31. toukokuuta 2020

Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä

Lukiossa Connell on suosittu jalkapalloilija, Marianne paarialuokkaa. Heidän välilleen muodostuu yhteys, jonka Connell kuitenkin salaa muilta. Yliopistossa osat vaihtuvat: Mariannen outous alkaa säkenöidä ja Connell jää paitsioon. He tapaavat muita ihmisiä, mutta jokin vetää heidät kerta toisensa jälkeen yhteen.

     Sally Rooneyn toinen romaani, Normaaleja ihmisiä on koskettava ja ajatuksia herättävä kertomus kahdesta nuoresta, joiden tiet risteävät useaan kertaan. 
     Itse en ole tutustunut Rooneyn esikoisteokseen ja tämän kirjan lukemisen jälkeen en ole vielä aivan varma, haluanko tarttua siihen. Normaaleja ihmisiä oli ihan mielenkiintoinen ja se jäi mieleen, mutta samalla se ei jostain syystä iskenyt itseen niin lujaa kuin olisi voinut. Tämä kirja oli itselleni yhden lukukerran kirja, enkä kaipaa uudelleen sen pariin.
     Kirja keskittyy Connelliin ja Marianneen, joiden roolit vaihtuvat lukiosta yliopistoon siirryttäessä. Heillä molemmilla on omat ongelmansa, joista he eivät kuitenkaan ole kunnolla tietoisia. Kirjan alku on melko positiivinen, mutta loppua kohden tunnelmasta tulee ehkä jopa ahdistava. Loppuratkaisu ei ollut sitä, mitä odotin.
     Kirjassa itseäni hieman häiritsi se, että dialogeja ei ollut merkitty mitenkään. Sen lisäksi kappaleet hyppivät useita kuukausia kerralla eteenpäin, joten välistä tuntui jäävän paljon tärkeitä asioita kertomatta. Lisäksi itseäni ärsyttää kirjoissa se, jos päähenkilöt eivät osaa keskustella toistensa kanssa heidän elämään vaikuttavista tekijöistä. Siis oikeasti. Kyllä sitä suuta voisi hieman enemmän avata, vaikka se vaikeaa olisikin.

Normal People
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Genre: nuoret, realistinen fiktio
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2020
Arvosana: ***
Goodreads: 3,87
Muissa blogeissa: Kirsin book club, Kirjapöllön huhuiluja, Helmi Kekkonen
Helmet2020: 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kirjassa kohdataan pelkoja, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published 2020, 50. A main character in their 20s
Goodreads2020: 23. Features LGBT+ character, 48. Published 2020

30. toukokuuta 2020

J.R. Ward: Ikuinen rakastaja

Rhage, jonka sisällä raivoaa hurja peto, on Mustan Tikarin Veljeskunnan jäsenistä vaarallisin. Hän on paras taistelija ja aina kärkäs toimimaan hetken mielijohteesta, sillä hänen sisällään palaa Kirjurineitsyen langettama ankara kirous.
     Mary Luce on kokenut elämässään kovia. Hän joutuu tahtomattaan vampyyrien maailmaan ja tarvitsee Rhagen suojelua. Marylla on oma hengenvaarallinen kirouksensa, eikä hän etsi rakkautta. Hän on menettänyt uskonsa ihmeisiin jo vuosia sitten. Pian Rhage kuitenkin tietää, että hänen on satava Mary omakseen. Vihollisten uhatessa Mary taistelee vimmaisesti voittaakseen elämän yhdessä rakastettunsa kanssa.

     Ikuinen rakastaja keskittää lukijan mielenkiinnon Rhageen, veljeskunnan soturiin, kenellä on kaksisataa vuotta kestävä kirous seuranaan. Hänestä tulee peto, jos hän ei saa purettua paineita säännöllisesti, taistelemalla tai naisten avulla. Tämä kaikki kuitenkin syö Rhagea sisältä. Hän ei haluaisi tehdä sitä mitä tekee pedon pitämiseksi taka-alalla. Lisäksi hänen kannoillaan on aina pelko siitä, että hän satuttaa veljiään.

     "Kun Butch astui sisään olohuoneeseen, hän pani välittömästi merkille Rhagen varustuksen iltaa varten: Musta nahkainen trenssitakki laskeutui Rhagen hartioilta aina nilkkoihin asti. Musta vaimonhakkaajapaita oli työnnetty nahkahousujen sisään. Saappaiden kanssa miehen pituudeksi tuli osapuilleen kaksi metriä. Noissa releissä vampyyri oli yksinkertaisesti tyrmäävän upea ilmestys. Jopa sellainen umpihetero kuin Butch pystyi näkemään sen.
     Kaveri totisesti uhmasi fysiikan lakeja, niin puoleensavetävä hän oli. Vaalea tukka oli leikattu takaa lyhyeksi ja jätetty edestä pidemmäksi. Sinivihreiden silmien väri oli kuin Bahaman merivettä. Ja nuo kasvot saivat Brad Pittin näyttämään sopivalta ehdokkaalta television Hurjaan muodonmuutokseen."

