kyseessä onnettomuus?

     Suomalaistaustainen rikoskomisario Joona Linna alkaa tutkia kuolemia ja löytää niiden väliltä yhteyden. Samalla hän oivaltaa, että kolmaskin ihminen on hengenvaarassa.

     Syksyllä tutustuin tähän kirjasarjaan ensimmäisen osan, Hypnotisoijan, merkeissä. Nyt päädyin vihdoin ja viimein lukemaan toista osaa. Ensimmäisen osan tavoin tämä kirja piti otteessaan varsin hyvin, alusta loppuun asti. Keskivaiheilla kirjaa tapahtui aina silloin tällöin jotain, mikä sai sydämen pamppaileemaan ja mielen valpastumaan. Verrattuna kuitenkin kirjan alkuun tai loppuun, ei keskiosa ollut kovin jännittävä. Mikä tosin on dekkareille tyypillistä. Alussa homma lähtee käyntiin ja sitten vetkutellaan, kunnes homma selviää.

     "- Nähdään vartin päästä Sankt Göranin sairaalan kappelissa, Joona sanoo ja irrottaa tietokoneen seinästä, ottaa sen kainaloonsa ja lähtee kävelemään kahvilan ovelle.

     Kahvilan pitäjä katsoo hyvin hämmentyneen näköisenä ja yrittää asettua Joonan tielle.

     - Tietokone ei lähde minnekään.

     - Se on pidätetty, Joona sanoo ystävällisesti.

     - Mistä sitä epäillään?

     Mies jää seisomaan paikoilleen ja katsoo Joonan perään kasvot kalpeina. Joona heilauttaa vapaata kättään ja menee ulos auringonpaisteeseen."

     Olen itse vähän huono lukemaan dekkareita, joissa ei tapahdu juuri mitään alun ja lopun välillä. Lukeminen tuntuu osin puuduttavalta ja sitä vain odottaa, että koska taas tapahtuu. Tämän takia harvoin tartun dekkareihin, ellen tiedä niiden sisältävän toimintaa ja jännitystä alusta loppuun (toki tähän on myös olemassa poikkeuksia). Tämäkin sarja on hyvin hehkutettu ja Keplerin nimen takana olevaa pariskuntaa on ylistetty heidän kirjoitustyylistään. Silti, tämä kirja jätti minut jotenkin kylmäksi, sillä kaipasin siltä vähän enemmän. Kyllä, kirjassa on hyvin kuvailtu niitä kohtia missä oikeasti tapahtuu. Ei, sitä tapahtumista ei ollut minulle riittävästi. Sain kuitenkin luettua kirjan alusta loppuun ja olen vakaasti päättänyt lukea koko sarjan. Tiedä sitten, että onko se virhe vai ei.
     Itseäni tässä kirjassa häiritsi ehkä eniten se, että joitain asioita toistettiin. Useampiakin asioita. Ja toistojen välillä ei ollut kuin ehkä pari lukua. Eli ei juuri mitään tämän kirjan lukujenmuodostus-tyylillä, kun osa luvuista oli pari sivua pitkiä. Mielestäni turha toistelu ei vain sovi tälläiseen tiivistunnelmaiseen dekkariin. Varsinkaan, kun nuo toistot eivät mielestäni olleet mitenkään oleellisia ja ihmeellisiä. Ne vain oli, täyttämässä sivuja, kun ei muutakaan keksitty.
     En voi ihan täysin lytätä tätä kirjaa, sillä olihan tämä ihan viihdyttävä lukukokemus. Ei sellainen, että haluaa lukea kirjan heti perään uudelleen, mutta kuitenkin sen verran viihdyttävä, että kirjan lukeminen ei tuntunut turhalta. Ei tämä silti nouse kauhean korkealle lukemieni dekkarien listalla.

