Elina Rouhiainen: Uhanalainen

Raisa Oja, 17-vuotias Kallion kasvatti, ei Kainuun korven Hukkavaaraan muuttaessaan osannut aavistaa, miten paljon hänen maailmansa muuttuisi. Paettuaan susirajan vaaroilta takaisin Helsinkiin Raisa on yrittänyt keskittyä kaiken tapahtuneen unohtamiseen.

Mutta suuri rakkaus, Mikael, ei ole niin vain unohdettavissa. Eikä Hukkavaara ole vielä paljastanut läheskään kaikkia salaisuuksiaan.

Sudet kutsuvat. On pakko palata takaisin, vaikka se tarkoittaa ajatumista keskelle repivää taistelua.

Jos edes omiin tunteisiinsa ei voi luottaa - keneen tai mihin voi?

     Uhanalainen on jatkoa hyvin alkaneelle Susiraja sarjalle. Kyseessä ei ole mikään uutuus ja itsekin olen tullut tämän osan joskus lukeneeksi. Sarjan lukeminen jäi kuitenkin silloin syystä jos toisesta kesken, mutta nyt olen korjaamassa tuota vääryyttä. Tästä syystä luin sarjan ensimmäisen ja toisen osan uudelleen, kohta pääseen itselle uusien kirjojen pariin.

     Susiraja on Raisasta ja ihmissusista kertova kirjasarja, joka sijoittuu pitkälti näiden kahden ensimmäisen osan ajan Hukkavaaraan. Salaisuuksia nousee esiin vähän väliä ja nuoret yrittävät selvitä näiden keskellä. Tässä osassa on kulunut jonkin aikaa ensimmäisen osan viimeisimmistä tapahtumista. Raisa on taas Helsingissä, kunnes Hukkavaara kutsuu uudelleen luokseen. Raisa saa tietää uusia asioita Hukkavaaran asukkaista ja samalla hän yrittää saada selvyyttä itsestään.

     Tämä sarja on riittävän kevyttä luettavaa, että siihen voi upota hetkeksi ja jäädä sitten kaipaamaan lisää. Susitarinat ovat niin lähellä sydäntäni, että en voi olla rakastumatta hieman jokaiseen kirjaan, jossa on ihmissusia jossain muodossa. Kirjan romantiikka on nuorille soveltuvaa, ei liian raskasta, mutta kuitenkin koko maailman muuttavaa. Ainoa asia, josta itse en tässä kirjassa juurikaan tykännyt, oli itse Raisa. Hänen ajattelu, päätöksenteko ja kehittyminen kirjan aikana saivat aikaan harmaita hiuksia. 

     Tulin lukeneeksi Kesyttömän melkein kaksi vuotta sitten, toivottavasti tartun kolmanteen osaan hieman nopeammalla tahdilla. Sillä tämän kirjan lopetuksen jälkeen, haluan lisää.

Genre: nuoret, fantasia, romantiikka
Sarja: Susiraja #2
Kustantaja: Tammi (2013)

Kirjailijan muut teokset: Kesytön, Muistojenlukija, Aistienvartija
Arvosana: ****

Elina Rouhiainen: Kesytön

Raisa Oja on 17-vuotias Kallion kasvatti ja kunnianhimoinen taiteilijanalku, jonka elämä sortuu kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Rakas Helsinki jää taakse, kun Raisa lähetetään asumaan keskelle Kainuun korpea. Hukkavaaran erikoisessa kylässä hänen ainoana toiveenaan on selvittää miksi hänen äitinsä on pitänyt menneisyytensä salassa.

Kaiken hämmennyksen keskellä Raisan elämään astuu Mikael Sarri. Mikael on koulun vaikutusvaltaisin poika, jonka merkilliset silmät tuntuvat hakeutuvan yhä useammin Raisan suuntaan. Mutta uskaltaako Raisa edes unelmoida Mikaelista, jota muut kunnioittavat ja pelkäävät ja jonka tyttöystävä on jäätävän kaunis? Kun uskomaton totuus Hukkavaarasta alkaa vähitellen selvitä Raisalle, ei paluuta entiseen enää ole. Ja salaisuudet ovat vasta alkaneet paljastua.

     Silloin kun tämä kirja ilmestyi, luin sen heti ja rakastuin. En kuitenkaan silloin päässyt sarjan lukemisessa loppuun asti, joten päätin nyt tarttua tähän uudelleen. Muistikuvien ollessa hieman hatarat, tämä kirja nappasi mukaansa alusta alkaen ja oli jännitystä täynnä.

     Elina Rouhiaisen kirjoitukset ovat olleet aina sellaisia, mistä olen tykännyt. Tämän esikoisteoksen kohdalla ajatukseni eivät ole muuttuneet. Juoni vetää lukijan mukaansa ja pitää otteessaan. Kun lopun alku alkaa, sitä vain haluaa tietää lisää ja tarttua jatko-osaan heti, kun sen saa käsiinsä. 