     Rhage tapaa sattuman kautta Maryn. Mary on syövän sairastanut ihminen ja hänen säännöllinen kontrollikäynti lähestyy. Pelko siitä, että syöpä on palannut, on Maryn arjessa vahvistuvasti läsnä. Hän on istunut kuolevan äitinsä rinnalla loppuun asti, eikä halua kenenkään joutuvan kokevan samaa hänen rinnallaan.
     J.R. Wardin kirjoitustaito tulee esille tässä kirjassa samalla tavalla kuin sarjan ensimmäisessä osassa. Se tempaa mukaansa, eikä kirjaa halua laskea kädestään ennen loppua. Ja kirjan loputtua haluaa lukea lisää. Mielenkiinto vampyyrien ja lessereiden välisestä taistelusta kasvaa ja siinä sivussa on totta kai mukava lukea parisuhdedraamasta. Vaikka täytyy myöntää, että tässä kirjassa paljonkin näkyvä soutaminen ja huopaaminen ei ole omalla kohdalla tunnelmaa kohottava tekijä.
     Vampyyrisotureiden elämän lisäksi tässä osassa päästään tarkkailemaan paremmin lessereiden toimia. Ensimmäistä kertaa ehkä ikinä, esi-lesser on päättänyt yhdistää joukkonsa ja uudet muutoksen tuulet eivät aiheuta pelkkiä positiivisia ajatuksia. Joukkojen yhdistämisestä on kuitenkin omat hyötynsä ja strategia vampyyrien tappamiseksi alkaa muotoutua.

     "Rituaalinen tapa loukkauksen hyvittämiseksi oli järkeenkäypä rangaistus. Kun rythe tarjottiin ja hyväksyttiin, loukannut osapuoli salli loukkauksensa kohteen käyttää vapaasti asetta, mitenkään puolustautumatta. Loukattu sai valita mitä tahansa veitsestä pronssiseen nyrkkirautaan tai tuliaseseen, kunhan aiheutettu vamma ei ollut kuolettava.
     "Minä tarjoan rythen mielelläni", Rhage sanoi.
     "Sinun on tarjottava se jokaiselle meistä.""

Lover Eternal
Suomentanut: Marke Ahonen
Genre: fantasia, aikuiset, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #2
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 2006, suom. 2010
Kirjailijan muut teokset: Pimeyden rakastaja
Arvosana: ****½
Goodreads: 4,35
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 33. Tapahtuu muodonmuutos
PopSugar2020: 8. An upside-down image on the cover, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. An author who has written more than 20 books
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy

27. toukokuuta 2020

J.S. Meresmaa: Dodo

Yksinhuoltajaäidin kasvattamalla Iinalla on edessään paha paikka. Arvosanoja pitäisi nostaa, jotta lukiosta ja aikanaan yliopisto-opinnoista tulisi totta. Iina tuntuu kuitenkin onnistuvan vain poissaolojen määrän nostamisessa. Hänellä on syitä. Ensinnäkin on Tuukka. Poikaystävää on nykyään vaikea saada aamuisin edes sängystä ylös, saati hoitamaan asioitaan. Toiseksi on Dodo, heidän vaarallinen salaisuutensa. Luonnontieteellinen ihme, joka vaatii huolenpitoa 24/7.
Sitten äiti pakottaa Iinan kesäksi isän luokse maalle. Isän, joka valitsi mieluummin viinan kuin Iinan, ja jota Iina ei ole nähnyt vuosiin. Että sellainen unelmien kesä edessä.

     Suomalaisten säeromaanien uutuus Dodo päätyi vihdoin omaan lukupinooni ja totta kai halusin lukea sen mahdollisimman nopeasti. Oma säeromaaneihin tutustumiseni alkoi niin vahvalla teoksella (Yksi), että en uskonut minkään kirjan pääsevän samalle tasolle. Meresmaan Dodo kuitenkin oli vahva lukukokemus, joka jäi mieleen pidemmäksi aikaa.
     Dodo on lyhyt katsaus lukioon haluavan Iinan elämään. Kaikki ei kuitenkaan ole aivan niin täydellisesti, kuin voisi olla ja kesä tuokin suuria muutoksia nuoren elämään. Säeromaani tuo upealla tavalla esiin ajatuksia, mietteitä ja sitä epävarmuutta, mikä tuossa iässä varmasti kaikilla on ainakin jollain tasolla ollut. Teos laittaa miettimään sen tarkoitusta ja tarinaa vielä viimeisenkin sivun jälkeen.
     Kirjassa päästään hieman tutustumaan siihen, millaista on kohdata isä vuosien jälkeen. Pelko siitä, millainen hän on, humalainen vai selvinpäin. Lisäksi on oudot tuntemukset rinnassa, kun Iina näkee Saran. Sara on Iinan poikaystävän Tuukan eksä, mutta he ovat kaikki kolme hyvissä väleissä. 
     Dodo oli pakko ahmia kerralla ja olisin mielelläni lukenut sitä vielä kauemmin. Suosittelen ehdottomasti tarttumaan tähän (niin nuoret kuin vanhemmatkin), jos et vielä jostain kumman syystä ole niin tehnyt.

Genre: säeromaani, nuoret, LGBT+, fantasia
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2020
Arvosana: *****
Goodreads: 3,99
Muissa blogeissa: Siniset helmet, Yöpöydän kirjat, Kirjapöllön huhuiluja, Bibbidi Bobbidi Book
Helmet2020: 21. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta, 27. Säeromaani, 46. Kirjassa on sauna, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published 2020, 20. The title caught your attention
Goodreads2020: 1. Title doesn't contain A, T or Y, 9. Can be read in a day, 23. Features LGBT+ character, 48. Published 2020

24. toukokuuta 2020

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija

Padua on ruusupuutarhan ympäröimä lontoolainen talo, jonka omistaa iäkäs kirjailija Anthony Peardew. Kirjailijan apuna työskentelee nelikymppinen Laura, joka pakenee ihmissuhteiden haavoittuvuutta Paduan ruusuntuoksuisiin huoneisiin ja pysähtyneeseen aikaan.
Neljäkymmentä vuotta aiemmin nuori Eunice kiiruhtaa pitkin Lontoon Bloomsbury Streetiä työhaastatteluun. Vihreä ovi, kolkutus. Ennen kuin Eunice on edes ehtinyt astua kynnyksen yli, hän on umpirakastunut sen toisella puolella seisovaan mieheen.