Nimi: Paganini ja paholainen (Paganinikontraktet)
Kirjailija: Lars Kepler
Suomentanut: Elina Uotila
Genre: jännitys, rikos
Sarja: Joona Linna #2
Sivumäärä: 621
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2010 (suomennos 2011)

Kirjailijan muut teokset: Hypnotisoija
Arvosana: ***½

Lars Kepler: Hypnotisoija

Nimi: Hypnotisoija (Hypnotisören)
Kirjailija: Lars Kepler
Suomentanut: Saara Villa
Genre: rikos, jännitys
Sarja: Joona Linna #1
Sivumäärä: 608
ISBN: 978-951-31-6063-0
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2009, suom. 2010
Luettu: elokuu 2018

Tukholmalaisen lähiön urheilukentältä löydetään raa'asti murhattu mies. Myöhemmin myös miehen vaimo ja tytär löytyvät surmattuina. Perheen poika Josef on elossa, mutta vakavasti loukkaantunut.
     Suomalaistaustainen rikoskomisario Joona Linna pyytää traumoihin erikoistunutta lääkäriä Erik Maria Barkia hypnotisoimaan Josefin, jotta murhaajan tuntomerkit saataisiin selville. Bark suostuu, vaikka on aiemmin vannonut, ettei enää koskaan hypnotisoi ketään. Samalla hän joutuu mukaan painajaismaisten tapahtumien ketjuun.

Arvostelu: Tämä on sarja, mitä on hehkutettu ja varsinkin uudempia osia on mainostettu kun ne ovat ilmestyneet. Odotin siis innolla, että saisin tämän teoksen käsiini ja pääsisin aloittamaan tämän kehutun sarjan. Noh, kuten näin suurilla odotuksilla arvata saattaa, kirja ei ihan saavuttanut sitä parhainta tasoa. Kyllä, tarina oli hyvin kirjoitettu. Kyllä, lukija ei tiennyt kaikissa kohdissa mitä seuraavaksi tapahtuu. Kyllä, juoni oli ehjä ja jännittävä ja piti lukijan otteessaan. Silti, näin paksuun opukseen olisin kaivannut vielä jotain lisää, sillä välillä tuntui että hommaa pidennettiin aivan turhaan tietyn sivumäärän saavuttamiseksi.
   Tarina etenei omalla painollaan tasaisesti ja varmasti. Asioita ei kerrottu heti suoraan, vaan asiat tulivat ilmi pikkuhiljaa sinne tänne ripoteltuna. Tavallaan asioita venytettiin omaan makuuni hieman liikaa, mutta ei voi mitään. Eniten itseäni kuitenkin häiritsi se, että sarjan nimi on annettu rikoskomisarion mukaan (kuka kyllä tässäkin osassa tietty seikkaili), mutta lähinnä tämä teos käsitteli vain Erik Barkin elämää. Jostain syystä se vain itselle tuntui ongelmalta, sillä olisi ollut kiva tutustua myös Joona Linnaan tässä teoksessa. Ehkä sitten seuraavassa osassa uusi yritys.
Arvosana: ***½

Kirja: Väristys

Kirja: Väristys (Shiver)

Kirjailija: Maggie Stiefvater

Suomentaja: Laura Honkasola

Gengre: fantasia, romantiikka, nuoret

Sarja: Väristys #1

Sivumäärä: 368

Julkaisuvuosi: 2010

ISBN: 978-951-0-36064-4
Kustantaja: WSOY

17-vuotias Grace on jo vuosia katsellut kotinsa takana asustelevia susia. Etenkin eräs keltasilmäinen yksilö on saanut hänet pauloihinsa. Suden ja tytön välillä tuntuu olevan molemminpuolinen, luottamuksellinen yhteys.

Sam puolestaan viettää kaksoiselämää. Talvella hän elää metsässä pienen laumansa kanssa ja käy äänetöntä ajatustenvaihtoa pelottoman tytön kanssa. Kesän lämpimät säät suovat hänelle muutaman arvokkaan kuukauden ihmisenä - kunnes pakkanen jälleen vangitsee hänet lumiseen metsään, suden ruumiiseen.

