Jännitystä ja poliiseja, osa 1

Seuraavana vuorossa muutama jännitystä täynnä oleva kirja, niin itsenäisiä teoksia kuin pari eri sarjojen osaa :)

C.J. Tudor: Liitu-ukko

WSOY, 2018, ****, Raimo Salminen, lukija: Aku Laitinen, jännitys, mysteeri, kauhu, äänikirja

     C.J. Tudorin Liitu-ukko on trilleri, joka pitää otteessaan alusta loppuun saakka. Tarina kulkee kahdessa aikatasossa, vuodessa 1986 Eddien lapsuudessa ja vuodessa 2016 Eddien aikuisuudessa. Kahden aikatason tapahtumat kietoutuvat yhteen ja täydentävät toisiaan, luoden jännittävän ja mielenkiintoisen asetelman. 

     Kuuntelin kirjan äänikirjana ja välillä oli vaikea pysyä perillä siitä, missä mennään. Kirja löytyy myös omasta hyllystäni, joten ehkä vielä tartun siihenkin. Tudor osaa luoda riittävästi jännitystä ilman, että se menee yli. Odotan innolla sitä hetkeä, kun tartun seuraavaan Tudorin kirjaan.

Arttu Tuominen: Verivelka

WSOY, 2019, ****, Delta #1, jännitys, mysteeri, trilleri

     Verivelka aloittaa Arttu Tuomisen suosiota niittäneen Delta-sarjan. Kirjassa päästään tutustumaan Jari Paloviitaan, jonka on tehtävä päätöksiä esille tulleessa murhatutkinnassa. Jännitystä kirjasta löytyy, mutta sen lisäksi keskitytään hahmoihin ja heidän ajatuksiin ja historiaan. Omalla kohdallani tämä toimi, mutta kaikille se ei ehkä ole se kiinnostavin asetelma kirjalle. Suosittelen kuitenkin tarttumaan tähän kirjaan ja tutustumaan Tuomisen tyyliin. 

Blake Crouch: Pimeää ainetta

Tammi, 2017, ****, Ilkka Rekiaro, jännitys, scifi

     Pimeää ainetta on jännitystä ja scifiä sekoittava kirja kvanttifyysikosta ja rinnakkaistodellisuuksista. Se on omalla erikoisella ja sekavalla tavallaan koukuttava ja hämmentävä ja vaikeasti kuvailtava. Yleensä tällaiset kirjat menevät itsellä yli ymmärryksen ja niin meni tämäkin, mutta siitä huolimatta tämä oli viihdyttävä ja kuitenkin sen verran ymmärrettävä, että tykkäsin tästä. Se tuntui ehjältä kirjalta, mutta liika ajattelu tätä lukiessa on kielletty. Blake Crouch ei ole itselle kovin tuttu ennestään, vaikka hänen Wayward Pines -sarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyykin hyllystäni. Ehkä tulen tämän kirjan innoittamana tarttumaan niihinkin pian.

Lars Kepler: Nukkumatti

Tammi, 2013, ****, Anu Koivunen, Joona Linna #4, jännitys, mysteeri

     Nukkumatti jatkaa Lars Keplerin tunnettua kirjasarjaa. Jännitystä, kauhua ja raakoja kohtauksia on luvassa myös tässä osassa. Mikäli aikaisemmat sarjan osat ovat olleet sinun juttusi, tähän osaan on myös syytä tarttua. Mikäli sarja ei ole ennestään tuttu, en ehkä ensimmäiseksi tarttuisi tähän osaan.

Yksittäisten sarjakuvien kokoelma, osa 2

Vielä kertaalleen lisää sarjakuvia, sitten päästään seuraavanlaisiin teoksiin :)

Junji Ito: Uzumaki

2013, ****, kauhu, fantasia

Uzumaki on mangaa kauhun suositulta tekijältä, Junji Itolta. Uzumaki kertoo kaupungista, jonka spiraali on ottanut valtaansa ja leviää leviämistään. Itse en ole mikään kauhukirjallisuuden ystävä, mutta päätin silti tarttua tähän teokseen. Tämä oli hyvä, mielenkiintoinen, erilainen ja tyyliltään koukuttava. Tätä oli vain pakko jatkaa ja kauhulla odottaa, millaisia piirroksia seuraavalta sivulta ilmestyy. En voi suositella tätä kaikille, koska kuvat olivat joskus niin vastenmielisiä, että itsekin teki mieli vain sulkea kirja ja jättää koko homma kesken. Eli omalla vastuulla tarttuisin tähän teokseen.

Kevin Panetta & Savanna Ganucheau: Bloom

2019, *****, romantiikka, YA, LGBT

Bloom on ihanan sympaattinen kasvutarina, joka sijoittuu suurelta osin leipomon arkeen. Ari on päättänyt koulunsa ja haluaisi muuttaa isoon kaupunkiin bändinsä kanssa. Perheen leipomo jäisi kuitenkin tällöin ilman pyörittäjää ja Ari on valintojen edessä. Sarjakuva oli alusta loppuun sydäntä särkevä lukukokemus, jonka kokisin uudelleen ihan koska vain.