     Ruth Hoganin esikoisromaani on erilainen, mukaansa tempaava kirja, jonka lukeminen on viihdyttävää ja tunteita herättävää. Ajatus siitä, että joku keräisi pudottamamme/kadottamamme tavarat ja haluaisi meidän saavan ne takaisin, on erilainen. Kadonneiden tavaroiden vartija on kuitenkin tarina juuri tästä.
     Kirja alkaa kahdesta ajasta, jotka loppua kohden löytävät kiinnekohtansa toisistaan. Ihmisten tarinat nivoutuvat yhteen ja lukija saa huomata näitä yhtymäkohtia pitkin matkaa. Itselle kuitenkin tuli jossain kohtaa sellainen olo, että jääkö minulta nyt joitain kohtia ymmärtämättä, sillä jopa ihmisten puheilla oli vielä myöhemminkin vaikutuksensa.
     Eunice on matkalla työhaastatteluun 70-luvulla. Hän näkee matkallaan miehen, joka on selvästi odottamassa jotakuta. Koputtaessaan tulevan työnantajansa oveen, taustalla soi hälytysajoneuvon äänet. Eunice on kuitenkin niin jännittynyt, että ei huomaa tätä. Oven avaa vihdoin kustannusalalla työskentelevä Pommikone ja heidän yhteinen matkansa alkaa.
     Nykyisyydessä Laura on kokenut kovia ja hänen itsetuntonsa ja itsekunnioituksensa ovat pohjamudissa. Hän on juuri eronnut ja nyt etsii suuntaa elämälleen. Kirjailija Anthonyn apurina hän saa jonkinlaisen merkityksen ja päivät etenevät ilman suurta tuskaa. Anthonylla on salaisuus, joka on kuljettanut häntä elämässä eteenpäin. Nyt hänen on kuitenkin aika siirtää tämä salaisuus eteenpäin. Samalla hän toivoo, että Laura olisi onnellinen ja tutustuisi naapurissa asuvaan tyttöön.
     Kirjan tarina eteni verkkaiseen tahtiin ja se oli mielenkiintoinen alusta loppuun asti. Kirjan idea oli mielestäni mielenkiintoinen, mutta kirjan alku ei oikein saanut minua vakuuttumaan. Keskellä tarinaa oli yhtäkkiä kertomuksia kadonneista esineistä. Myöhemmässä osassa kirjaa maagisen realismin muoto ilmestyi tarinaan mukaan. Valitettavasti se tuntui hieman väkisin väännetyltä. Naapurin tyttö tiesi vain esineitä koskettamalla niiden tarinan. Itse olisin kaivannut tähän hieman parempaa selvitystä.
     Tarinan hahmot olivat samaistuttavia ja miellyttäviä. Heillä oli historiansa ja omat oikkunsa. Samalla kirjaan oli saatu tuotua aiheita, joita ei ole liikaa kirjallisuudessa. Voin siis lämpimästi suositella tämän kirjan lukemista. Jos kuitenkin kaipaa jotain menevää ja nopeatempoista kirjaa, tämä ei ole paras valinta siinä kohtaa. Kadonneiden tavaroiden vartija sopii siihen hetkeen, kun kaipaa kevyttä irtiottoa arjesta ja on valmis tunteiden vietäväksi.

The Keeper of the Lost Things
Suomentanut: Susanna Tuomi-Giddings
Genre: romantiikka, aikuiset, maaginen realismi
Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2017, suom. 2020
Arvosana: ****
Goodreads: 3,81
Muissa blogeissa: Luetut kirjat, Kirjojen kuisketta, Kirsin kirjanurkka, Annelin kirjoissa, Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirsin book club
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 35. Käytetään sosiaalista mediaa, 45. Esikoiskirja, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 15. Involving social media, 35. A three-word title, 47. More than 20 letters in title
Goodreads2020: 48. Published 2020

22. toukokuuta 2020

J.R. Ward: Pimeyden rakastaja

Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin Caldwellissa, alkaa kuolettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjien välillä. Tämä on salisen veljeskunnan aluetta - kuuden vampyyrisoturin, jotka ovat lajinsa viimeiset puolustajat. Kukaan heistä ei nauti vihollistensa tuhoamisesta yhtä paljon kuin Wrath, Mustan Tikarin Veljeskunnan johtaja.
     Maapallon viimeinen puhdasverinen vampyyri, Wrath, hautoo kostoa tappajille, jotka murhasivat hänen vanhempansa kauan sitten. Wrath saa kuitenkin muuta ajateltavaa, kun hänen luottosoturinsa saa surmansa. Tältä jää puoliverinen tytär, Beth, jolla ei ole aavistustakaan synkästä verenperinnöstään eikä siitä, mitä kohtalo on hänen varalleen tarjoamassa. Wrathin on johdatettava tyttö kanssaan epäkuolleiden maailmaan...
     Bethiä kalvaa kummallinen, ennenkokematon levottomuus. Hänen on mahdotonta vastustaa vaarallisen houkuttelevaa miestä, joka ilmestyy yöllä hänen luokseen outo palo silmissään. Miehen tarinat veljeskunnasta ja verestä pelottavat Bethiä, mutta hänen kosketuksensa sytyttää nälän, joka on tuhota heidät molemmat.