Yhtenä syksyisenä päivänä Grace tapaa kotiovellaan pojan, jonka tuttuus saa hänen henkensä salpautumaan. Vuosien hiljainen suhde kasvaa tiiviiksi, surullisenkauniiksi rakkaudeksi. Mutta samalla kun Gracelle selviää hänelle tutun susilauman tarina, nuorten yhteiset päivät käyvät vähiin: Sam ei enää uudelleen sudeksi muututtuaan ole palaava ihmiseksi.

Arviointi: Aahh, olen lukenut tämän kirjan niin monta kertaa että sormet loppuvat kesken. Ja yhä edelleen ihastun ja rakastun niin Samiin kuin Graceenkin (vai miten se taipuu?). Tosin yhtä lailla joka kerta minua ärsyttää hieman Gracen persoona ja tapa elää, mutta ei sille voi mitään. Hän vain on omalla tavallaan melko itsekeskeinen ihminen, mikä ei ole niitä luonteenpiirteitä jotka minua ilahduttavat.

     "Tuntui, että hajoaisin kappaleiksi, sekä sisimmässäni että ulkoisesti."

     Uh ihana Sam ja hänen kirouksensa. Hän vain on niin sympaattinen, että ei häntä ainakaan voisi vihata. Ja silti jokainen kerta kun luen tämän kirjan, haluaisin vain sanoa Samille, että "Tee jotain äläkä vain seiso siinä voivottelemassa omaa surkeaa elämääsi!". Oikeasti. Koska juuri niin hän tekee koko hemmetin kirjan ajan. 

     Mutta se kyllä pitää sanoa, että olisin halunnut lukea jo tämän kirjan aikana hieman enemmän siitä, millaista on olla susi. Ja varsinkin se muutoksen hetki on jotain, mistä haluaisin lukea lisää. Jotenkin vain tuntuu, että tästä kirjasta puuttuu jotain hyvin oleellista, kun ei kerrota kaikkea. Vaikka kyllähän tuosta muuttumisestakin kerrotaan hieman, mutta ei niin paljoa, että siitä saisi hyvää kokonaiskuvaa.

     "Koskaan ennen etäisyys välillämme ei ollut tuntunut niin pitkältä."

     Draaman kannalta tässä kirjassa on kyllä hyvää se, että vaikka draamaa löytyy vaikka muille jakaa,, niin tässä ei ole yhtään kolmiodraamaa! Vaikka tosin joskus Gracen ja Samin käyttäytyminen hieman vaikuttikin siltä, että joku muukin kuuluu kuvioon. Joku salainen hahmo kenestä ei kirjassa kerrota mitään. Ehkä niin onkin. Pidetään hullua jännityksessä. Tosin en tiedä mitä järkeä olisi hahmossa josta ei puhuta koskaan?

     "Hän oli nykyhetki ja tuleva. Olisin halunnut vastata, mutta olin palasina."

     Jos tämäm kirjan pystyy lukemaan ilman yhtäkään kyyneltä (siis jos lukee oikein ajatuksella ja kaikkea), niin minä nostan hattua. Sillä oikeasti, joka ikinen kerta on ne tietyt kohdat joissa silmät vettyvät, vaikka en saisikaan kokonaisia kyyneleitä aikaiseksi. Stifvater vain osaa kirjoittaa hyvin kuvailevasti ja koskettavasti. Ja se vain on niin surullista, että Gracesta ja Samista ei voi tulla mitään (tämän kirjan pohjalta). 

     Kokonaisuutena tämä kirja kuuluu ehdottomasti suosikkeihini, vaikka tämä ei aivan olekaan sellainen kirja johon yleensä ihastuisin. Tosin kokonaisuutena tämä itse sarja ei ole yhtään minun makuuni sopiva. Siksi hieman ihmettelenkin, että miksi juuri ensimmäinen osa on sellainen, jonka voisin lukea miljoona kertaa kyllästymättä.

     "En voi elää ilman tätä."