Ari Folman: Anne Frankin päiväkirja

2019, ****, Tammi, historiallinen, nonfiktio

Kaikki varmasti tietävät Anne Frankin ainakin jollain tasolla, on ainakin kuullut hänestä. Hänestä kertovia kirjoja ja hänen päiväkirjoja on julkaistu jos minkälaisessa muodossa, mutta itse en ole syystä tai toisesta näihin ennen tarttunut. Nyt kuitenkin päätin aloittaa hänen tarinaan tutustumisen helposta päästä, sarjakuvan avulla.

Koskettava tarina toimi ihan hyvin sarjakuvan muodossa, toki paljon tuntui jäävän myös kertomatta. Mikäli haluaa pikaisen käsityksen Anne Frankista, tämä toimii siihen hommaan vallan mainiosti. Omalla kohdallani en ole vielä aivan varma, herättikö tämä myös kiinnostuksen alkuperäisteokseen tarttumisesta.

Mariko Tamaki & Jillian Tamaki: This One Summer

2014, **, YA, realistinen fiktio

This One Summer on tarina ystävyydestä, elämän hankaluudesta ja kasvusta. Rose ja hänen perheensä matkustaa joka kesä kesämökille ja siellä on vastassa Rosen hyvä ystävä Windy. Tänä kesänä kaikki tuntuu kuitenkin muuttuneen, Rosen vanhemmat riitelevät koko ajan ja Rose yrittää etsiä tekemistä mökin ulkopuolelta. Draamalta ei kuitenkaan voi välttyä sielläkään.

Luin tämän sarjakuvan toukokuun alkupuolella, eikä minulla ole tällä hetkellä tästä juurikaan muistikuvia. Se kertoo siis jotain tästä teoksesta. Odotin tältä jotain suurta, sillä sarjakuva on ollut ehdolla jos minkälaisiin palkintoihin ja kanteenkin on päätynyt muutaman palkinnon tarra. Tämä jätti kuitenkin vähän kylmäksi.

Tillie Walden: On a Sunbeam

2018, ***, scifi, fantasia, LGBT, romantiikka, YA

On a Sunbeam on avaruusseikkailu kadonneen rakkauden löytymisestä. Tarinaa keskittyy päähenkilön ajatuksiin, tunteisiin ja matkaan. Siinä sivussa päästään pätkittäin tutustumaan upeasti luotuun avaruuteen, josta olisi voitu näyttää enemmänkin paloja. Sarjakuva oli miellyttävää luettavaa, mutta ainakaan itselleni se ei jäänyt juurikaan mieleen.

Mariko Tamaki & Rosemary Valero-O'Connell: Laura Dean Keeps Breaking Up With Me

2019, ***, romantiikka, LGBT

Sarjakuva Freddystä, kuka haluaisi vain olla Laura Deanin kanssa, joka ei kuitenkaan tunnu kykenevän pysymään parisuhteessa. Suhteensa kanssa kipuillessa Freddyn parasystävä alkaa lipua myös kauemmas, sillä hän ei jaksa olla enää Freddyn tukena. Freddy saa neuvoja oman tilanteensa helpottamiseksi, mutta haluaako hän tehdä viimeiset suuret päätökset?

Sarjakuva tuntui tulevan minua vastaan joka puolella, joten lopulta päätin tarttua siihen. Tämä kuitenkin päätyi hieman pettymykseksi itselle, lähinnä päähenkilön tyhmyyden vuoksi. Tarina ei napannut kunnolla mukaansa, eikä se saanut aikaan juurikaan hyviä tunteita. Ihan luettava sarjakuva, mutta olisin voinut jättää lukemattakin.

Laura Ellen Anderson: Amelia Kulmuri -kirjasarja

Amelia rakastaa halailla lemmikkikurpitsaansa. Amelia vihaa osallistua vanhempiensa järjestämiin kauhukarkeloihin. Ai niin, Amelia on muuten vampyyri.

Amelia Kulmurin perheessä on jälleen vuosittaisten kauhukarkeloiden aika. Tänä vuonna paikalle saapuvat myös itse kuningas ja hänen poikansa! Kun pilalle hemmoteltu prinssi kaappaa Amelian lemmikkikurpitsan, alkaa armoton pelastusoperaatio.

     Amelia Kulmuri ja kauhukarkelot aloittavat lapsille suunnatun kauhukirjasarjan, jossa päähenkilönä seikkailee pieni vampyyri Amelia Kulmuri ja hänen ihanat ystävänsä. Laura Ellen Anderson on kirjoittamisen lisäksi kuvittanut kirjat upeilla kuvilla, jotka pitävät varmasti nuoremman lukijan mielenkiintoa yllä (mikäli siis jännittävät tarinat eivät itsessään tähän kykenisi).