     "Tohrment tuli paikalle veljeskunnasta ensimmäisenä. Hänen silmänsä paloivat. Tuska sekä kostonhalu saivat tummansinisen hehkumaan niin kirkkaana, että jopa Wrath erotti aavistuksen väriä.
     Kun Tohr asettui nojaamaan Dariuksen keltaista seinää vasten, Vishous tuli huoneeseen. Pukinparta, jonka hän oli hiljattain kasvattanut, sai hänet näyttämään tavallista häijymmältä, vaikka tatuointi hänen vasemman silmänsä ympärillä olikin se, mikä varsinaisesti antoi aihetta aavistella pahaa. Tänä iltana hänen Red Sox-lakkinsa oli vedetty tiukasti alas, niin että monimutkaiset kuviot ohimolla tuskin näkyivät. Kuten tavallista, musta ajohansikas, jonka tehtävänä oli estää hänen vasenta kättään koskettamasta ketään vahingossa, oli paikoillaan."

     Pimeyden rakastaja aloittaa hekumallisen sarjan vampyyreistä ja heidän vihollisistaan, lessereistä. Lesserit ovat kuolleita, sielunsa Omegalle antaneita ihmisiä, jotka yrittävät kadottaa vampyyrit maan päältä. Vampyyrisoturit, Mustan tikarin veljeskunta, pyrkii pääsemään eroon lessereistä suojellakseen yhä pienempää vampyyrien yhteiskuntaa. Siinä sivussa Wrathin, kehen tässä kirjassa päästään perehtymään paremmin, olisi sukulinjansa vuoksi tarkoitus nousta kuninkaaksi. Hän ei kuitenkaan halua tätä vastuuta hartioilleen, sillä hän on mielestään epäonnistunut elämässään ja rakkaidensa suojelussa. Wrath päätyy täyttämään kuolleen soturiveljensä viimeisen toiveen, joka muuttaa hänen elämänsä.

     ""Älä ole naurettava! Sinä olit juuri nähnyt, kun vanhempasi murhattiin!" Beth ravisti päätään. Turhautuminen teki hänen äänensä teräväksi. "Minä yritän sanoa, että sinun täytyy arvioida menneisyytesi uudelleen. Sinä olet antanut noiden kauheiden tuntien merkitä itsesi, eikä kukaan voi moittia sinua siitä, mutta sinä näet asiat täysin väärin. Täysin väärin. Unohda jo kaikki tuo paska sotureista ja kunniasta ja mieti vähän!""

     Tämä kirja on mielestäni yksi tämän sarjan parhaimmista. Ensimmäisellä lukukerralla olin todella innoissani kääntelemässä sivuja ja nyt kun luin tämän uudelleen (jo kolmatta kertaa), tunne oli sama. Sitä vain halusi lukea ja lukea, vaikka tulos oli jo ennestään tiedossa. Tämä kirja (ja koko muu sarja) sisältää erotiikkaa, joten tämä ei ehkä sovellu kaikille fantasiafaneille. Eroottisia kohtauksia on pieniä paloja siellä täällä, mutta suurimmaksi osaksi kirja kuitenkin käsittelee rotujen välistä sotaa ja suhteita.
     Pimeyden rakastaja on täynnä epäluuloa, luottamusta, kunnioitusta ja rakkautta. Kun tähän vielä lisää sen, että Ward osaa kirjoittaa hyvin ja juoni etenee tasapainoisesti eteenpäin, ei voi kuin rakastua. Hahmojen kuvaukset toimivat mielestäni hyvin ja tässä ensimmäisessä sarjan osassa päästään tutustumaan paremmin Wrathin lisäksi Bethiin. Lisäksi nähdään välähdyksiä Butchin, rikoskomisarion elämästä ja ihastuksesta Bethiin. Vampyyrien elämän rinnalla kulkeva lessereiden taistelu tulee myös kuvatuksi. Kaiken tämän ansiosta kirja on eheä kokonaisuus.

     "Hahmo nyökkäsi. "Soturi, tämä naaras suostuu harkitsemaan sinua. Todistatko sinä hänelle arvosi?"
     "Minä teen sen."
     "Uhraatko sinä itsesi hänen edestään?"
     "Minä teen sen."
     "Puolustatko sinä häntä niitä vastaan, jotka pyrkivät häntä vahingoittamaan?"
     "Minä teen sen.""

Dark Lover
Suomentanut: Marke Ahonen
Genre: fantasia, aikuiset, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #1
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 2005, suom. 2009
Arvosana: *****
Goodreads: 4,20
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 30. Pelastetaan ihminen, 33. Tapahtuu muodonmuutos, 37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa
PopSugar2020: 8. Upside-down image on the cover, 30. Nonfiction book about world leader, 33. At least four-star rating on Goodreads, 43. Character with a vision impairment/enhancement, 46. An author who has written more than 20 books, 50. Main character in ther 20s
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy 

20. toukokuuta 2020

Christopher Paolini: Esikoinen

Eragon ja lohikäärme Saphira ovat juuri kukistaneet muiden kapinallisten kanssa kuningas Galbatorixin joukot. Vaikka kapinallisryhmiä pian repivätkin sisäiset valtataistelut, Eragonin on määrä lähteä Arya-neidon johdattamana Ellesméraan, haltioiden maahan. Hänen lohikäärmeratsastajan koulutuksensa on saatava päätökseen.
Niin jatkuu Eragonin uskomaton matka halki uusien maiden ja vaarojen. Onneksi hänen rinnallaan on koko ajan korvaamaton yhtävä Saphira.
Tukahduttaako säälimätön kuningas Galbatorix Alagaësiassa puhjenneen vastarinnan? Entä kasvaako Eragonista oikea lohikäärmeratsastaja?