Arvosana: ****

Tämä kirja kuuluu "Vanhan kertausta"- haasteeseen

Kirja: Jotain vanhaa

Kirja: Jotain vanhaa (Bed of Roses)
Kirjailija: Nora Roberts
Suomentaja: Heli Naski
Gengre: romantiikka, aikuiset
Sarja: Morsiussarja #2
Julkaisuvuosi: 2009 (suomeksi 2010)
ISBN: 978-951-20-8224-7

 Emma Grantin ja hänen kolmen ystävänsä hääpalveluyritys Kartanohäät kukoistaa. Emma on pikkutytöstä asti rakastanut romanttisia ja kauniita asioita, ja niinpä hääfloristin ammatti on hänelle omiaan. Mutta vaikka tumman kiharapään ympärillä pörrää miehiä kuin mehiläisiä ja työkin on tulvillaan romantiikkaa, sitä oikeaa Emma ei ole vielä löytänyt.
Emma ei ole tullut ajatelleeksi, että onni voisi löytyä myös lähipiiristä. Siihen joukkoon kuuluu arkkitehti Jack Cooke, joka on kuin yhtä perhettä Kartanohäiden viehättävän voimanelikon kanssa. Kun Jack ja Emma viimein tajuavat tuntevansa toisiaan kohtaan jotain muutakin kuin ystävyyttä, alkavat kuviot mutkistua. Jack ei nimittäin ole koskaan ollut sitoutuvaa tyyppiä, kun taas Emma haluaa vierelleen miehen, jolle sanoa "tahdon". Kuinka tällainen suhde oikein voisi puhjeta kukkaan?

Muita kirjailijan kirjoja: "Jotain uutta", Puutarha- sarja ja paljon muuta
Arviointi: Aivan ihana ja sydäntä raastava kertomus upeasta ja ystävällisestä Emmalinesta. Emma on aivan ihana persoona, eikä Jackissakaan ole - hurmaavan upea mies todellakin.
Vaikka kirjassa tutustuttiin hyvin perinpohjaisesti kahteen päähenkilöön, aukaisi se myös hieman lisää neljän kaunottaren välistä ystävyyttä ja sen ainutkertaisuutta.

     "Kohtausta katseli kolme nuorta naista, jotka seisoivat kattoterassilla kädet toistensa vyötäisillä. Heidän takanaan huokaili rouva Grady.
     Kun Mac niiskautti, Parker kaivoi taskustaan paketin paperinenäliinoja. Hän jakoi niitä Macille, Laurelille ja rouva Gradylle ja otti lopuksi yhden itselleen.
     "Kuinka kaunista", Mac sai sanottua. "He ovat niin kauniita. Katsokaa tuota hopeanhohtoista valoa, kukkien hehkua ja valoa, Emman ja Jackin siluettia."
     "Sinä näet kaiken kuvina." Laurel pyyhki silmiään. "Tuo tuolla on aitoa romantiikkaa."
     "En näe vain kuvia. Hetkiä. Tämä on Emman suuri hetki. Yhtä tärkeä kuin sinisen perhosen hetki. Meidän ei varmaankaan pitäisi katsella. Pilaamme kaiken, jos he huomaavat meidät."
     "Eivät he näe muita kuin toisensa." Parker tarttui ensin Macin ja sitten Laurelin käteen ja hymyili tuntiessaan rouva Gradyn käden olkapäällään.
     Hetki oli juuri sellainen kuin sen kuului olla.
     Niinpä he jäivät katselemaan Emmaa, kun hän tanssi leudossa kesäkuun yössä, kuunvalossa, puutarhassa, yhdessä rakastamansa miehen kanssa."