     Kirjan päähenkilöt, Raisa, Mikael ja syrjitty Niko. Hahmojen kuvaukset onnistuivat mielestäni hyvin ja erilaisuus pääsi kukoistamaan. Nuoren mielen omituiset koukerot tulivat hyvin esiin ja kyllä hahmojen tekemiset ja sanomiset saivat myös hymyn huulille. 

     Itse jäin hieman kaipaamaan lisää tietoa ihmissusista ja heidän käyttäytymisestään. Toisaalta ehkä oli ihan hyvä, että asiasta ei jauhettu liikaa. Kirja kuitenkin jätti sen verran kysymyksiä avoimeksi, että jatko-osat on pakko päästä lukemaan.

Genre: nuoret, fantasia
Sarja: Susiraja #1
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2012

Kirjailijan muut teokset: Muistojenlukija, Aistienvartija
Arvosana: ****
Goodreads: 3,58

Helmet2020: 4. Kannessa monta ihmistä, 33. Tapahtuu muodonmuutos, 45. Esikoiskirja 
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy

Elina Rouhiainen: Aistienvartija

Bollywood on päätynyt Riikaan tekemään hanttihommia ja elämään muiden hyväntahtoisuuden varassa. Kaikki muuttuu, kun hän saa itseltään oudon kirjeen, jonka kirjoittamisesta hänellä ei ole mitään muistikuvia. Kirjeessä häntä kehotetaan lähtemään välittömästi Pohjois-Irlantiin.

     Aistienvartija jatkaa Väki-sarjaa kertomalla tarinaa suurimmaksi osaksi Bollywoodin näkökulmasta. Aina välillä päästään myös muiden pään sisään, mutta ei niin usein, että kokonaisuus muodostuisi aukottomaksi. Näin kirja hämmentää ja saa miettimään, aikalailla samanlaisia asioita kuin Bollywoodkin ajattelee. Epäilykset kasvavat ja kun kukaan ei tunnu tutulta, kehen voi luottaa.

     "Hän tiesi, ettei ollut lähtenyt kotoa siksi, että hänen elämänsä olisi ollut täysin kamalaa. Hän oli lähtenyt siksi, että ensimmäistä kertaa hän oli nähnyt vaihtoehdon. Hän oli löytänyt ihmisiä, omia ihmisiään. Hän oli ollut onnellinen. Ehkä hän voisi olla taas.

     Ja ehkä oli myös mahdollista rakastaa kulttuuriaan - kaikkia kulttuureitaan - ja silti vihata osia niistä. Ehkä oli mahdollista rakastaa perhettään ja vihata isäänsä.

     Hän irrotti kätensä metallikaiteesta ja pyyhkäisi silmien alta, jottei mitään märkää ollut päässyt karkaamaan. Kun hän oli laskemassa käsiään alas, hän pysähtyi katsomaan tatuointejaan. Oikeassa ranteessa luki Pride, vasemassa Shame. Ylpeys ja häpeä."

     Kirja jatkuu melkein suoraan siitä mihin ensimmäinen osa loppui. Ei täysin, jonkin aikaa on ehtinyt kulua, mutta ei kovin montaa kuukautta. Sitten on taas aika porukan jäsenten kohdata. Koska en halua spoilata ensimmäistä osaa tässä tekstissä, en voi sanoa kauheasti tästä aiheesta. Sen kuitenkin sanon, että olisin kaivannut uudelleen kohtaamiseen jotain lisää. Nyt se jäi hieman valjuksi ja tyhjäksi. Olisin halunnut kuulla lisää ajatuksia ja mietteitä, miten asiat muuttuivat kun linnut palasivat.

     Muuten tämä kirja jatkoi sitä laadukasta tasoaan, mitä mielestäni Rouhiaiselta voi odottaa. Kirja pitää otteessaan, ei ehkä niin hyvin kuin ensimmäinen osa, mutta melkein. Toki omaan mielipiteeseeni hieman vaikuttaa se, että Bollywood ei ollut ensimmäisen osan perusteella mikään lempihahmoni enkä kaivannut lisää tietoa hänen ajattelustaan. Tämän kirjan jälkeen mielipiteeni on täysin sama. Silti en pidä tätä kirjaa mitenkään huonompana tai turhempana, juoni otti suuria harppauksia eteenpäin ja tarina oli mielenkiintoinen alusta loppuun. Sillä kenen näkökulmaan pureudutaan enemmän, ei tässä kohtaa ole niin suurta merkitystä. Lyhyesti sanottuna tämä kirja oli siis todella hyvää jatkoa ensimmäiselle osalle ja toivon todella, että kolmas osa on samaa tasoa.