     Paolinin esikoisteoksessa Eragonissa alkanut tarina jatkaa kulkuaan eteenpäin. Nyt vastassa on sama vastustaja, mutta uudet esteet. Eragonin ja Saphiran koulutus saa kunnolla alkunsa, kun he pääsevät haltioiden kotiin Ellesméraan. Siellä he saavat tietää salaisuuksia ja oppivat paljon itsestään ja toisistaan. Samaan aikaan kapinalliset keräävät joukkojaan ja valmistautuvat Galbatorixin hyökkäykseen.
     Toisaalla Eragonin serkku Roran pyrkii kyläläisten kanssa vastustamaan kuninkaan hyökkääviä joukkoja. Joukot yrittävät saada Roranin itselleen, mutta vastus on suuri. Lopulta on kuitenkin suurten päätösten aika. Kuollako vai joutua orjaksi? Vai olisiko vielä kolmas vaihtoehto?
     Kuten kirjasarjan aloitusosa, myös tämä on täynnä menoa ja meininkiä. Paksuun teokseen mahtuu paljon tapahtumia. Eragonin matkan lisäksi päästään tutustumaan hyvinkin tarkkaan Roranin koettelemuksiin. Itse en näistä pätkistä ollut niin innostunut, mutta ne olivat muun tarinan kannalta tärkeitä vaiheita. Lisäksi kirjassa päästiin näkemään kapinallisjoukon uuden johtajan ajatuksia. Tätä kautta kirja oli kokonainen ja koko Alagaësian tapahtumat tulivat lukijan tietoisuuteen.
     Jos Eragon oli kirja mistä nautit, niin tämä osa ei jää ensimmäisen varjoon. Kirja on aivan yhtä mielenkiintoinen ja tapahtumarikas, että jatko-osaan haluaisi tarttua heti. Tässä kirjassa oli ennalta-arvattavuuksia jonkin verran, mutta itseäni ne eivät häirinneet kovin paljoa. Seuraavan osan tapahtumat kuitenkin kiinnostavat ja haluankin tarttua siihen mahdollisimman pian.

Eldest
Suomentanut: Tarja Rouhiainen
Genre: fantasia, nuoret, seikkailu
Sarja: Perillinen #2
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2005, suom. 2006
Kirjailijan muut teokset: Eragon
Arvosana: ****½
Goodreads: 3,99
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 30. Pelastetaan ihminen, 31. Kerrotaan elämästä maaseudulla, 33. Tapahtuu muodonmuutos, 39. Kirjassa lennetään
PopSugar2020: 9. A book with a map, 18. A made-up language
Goodreads2020: 1. Title doesn't contain A, T or Y, 10. Between 400-600 pages, 18. By an author you've only read once before, 19. A fantasy

17. toukokuuta 2020

C.S. Lewis: Velho ja leijona

Avaa ovi lumottuun maailmaan!
Neljä sisarusta astuu vaatekaapin läpi Narnian salaperäiseen valtakuntaan ja jännittäviin seikkailuihin.
Narniassa on ikuinen talvi eikä koskaan joulua niin kauan kuin Valkea velho hallitsee maata. Toivo Narnian pelastamisesta Valkean velhon vallasta on lähes menetetty, kunnes sen asukkaat kuulevat mahtavan Aslan-leijonan paluusta.

     Velho ja leijona on C.S. Lewisin ensimmäinen julkaistu osa Narnian tarinoista. Myöhemmin julkaistu Taikurin sisarenpoika kuitenkin sijoittuu ennen tämän osan tapahtumia. Itse en ole aikaisemmin Lewisin klassikkokirjoja lukenut, vaikka elokuvat on tullut nähtyä useaan otteeseen. Tästä syystä kirjan tapahtumat olivat aikalailla jo tiedossa ennen lukemista. Lisäksi tarinaan uppoutuessani kävi hyvin nopeasti selväksi, että elokuvat on tehty hyvinkin paljon kirjan tarinaa seuraten, joten yllätyksiä ei tullut.
     C.S. Lewis osaa kertoa tarinaa upeasti, joten ei ole ihme, että tämä tarina meidän neljästä päähenkilöstä oli niin viihdyttävä. Nopealukuinen tarina nappaa mukaansa ja jättää odottamaan lisää. Narnia on kirjassa aivan yhtä ihmeellinen kuin elokuvissakin, ellei ihmeellisempi.
     Vaikka Velho ja leijona oli miellyttävä kirja lukea, olisin kaivannut lisää kerrontaa neljästä sisaruksesta. Nyt he jäivät hieman valjuiksi, vaikka tärkeimmät luonteenpiirteet tulikin kerrottua. Ehkä seuraavissa osissa pääsemme tutustumaan heihin vielä paremmin.

The lion, the witch, the wardrobe 
Suomentanut: Kyllikki Hämäläinen
Genre: lapset, fantasia, seikkailu, klassikko
Sarja: Narnian tarinat #2
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 1950, suom. 1960
Kirjailijan muut teokset: Taikurin sisarenpoika
Arvosana: ****
Goodreads: 4,22
Helmet2020: 1. Kirja vanhempi kuin sinä, 13. Kirjassa eksytään, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 34. Nimessä luontoon liittyvä sana, 38. Kannessa puu
PopSugar2020: 33. At least four-star rating on Goodreads, 35. Three-word title, 46. Author has written more than 20 books, 48. Published in the 20th century 
Goodreads2020: 9. Can be read in a day, 18. By an author you've only read once before, 19. A fantasy, 44. Related to witches, 47. A classic

13. toukokuuta 2020

Veronica Roth: Viillot

Cyra on Shotetin hallitsevan julman tyrannin sisar. Hänellä on erityinen kyky, lahja joka tuottaa hänelle kipua, mutta antaa myös pelottavan voiman - ja hänen veljensä käyttää sitä häikäilemättä hyväkseen.
Akos veljineen kaapataan Shotetiin rauhaa rakastavasta Thuvesta. Myös Akosilla on erikoinen lahja. Kun hänen ja Cyran kohtalot risteävät, heillä on vain kaksi vaihtoehtoa: auttaa toisiaan tai tuhota toisensa.