Kirjaan on saatu Robertsille normaaliin tapaan myös paljon intohimoa, rakkautta, iloa ja surua. Kirja on jatkaa myös hyvin ensimmäisen osan "Jotain uutta" luomaa selkeää linjaa joka kertoo ystävyydestä, perheistä sekä hääpalveluyrityksestä ja sen menestyksekkäästä toiminnasta.
Arvosana: 9½

Kirja: Jotain uutta

Kirja: Jotain uutta (Vision In White)
Kirjailija: Nora Roberts
Suomentaja: Heli Naski
Gengre: romantiikka, aikuiset
Sarja: Morsiussarja #1
Julkaisuvuosi: 2009 (suomeksi 2010)
ISBN: 978-951-20-8134-9

Häävalokuvaaja Mackensie "Mac" Elliot on tottunut työssään ikuistamaan onnellisia hetkiä, joista hän on itse jäänyt paitsi niin perhe-elämässä kuin rakkaudessa. Isänsä hylkäämä Mac on joutunut nuoresta asti huolehtimaan vastuuttomasta, miehiä liukuhihnalla kuluttavasta äidistään. Mac onkin oppinut turvautumaan ystäviinsä. Heidän kanssaan hän pyörittää hää- ja juhlapalveluyritys Kartanohäitä upeassa Brownien kartanossa, josta on tullut myös hänen kotinsa.
    Eräs hääprojekti heittää Macin tähtäimeen Carter Maguiren, morsiamen veljen. Tasapainoinen, joskin vetovoimainen lukion opettaja ei vastaa Macin miesmakua. Yllätyksekseen Mac huomaa, että tähän epätodennköiseen suhteeseen heittäytymisessä on riskinsä - myös se riski, että löytää onnen. Mutta onko Mac valmis suomaan sen itselleen?

Arviointi: Kirja on taas yksi Robertsin osoitus siitä, että hän todellakin osaa kirjoittaa lumoavasti ja viihdyttävästi. Jokainen kirjan hahmoista on omanlainen persoona, jolla on tärkeä osansa juonen kannalta. Tässä kirjassa ei liikoja jauheta samoja asioita tai pysähdytä katselemaan maailman menoa.
Kirjaan on saatu hyvin sisällytettyä Macin sen hetkinen elämä ja hieman menneisyyttä joka valaisee nuoren naisen ajatusmaailmaa.
Vaikka kirja on joissakin kohtia melko vakavamielistä, on siihen saatu myös riittävästi huumoria ja naurua.

     "Hänen studiossa seisoi mies.
     Mies tuijotti häntä silmät ammollaan, punastui, päästi tukahtuneen äännähdyksen ja käännähti ympäri. Ja törmäsi hirmuisella ryminällä ovenpieleen.
     "Herranen aika! Kuinka kävi?" Mac heitti puhelimen pöydälle ja syöksyi ovelle, jonka edessä mies huojui hämmentyneen näköisenä.
     "Ei mitään hätää. Kaikki hyvin. Anteeksi."
     "Sinusta vuotaa verta. Taisit kolauttaa pääsi aika pahasti. Ehkä sinun pitäisi istuutua."
     "Ehkä." Sen sanottuaan mies nojasi seinään ja lysähti harittava katse silmissään lattialle istumaan.
     Mac kyykistyi ja pyyhkäisi miehen otsalle valuvan tummanruskean hiussuortuvaa sekä verta vuotavaa naarmua, jonka viereen oli jo nousemassa vaikuttavan näköinen kuhmu. "Okei, siinä ei ole haavaa. Et tarvitse tikkeja. Siinä on vain aikamoinen ruhje. Voi veljet, kuulosti ihan siltä kuin olisit iskenyt ovea vasaralla. Siihen pitäisi laittaa jäätä, ja sitten –"
     "Anteeksi kuinka? Sinä et taida ymmärtää... Pitäisiköhän sinun –"
     Mac näki miehen katseen suuntautuvan alaspäin ja vilkaisi itse samaan suuntaan. Hän keskeytti hoitotoimenpiteiden suunnittelun tajutessaan äkkiä, että hänen rintaliivienhädin tuskin verhoamat rintansa olivat juuri painumaisillaan vasten miehen kasvoja."