Nimi: Aistienvartija
Kirjailija: Elina Rouhiainen
Genre: fantasia
Sarja: Väki #2
Sivumäärä: 411
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2018

Kirjailijan muut teokset: Muistojenlukija, Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu
Arvosana: ****½

Lukuhaasteet: Helmet19 (46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö), PopSugar19 (6. Kirja, jonka kannessa/nimessä on kasvi)

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija

Kuka tahansa, joka oli kiinnostunut linnuista, ei voinut olla ihmettelemättä niiden muuttokäyttäytymistä.
Mistä ne tiesivät, minne mennä?
Mikä kertoi niille, että ne olivat perillä?

En ole vähään aikaan lukenut kirjaa, jota en millään haluaisi laskea käsistä. Kirjaa, joka on alusta loppuun koukuttava ja tunteita herättävä. Kirjaa, jonka haluaisin lukea heti uudestaan. Nyt kuitenkin oli tuon kirjan aika. Nimittäin Elina Rouhiaisen Väki-sarjan avausosa, Muistojenlukija. Olen lukenut Rouhiaisen aikaisemmasta Susiraja-sarjasta muutaman osan ja rakastin niitä (jatko-osat olisi tarkoitus lukea tässä piakkoin). Tätä kirjaa rakastin vielä enemmän. Ja se on aika paljon sanottu.

     "Dai ei vieläkään vastannut. Kiurua alkoi nolottaa toden teolla.
     Sitten: "Mikä sinun lempikirjasi on?"
     Kysymys, jota Kiuru oli aina vihannut. Ihmiseksi, joka luki paljon, hänellä oli harvinaisen vähän varmuutta siitä, mikä oli hyvää kirjallisuutta.
     "Tuo on aika henkilökohtainen kysymys", hän vitsaili.
     Dai ei hymyillyt."

     Muistojenlukija kertoo Kiurusta, kenellä on salaisuus. Salaisuuden tietää vain vanha naapuri, nykyinen ihastus, Samuli. Ja eräänä päivänä myös eräs kolmikko. Porukka, josta kaksi on romaneja ja yksi on Intiasta. Heillä on kaikilla on yksi yhdistävä tekijä, kunnes Samulista paljastuu jotain. Kauan kestänyt ystävyys saa kovan kolauksen ja luottamus hajoaa pieniksi palasiksi.
     Kiuru näkee erilaiset muistot lintuina. Hän ei tiedä kaikkea mitä voisi voimallaan tehdä tai miksi hänellä on sellaisia. Hän pyrkii olemaan välittämättä linnuista, kunnes yhtenä päivänä hän tarttuu tuntemattoman henkilön muistoon. Tämä henkilö kuitenkin huomaa sen, vaikka yleensä ihmiset ei ymmärrä mitä tapahtuu. Tästä henkilöstä muodostuu ajan mittaan tärkeä henkilö Kiurulle. Henkilö, joka vielä särkee sydämen.
     Tämä kirja tempaisi minut mukaansa ensimmäisiltä sivuilta alkaen. Tarina eteni hyvin, alusta asti lukija imaistiin syvälle juoneen. Lisäksi kirjassa oli muutamia yllätyksiä, mitä ei uskoisi tulevankaan. Välillä päästään näkemään muidenkin hahmojen ajatuksia, mutta melkein koko kirja kertoo Kiurusta ja hänen elämästään. Hahmona Kiuru ei tuntunut mitenkään kovin ihmeelliseltä. Hän tuntui ihmiseltä, joka ei täysin tunne itseään ja on vasta etsinnän puolimatkassa. Kuitenkin kasvua näkyy jo tämän kirjan aikana, enkä malta odottaa mihin tuo kasvu vielä johdattaa.
     Muut hahmot olivat myös ihania ja heihin pääsi aika hyvin jo tässä osassa tutustumaan. Seuraavissa osissa päästään varmasti vielä syvemmälle, mutta nyt saatiin rakennettua hyvä pohja. Päähahmoista Dai (Damien) oli sellainen kehen rakastuin. Hän on herkkä, vaikka esittääkin kovaa ulkokuorensa avulla. Hänen veljensä Nelu taas tuntuu hieman kaukaiselta, eikä hänestä saanut tässä kirjassa kunnolla otetta. Hän vaikuttaa mukavalta, mutta omalla tavallaan ei vaikuta. Kolmas tässä vaeltelevassa porukassa on Bollywood. Queer, kenestä tulee käyttää pronominia "them" tai "they". Hän on ihanan ystävällinen ja sellainen kaikkien kanssa toimeentuleva. Sen suurempaa ja syvempää kosketusta ei häneenkään tässä kirjassa saa. Tämä porukka onkin aika sekalainen joukko ja en malta odottaa, että pääsen lukemaan lisää heistä ja heidän tekemisistä ja historiasta.

Nimi: Muistojenlukija
Kirjailija: Elina Rouhiainen
Genre: fantasia
Sarja: Väki #1
Sivumäärä: 387
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2017

Kirjailijan muut teokset: Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu
Arvosana: *****

Lukuhaasteet: Helmet19 (31. Kirjassa kuljetaan metrolla), PopSugar19 (18. Kirjassa jollain on supervoimia)