     Veronica Roth on aikaisemmin tunnettu Outolintu-sarjastaan. Sarja oli aikoinaan menestynyt ja kun Roth alkoi kirjoittaa uutta kirjaansa, sitä odotettiin innolla. Kun Viillot sitten ilmestyi, vastaanotto oli hyvin ristiriitainen. Omaan hyllyyni tämä kirja päätyi vasta viime vuonna, vaikka ilmestymisestä onkin jo hetki. Nyt päätin tarttua tähän ja antaa mahdollisuuden kaikista lukemistani kommenteista huolimatta.
     Kirja alkoi omalla kohdallani jotenkin jäykästi, sillä en tuntunut heti pääsevän jyvälle siitä, että mitä kirjassa tapahtuu. En ole varma, että oliko ongelmana oma keskittymiskyvyttömyyteni vai se, että heti ensimmäiseksi aletaan puhua Kukintaseremoniasta ilman mitään alustusta. Oli syy kumpi tahansa, hyvin nopeasti tarina imaisi minut kyytiinsä ja lopulta tulin ahmineeksi tämän kahdessa päivässä.
     Viillot on tieteisfantasiaa, eli fantasian lisäksi siinä on scifin piirteitä. Harmi vain, että kirjan scifi-osuus jäi hyvin pieneksi ja mitättömäksi. Kirjan maailma sijoittuu avaruuteen ja se koostuu pääosin yhdeksästä planeetasta. Lisäksi kirjassa mainitaan jonkin verran kehittynyttä teknologiaa. Maailman kuvaus kuitenkin oli niin heikkoa, että sitä ei ollut juuri lainkaan. Tämä on myös suuri syy siihen, miksi tämä ei ollut itselleni viiden tähden kirja.
     Vaikka ympäröivän maailman kuvaus oli kirjassa olematonta, muuten kirja oli mielenkiintoinen ja juoni imaisi mukaan. Kuten YA-kirjallisuudessa on usein tapana, myös tässä oli hieman romantiikkaa. Joiltain osin se tässä kirjassa toimi, eikä sitä viety liian pitkälle liian nopeasti. Itse kuitenkin olisin kaivannut hieman lisää pohjustusta, kuin mitä nyt oli tarjolla.
     Kirja keskittyi hyvin paljon thuvhelaisten ja shotetlaisten väliseen kinaan siitä, kumpi oli heidän planeetan kansaa ja kummalla oli enemmän oikeuksia. Shotetlaiset eivät ole julistettu varsinaiseksi kansaksi ja heidän vihansa thuvhelaisia kohtaan ajaa heitä eteenpäin. Onneksi tällaiset ongelmat on kuitenkin helpoin ratkaista tyrannimaisella hallitsemisella ja sodalla. Kaiken tämän keskellä on oraakkelien lausumat kohtalot, jotka tapahtuvat ihmisen valinnoista huolimatta ja ovat muuttumattomia. Nämä kohtalot eivät kuitenkaan ole kaikkien mieleen, varsinkaan jos ne osoittavat jonkinlaista heikkoutta.

     ""Pyörre kulkee kaiken elollisen läpi", Sifa jatkoi, "ja saa sen kukoistamaan. Pyörre kulkee jokaisen ihmisen läpi, joka täällä elää ja hengittää, ja ilmenee omalla tavallaan kaikissa meissä. Pyörre kulkee jokaisen kukan läpi, joka kukkii keskellä jäätä.""

Carve the Mark
Suomentanut: Outi Järvinen
Genre: fantasia, nuoret, scifi, romantiikka
Sarja: Viillot #1
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Arvosana: ****
Goodreads: 3,78
Muissa blogeissa: mininkirjat, Yöpöydän kirjat, Sivujen välissä
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 30. Pelastetaan ihminen, 39. Kirjassa lennetään
PopSugar2020: 20. Picked because the title caught your attention, 27. Feat one of the seven deadly sins (viha)
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 5. A first book in a series, 10. Between 400-600 pages, 11. Originally published in a year that is a prime number, 19. A fantasy, 34. Sub genre that starts with a letter in your name (S) 

10. toukokuuta 2020

Camilla Läckberg: Noita

Nelivuotias Linnea katoaa jäljettömiin maatilalta Fjällbackan liepeiltä, mikä herättää hätäännystä ja nostaa pintaan kipeitä muistoja. Kolmekymmentä vuotta aiemmin täsmälleen samasta paikasta katosi samanikäinen tyttö, joka löytyi myöhemmin kuolleena.
Tuolloin sieppauksesta ja taposta tuomittiin kaksi teinityttöä mutta alaikäisinä he välttivät vankilan. Onko pelkkää sattumaa, että Linnea katoaa juuri silloin kun toinen tuomituista - tätä nykyä palvottu maailmantähti, näyttelijä Marie Wall - palaa paikkakunnalle kuvaamaan uutta elokuvaa?
Patrik Hedström yhdessä Tanumsheden poliisilaitoksen kollegoineen alkaa tutkia, mikä kahta rikosta yhdistää, vai yhdistääkö mikään. Apua he saavat Erica Falckilta, joka on kirjoittamassa vanhasta tapauksesta kirjaa. Tutkinta repii auki monta haavaa ja paljastaa, että salaisuuksien juuret kiemurtelevat 1600-luvulle ja noitaroviolla poltetun naisen langettamaan kiroukseen. Vieraan pelolla on hirvittävät seuraukset.