Kuitenkaan kirja ei eroa kovin paljoa muista saman kategorian kirjoista. Nuori nainen (tai joissain tapauksissa mies) kohtaa vastakkaista sukupuolta olevan henkilön, aluksi menee huonosti ja lopuksi mennään naimisiin. Toki tämä on helppo juonen pohja, ja sen päälle voi sitten rakentaa mitä ikinä tulee mieleen.
Arvosana: 9-

Kirja: Georgia Nicolsonin salatut elämät- sarja

Kirja: Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä (Angus, Thongs and Full-Frontal Snogging)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #1
Julkaisuvuosi: 1999 (suomessa 2001)
ISBN: 951-23-4180-8

Georgian elämässä riittää säpinää...
14-vuotiaan Georgian kanssa aika ei todella käy pitkäksi! Tämä nolojen tilanteiden neiti kirjoittaa hauskassa päiväkirjassaan kakistelematta juuri niistä asioista, joilla teinitytön elämässä on merkitystä: tempauksista ystävien kanssa, jumalaisista jätkistä ja niiden metsästyksestä, suuteluharjoituksista, vähemmän menestyksekkäistä kurkkunaamioista, vanhempien omituisuuksista ja Angus-kissan karkumatkoista. Georgian nokkelat ja itseironiset muistiinpanot ovat tyttöenergiaa parhaimmillaan!



Kirja: Minihameita  ja miesmagneetteja (It's OK, I'm wearing really big knikers. [US: On the bright side, I'm now the Girlfriend of a Sex God])   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #2
Julkaisuvuosi: 2001 (suomessa 2001)
ISBN: 951-23-4244-8

Tätä mimmiä ei pidättele mikään...
Hillittömän suosion saavuttanut Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä on saanut odotettua jatkoa. Suunnattoman charminsa ja – myönnetään – pienen junailunkin avulla Georgia on vihdoin saanut koukkuun jumalaisen Robbien. Kaiken pitäisi siis olla mallillaan, mutta eiköhän Robbie juuri silloin päätä tutkiskella itseään ja suhdettaan Georgiaan sillä tuloksella, että Georgia on vielä liian nuori seurustelemaan. Alkaa Operaatio Kuminauha: anna miehelle vähän joustoa, niin se palaa kyllä takaisin! Totta kai rinnalle hankitaan vielä uusi mustasukkaisuutta herättävä poikaystävä, joka osoittautuukin ihan mukavaksi tapaukseksi...

Kirja: Poptähtiä ja puskuripulmia (Knocked out of my nunga-nungas)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #3
Julkaisuvuosi: 2002 (suomessa 2002)
ISBN: 951-23-4273-1

Georgian valtakunnassa kaikki hyvin: jumalainen Robbie on koukussa! Mutta eikös juuri silloin mukava korvikemies Dave ala ladella rakkaudentunnustuksia ja suikata suuta aina kun vain lähietäisyydelle pääsee. Onhan Daven kanssa aina kyllä tosi hauskaa, mutta toisaalta vain Robbien seurassa polvet menevät hyytelöksi...
Mieshuolien lisäksi Georgiaa hämmentää aina vain paisuva rintavarustus, uusi komea ranskanopettaja Henri sekä Angus-kissa, jonka rakkaus naapurin Naomiin käy yhä kiihkeämmäksi.

Kirja: Rimakauhua ja ranskalaisia (Dancing in my Nuddy-Pants)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: 
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #4
Julkaisuvuosi: 2003 (suomessa 2003)
ISBN: 951-23-4399-1

Georgia jatkaa edelleen ihanaa elämäänsä Robbien tyttöystävänä, vaikka on toki myönnettävä, että ajatukset lipsahtavat joskus vähän hauskan Davenkin suuntaan. Ja tunteet myllertävät entistä enemmän, kun Dave jättää tyttöystävänsä Ellenin! Muuta ajateltavaa tuo luokkaretki Ranskaan, missä Georgia ja kumppanit saavat aikaan melkoista häslinkiä. Juuri kun Georgia on saanut rakkauselämänsä järjestykseen, päättää Robbie tietenkin jostain käsittämättömästä syystä lähteä töihin ekotilalle Uuteen-Seelantiin. Mutta Davehan on taas vapaa…