     Läckberg on saanut itselleen jo paljon mainetta ruotsalaisena dekkarikirjailijana ja itsekin olen hänen kirjojaan lueskellut. Noita on hänen suurimman sarjansa kymmenes osa ja se on hieman paksumpi kuin edeltäjänsä. Itse en ole sarjasta vielä ehtinyt lukea kuin kaksi ensimmäistä ennen tätä, mutta koska tämä oli tutulta lainassa, tartuin tähän vähän aikaisemmin kuin olisin muuten halunnut. Kirjassa tuli jonkin verran paljastuksia siitä, mitä sarjassa tulee tapahtumaan, mutta toisaalta sitä osasinkin odottaa.
     Kuten ainakin sarjan kahdessa ensimmäisessä osassa Jääprinsessassa ja Saarnaajassa, tarinaa kerrotaan useamman hahmon näkökulmasta ja vasta loppumetreillä lukija ymmärtää, miksi nämä kaikki hahmot ovat edustettuina. Tässäkin osassa näitä näkökulmahenkilöitä oli enemmän kuin tarpeeksi ja muutama kymmen sivu meni siihen, että pääsi taas perille heistä kaikista. Tämä onneksi oli kuitenkin asia, johon tottui melko nopeasti ja se ei häirinnyt kovin pitkään. Ainoa miinus tulee kuitenkin siitä, että ennen näkökulman vaihtumista ei kerrota, kenen tarinaa aletaan seuraamaan. Jokaisen vaihdon jälkeen siis meni muutama lause aikaa siihen, että oli perillä tapahtumista.
     Sen lisäksi, että Noita on kirjoitettu miljoonan hahmon näkökulmasta nykyajasta kerrottaessa.. soppaan on lisätty vielä kaksi menneisyyden aikatasoa. Välillä kerrotaan kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneesta murhasta, sillä uudella murhalla on sen kanssa paljon yhteistä. Tämän lisäksi kerrotaan 1600-luvulla eläneestä naisesta. Ja nyt minun on pakko myöntää, että en kirjan loppuun päästyäni ihan kokonaan ymmärtänyt sitä yhteyttä, mikä menneillä oli nykyisyyteen.
     Itse murhatutkinta eteni pienin askelin ja vaikka siinä oli jotain yllätyksiä, ei se ollut mitenkään ihmeellinen. Lähinnä kirjan jännitysaspekti tuli kaikista muista kirjan tapahtumista. Silti tykkäsin tästä. Kirja oli omalla tavallaan kevyttä luettavaa, vaikka kuolemalta ei vältytty.

Häxan
Suomentanut: Outi Menna
Genre: jännitys, rikos, mysteeri, trilleri
Sarja: Fjällbacka #10
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2017
Kirjailijan muut teokset: Jääprinsessa, Saarnaaja, Kultahäkki
Arvosana: ****
Goodreads: 3,90
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 7. Rikotaan lakia, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 30. Pelastetaan ihminen, 37. Ajankohta merkittävä tekijä, 42. Kirjassa isovanhempia
PopSugar2020: 27. Featuring one of the seven deadly sins (kateus), 46. An author who has written more than 20 books
Goodreads2020: 11. Originally published in a year that is a prime number, 41. A mystery, 43. Related to the four horseman of the apocalypse (kuolema), 44. Related to witches

7. toukokuuta 2020

J.R.R. Tolkien: Sormuksen ritarit

Kun tummat pilvet kerääntyvät Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien katse on suuntautunut muualle, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä...
Hobitti nimeltä Frodo Reppuli saa Bilbo-sedältään perinnön. Kohta Frodolle selviää, että hän on saanut haltuunsa Sormusten sormuksen, josta riippuu koko Keski-Maan kohtalo. Petollisten taikavoimien sormus on oitis vietävä tuhottavaksi, ja suojakseen Frodo saa Vapaista kansoista koostuvan yhdeksänhenkisen saattueen. Monia vaaroja on saattueella uhkanaan, kun matka suuntautuu kauas Morian synkkiin kaivoksiin ja haltioiden säihkyviin saleihin.

     Sormuksen ritarit aloittaa tunnetun ja suositun trilogian. Itse olen yrittänyt aloittaa tämän lukemista useampaankin otteeseen, mutta en ole koskaan päässyt sataa sivua pidemmälle. Nyt kuitenkin päätin rämpiä tämän kirjan, menisi siihen miten kauan tahansa. Pyrkimykseni tuottivat tulosta ja jossain kohtaa huomasin, että nauttisin lukemisesta ja viimein pääsin viimeiselle sivulle asti.
     Suurin ongelmani tämän kirjan kohdalla oli sen hidastempoisuus. Tarina ei edennyt ja laulunpätkiä oli enemmän kuin tarpeeksi (pakko myöntää, että en lukenut niistä kaikkia). Yhdeksän sormuksen ritarin matka tuntui pidemmältä kuin nälkävuosi ja kirjan lukemisen jälkeen oli sellainen olo, että eihän tässä tapahtunut niin paljoa kuin näin monella sivulla olisi voinut tapahtua. Ja älkää nyt käsittäkö väärin. Maailman kuvaus tässä kirjassa oli kaunista ja selkeää, sitä vain olisi voinut olla jonkin verran vähemmän ja toimintaa enemmän.
     Tämä kirja oli vaikea arvioida ja tätä tekstiä on vaikea kirjoittaa. Tolkienin kirjasarja on melkein kaikille jollain tavalla tuttu, joten kirjan tarinaan ei varmasti tarvitse sen tarkemmin paneutua. Kirjasarjaa pidetään fantasiakirjallisuuden klassikkona ja Tolkienia ainakin jollain tasolla nykyfantasian isänä. Ja vaikka itse rakastan fantasiaa, en voi sanoa tykänneeni ainakaan tästä osasta niin paljoa, että lähtisin suosittelemaan sitä kovin herkästi muille. Ja tämän sanottuani tiedän, että moni on eri mieltä kanssani, mutta jokaisella saakoon olla oma mielipiteensä. En kuitenkaan aio jättää sarjaa kesken, mutta en myöskään ihan heti tartu seuraavaan osaan.

The Fellowship of the Ring
Suomentanut: Kersti Juva & Eila Pennanen, runot Panu Pekkanen
Genre: fantasia, seikkailu, nuoret, aikuiset, klassikko
Sarja: Taru sormusten herrasta #1
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1954, suom. 1973
Kirjailijan muut teokset: The Hobbit
Arvosana: ***½
Goodreads: 4,36
Helmet2020: 1. Kirja vanhempi kuin sinä, 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 9. Kohdataan pelkoja, 12. Tehty näytelmä tai ooppera, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 39. Kirjassa lennetään
PopSugar2020: 9. With a map, 18. With made-up language, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. By an author who has written more than 20 books, 48. Published in the 20th century
Goodreads2020: 5. The first book in a series, 6. A mode of transportation on the cover (elokuvakansi), 18. By an author you've only read once, 19. A fantasy, 34. Sub genre that starts with a letter in your name (S), 44. Related to witches, 47. A classic

3. toukokuuta 2020

Harri Veistinen: Kotitekoisen poikabändin alkeet

15-vuotias Rene Kolppanen on selvinnyt yläkoulusta noudattamalla isoveljensä sääntöjä:
A) Älä tee itsestäsi numeroa.
B) Ole huomaamaton.
C) Ole keskiverto.
D) Älä rakastu koulun kauneimpiin tyttöihin.
Pian Rene voi jättää taakseen koulun, kylän ja ihmiset. Kuka nyt haluaisi jäädä Kiukaisille? Siellä ei tapahdu mitään, eikä tule koskaan tapahtumaankaan. Kukaan kuuluisa ei ole koskaan tullut Kiukaisilta.
Mutta juuri kun maali häämöttää, Rene alkaa epäillä. Onko vaatimattomuus ja näkymättömyys sittenkään minkään väärti? Kolme kuukautta ennen koulun loppua Rene saa hullun idean. Jos kerran tähdet eivät tule heidän luokseen, heidän pitää mennä niiden luokse. Tai tarkemmin ottaen heidän pitää itse ryhtyä sellaisiksi. Poikabändiksi.
Koulun kaunein tyttökin alkaa pitää paikallista poikabändiä, jos nyt ei maailman siisteimpänä, niin ainakin hyvänä vitsinä. Mutta mikä alkaa heittona (coverbiisit, taustanauhat, hauska koreografia ja rutkasti itseironiaa), muuttuu pian oikeaksi yritykseksi. Rene saa huomata, että joskus elämässä kannattaa uskaltaa. Vai kannattaako?

     Kuuntelin Veistisen esikoisteoksen Kotitekoisen poikabändin alkeet äänikirjana ja mietin hetken, että kirjoitanko tänne kirjasta mitään. Kirja on huumoripläjäys nuorista, yhdeksännellä luokalla olevista hahmoista, jotka perustavat poikabändin. Kirja eteni hyvässä tahdissa ja kyllä aina välillä se sai enemmänkin kuin hymyn huulille. Voin siis hyvillä mielin sanoa, että viihdyin hyvin tätä kirjaa kuunnellessani.
     Keskellä kirjan tarinaa oli paljon "liitteitä", jotka ainakaan äänikirjaa kuunnellessa eivät heti kuulostaneet hyvältä. Ne tulivat yllättäen ja joskus olivat vain muutaman sanan pitkiä. Kirjan edetessä näihin liitteisiin kuitenkin alkoi jo tottua, mutta ei niistä kovin moni tuntunut tuovan kauheasti lisäarvoa kirjan tarinalle. En tiedä miten nämä liitteet vaikuttavat, kun lukee fyysistä kirjaa, mutta itse en nyt silti ihan lämmennyt niille.
     Kirja oli mielestäni hyvä kuvaus nuoren kasvusta ja siitä, miten äkkiä ajatukset lähtevät lentoon. Kirjassa oli hieman suhdekuvioitakin, mikä oli ihan kiva lisä poikabändin perustamisen lisäksi. Kirja oli nopeasti kuunneltu, eikä loppu jättänyt ainakaan minua kylmäksi.

Genre: nuoret, huumori
Kustantaja: S&S
Äänikirjan lukija: Ville-Veikko Niemelä
Julkaisuvuosi: 2016
Arvosana: ****
Goodreads: 3,55
Muissa blogeissa: Koulukirjastonhoitajat, Tuhansia sivuja, Kirjojen keskellä
Helmet2020: 9. Kohdataan pelkoja, 18. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä, 45. Esikoiskirja
PopSugar2020: 24. A subject you know nothing about, 47. More than 20 letters in its title
Goodreads2020: 5. First book in a series, 9. Can be read in a day, 25. Related to the arts