Kirja: Irtoripsiä ja Italian ihmeitä (... and that's when it fell of my hand. [US: Away laughing on a fast camel])   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #5
Julkaisuvuosi: 2004 (suomessa 2005)
ISBN: 951-23-4628-1

Totta se on: Robbie on lähtenyt Uuteen-Seelantiin ja jättänyt Georgian kotomaahan riutumaan. Kun Robbielta lopulta tulee postia, on se niiiiiin pitkästyttävää tekstiä, ettei sitä voi haukottelematta lukea. Ei lirkuttelua, ei mitään! Tai jospa se onkin romanttinen salaviesti, josta on tarkoitus lukea vain joka neljäs sana… No ei kun ei.
Säädyllisen suruajan jälkeen silmä alkaa kuitenkin taas vilkkua tutun huba-Daven suuntaan, mutta sillä miehellä vain tuntuu olevan pimu joka sormelle. Kuin taivaan lahjana tipahtaa maisemiin Stiff Dylans –bändin uusi jäsen, amerikanitalialainen Masimo. Kuinka olla kiinnostuneen oloinen mutta vaikeasti tavoiteltava samaan aikaan? Varsinkin jos irtoripset takertuvat tärkeällä hetkellä toisiinsa…

Kirja: Bikineitä ja biisoninsarvia (... and the he ate my boy entrancers)    

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #6
Julkaisuvuosi: 2005 (suomessa 2006)
ISBN: 951-23-4814-4

Kuin taivaan lahjana isä ehdottaa perheretkeä Amerikkaan juuri, kun jumalainen Masimo on myös pinkaissut sinne. Georgia järkeilee, ettei Amerikka nyt niin suuri maa ole, etteikö sieltä parissa päivässä voisi toisiaan löytää… No, toisin käy, mutta Georgia nauttii silti matkalla elämästään nokka pystyssä ja täysin rinnoin – Amerikassa kaikki MUUKIN on muuten tosi suurta…! Kotiinpaluu tuo mukanaan tutut miesongelmat: suosikit Huba-Davesta exä-Robbien kautta nyxä-Masimoon häärivät Georgian kimpussa niin, ettei paremmasta väliä!

Kirja: Häähumua ja hyytelöpolvia (Startled by his furry shorts)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #7
Julkaisuvuosi: 2006 (suomessa 2007)
ISBN: 978-951-23-4924-1

Mitä nyt on tapahtunut? Minne kaikki jäppiset Georgian perästä ovat huvenneet? Italian ihme Masimo ilmoittaa, ettei ole vielä toipunut entisistä suhteistaan ja Huba-Daven kainalossa on uusi emma heti, kun selkänsä kääntää. Kohtalon kolhiman Georgian on pakko jopa kirjoittaa ystävällismielinen vastauskirje Robbielle Mää-Mää-maahan, vaikka suhde onkin NIIN mennyttä aikaa, NIIN mennyttä aikaa. Loppupeleissä Masimo kylläkin ilmoittaa tehneensä välit selviksi exänsä kanssa ja olevansa niin muodoin taas Georgian palveluksessa, mutta juuri sillä hetkellä pihaan posahtaa auto, jonka uumenista vääntäytyy esiin… kukapa muu kuin vanha kunnon ihana Robbie!

Kirja: Kauneusunia ja kilpakosijoita (Love is a many trousered thing)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #8
Julkaisuvuosi: 2007 (suomessa 2009)
ISBN: 978-951-23-5039-1

Georgialla on ongelma, joka vaikuttaa lievästi tutulta: hänen on vaikea päättää valitako Pelkkää Seksiä eli Robbie vai Seksimaisteri alias Italian ihme Masimo. Robbie on nimittäin palannut mää-mää-maasta ja on (Ohmygod!) jumalaisempi kuin Georgia muistikaan, ja Masimokin on tehnyt välit selviksi ex-tyttöystävän kanssa ja olisi kokonaan Georgian käytettävissä. Siinäpä tytöllä pulma, jota ratkotaan koko mimmijengin voimin. Lopulta Georgia pelastautuu telttaretkelle luokan kanssa (etovien epämukavuuksien pariin), mutta suopean sattuman oikusta poikakoulu telttailee viereisessä notkelmassa. Joten Georgialle tulee tilaisuus kääntyä huolineen ikiystävänsä Huba-Daven puoleen (joka muuten on pussausasteikolla pistämätön)…

Kirja: Kaukokaipuuta ja kukkatappeluita (Stop in the name of Pants!)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #9
Julkaisuvuosi: 2008 (suomessa 2010)
ISBN: 978-951-23-5223-4

Georgia seurustelee ihanan italialaisorhin Masimon kanssa, mutta suhde joutuu koetukselle, kun Masimo matkustaa kesäksi kotimaahansa. Kun Georgia muistaa aina Masimon puhelinnumeron väärin eikä postikortin tekstistäkään saa mitään tolkkua, ei kai ole ihme, että Georgia päätyy vähän läheistelemään huba-Daven kanssa… Höyhenet pöllyävät, kun Masimo palaa takaisin Englantiin ja näkee Georgian ja Daven lämmenneet välit. Tällä kertaa Georgian mielessä on miesten lisäksi myös rakas kissa Angus, joka joutuu pahaan onnettomuuteen.

Kirja: Sukkahousuja ja salarakkaita (Are these my Basoomas I see before me?)   

Kirjailija: Louise Rennison
Suomentaja: Tytti Träff
Aihe: nuoret, pojat, parisuhde, ystävät
Sarja: Georgia Nicolsonin salatut elämät #10
Julkaisuvuosi: 2009 (suomessa 2011)
ISBN: 978-951-23-5351-4

Georgialla on loppuun saakka ongelmia miesruletin pyörittämisessä. Italialais-poikaystävä Masimo bändeineen on muuttamassa Lontooseen, ja Georgian pitäisi pystyä tekemään jokin ratkaisu samettisilmäisen hurmurin suhteen. Samaan aikaan Huba-Dave dumppaa Georgian, koska ”hänellä on toinen”. Kuinka Georgian oikein käy, kuka hänet lopulta saa? Georgian viimeiset päiväkirjamerkinnät tarjoavat tuttua kohellusta bumtsi-bumien ja ison nenän varjossa, mutta sisältävät myös uskollisten lukijoiden kaipaaman loppuratkaisun. Niin – kuka Georgian lopulta saa?

Arviointi: Taas yksi sarja johon ihastuin heti lukiessani ensimmäistä osaa. Sen jälkeen olen lukenut osia yhä uudestaan ja uudestaan, ja nyt harkitsen hankkivani englannin kieliset kirjat. Onhan alkuperäisellä kielellä kirjoitetuissa kirjoissa kuitenkin omanlaisensa tunnelma kielellisesti, mikä tosin on näissä suomennoksissa saatu todella hyvin esille.
Näitä kirjoja lukiessa saa nauraa ja itkeä. Georgian tunteisiin on helppo samaistua, vaikka ei itse olisikaan kokenut samanlaisia asioita (ainakaan samalla tavoin). Sarjan kaikki hahmot ovat aivan upeita yksilöitä ja niistä jokaisella on suuri merkitys koko sarjan kannalta. 
Päiväkirja muotoon kirjoitetut kirjat ovat nopeita luettavia, eikä niissä mielestäni ole minkäänlaista ikärajaa. Voin aivan hyvin nähdä mielessäni saman kirjan niin ala-asteikäisen kädessä kuin vanhemman aikuisenkin. Poikia sarja ei ehkä kauheasti kiinnosta, sillä asioista puhutaan niin paljon tyttöjen näkökulmasta, mutta miksikäs ei. En minä ole mikään sanomaan, että kuka saa lukea ja mitä kirjoja.