     Kirjasarjan lukusuositus on 7+, ja olen tästä samaa mieltä. Tämän lisäksi kannattaa miettiä ennen sarjaan tarttumista, miten hyvä mielikuvitus lapsella on ja miten pelottavia kirjoja hän on valmis lukemaan ja katselemaan. Ainakin jos mietin itseäni lapsena, tämä kirja(sarja) olisi varmasti tullut uniini, kirjan kuvitukset olisivat vielä lisänneet tätä mahdollisuutta. Toisaalta, kirjat ovat koukuttavia ja opettavaisia, joten aivan täysin niitä ei kannata laittaa syrjään mahdollisten luettavien listalta.

     Kauhukarkelot siis aloittaa tämän tapahtumarikkaan kirjasarjan ja siinä päästään tutustumaan niin Ameliaan kuin hänen perheeseen ja ystäviinkin. Maailma tulee tutuksi ja kirjan luettua jää kaipaamaan lisää näiden hahmojen kommelluksia. Olin aivan myyty kirjan lukemisen jälkeen ja odotin innolla sitä, että pääsin jatko-osien kimppuun. Hahmot olivat ihania ja he saivat näin vanhemmankin lukijan hymyilemään. Juoni eteni nopealla tahdilla, joten tylsiä hetkiä ei mahtunut mukaan.

Amelia Fang and the Barbaric Ball
Suomentanut: Sarianna Silvonen
Genre: fantasia, lapset, seikkailu, kauhu
Sarja: Amelia Kulmuri #1
Kustantaja: Kumma Kustannus

Julkaisuvuosi: 2017, suom. 2020

Arvosana: *****
Goodreads: 4,09

Amelia Kulmuri on takuulla suurisydämisin vampyyri, jonka olet koskaan tavannut!

Kun aurinko nousee Pimeyden valtakunnassa, Amelia ystävineen pukee valepuvut ylleen ja suuntaa kohti kammottavaa, kimaltavaa Valon valtakuntaa. Ystävysten päämääränä on löytää pitkään kadoksissa ollut kuningatar Hentomieli.

Pelottavat keijut ja karmivat enkelikisut lymyävät joka kulman takana, mutta Hentomieltä ei näy missään. Vaikuttaa siltä, että Amelian on sukellettava syvemmälle ylhäisten yksisarvisten maailmaan. Etsintöjen tiimellyksissä paljastuvat salaisuudet laittavat liikkeelle tapahtumavyöryn, jota tuskin kukaan osaisi aavistaa.

     Amelia Kulmuri ja ylhäiset yksisarviset ilmestyi suomeksi alkuvuodesta ja tartuin tähän heti tilaisuuden tullen, sen verran hyvän vaikutuksen sarjan aloitusosa sai aikaan. Kirja jatkoi samalla vakuuttavalla tyylillä. Tapahtumilta, kommelluksilta ja jännittäviltä hetkiltä ei säästytty tässäkään kirjassa. Hahmoihin päästiin vielä syvemmälle ja rakastuin heihin kaikkii vielä syvemmin. Olen niin iloinen, että kirjasarja on päätetty suomentaa, sillä onhan tämä ihan mahtavaa luettavaa!

Amelia Fang and the Unicorn Lords

Sarja: Amelia Kulmuri #2

Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2021

Arvosana: *****
Goodreads: 4,23

Amelian isot ja huikeat syntymäiltajuhlat ovat aivan nurkan takana, ja hän on TODELLA innoissaan. Mutta Yösydämen asukkaat ovat alkaneet käyttäytyä oudosti. Kukaan ei tunnu muistavan mitään - kuten omia nimiään tai Amelian juhlia.

Alkaa näyttää siltä, että joku varastelee heidän muistojaan. Pystyykö Amelia selvittämään syyn ja pelastamaan perheensä ja ystävänsä ennen kuin kaikki unohtavat, kuka hän on?

     Kolmas Amelia Kulmurin ja hänen ystäviensä seikkailuista kertovat Amelia Kulmuri ja muistovaras julkaistiin suomeksi tässä jokin aika sitten ja sormeni syyhysivät päästä lukemaan sen heti. Ja kuten edelliset kaksi osaa, myös tämä oli ihana lukukokemus jota en voi hehkuttaa riittävästi. Joten en edes yritä. Tähän sarjaan pitää tutustua itse, jotta ymmärtää mistä puhun.

     Muistovaras päästää lukijansa keskittymään Ameliaan ja pikku prinssiimme, joka on jäänyt hieman etäiseksi hahmoksi aikaisemmin. Nyt hänestäkin kuitenkin kuoriutui ihastuttava hahmo, joka syöksähti sydämeeni muiden hahmojen viereen. 

Amelia Fang and the Memory Thief

Sarja: Amelia Kulmuri #3

Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2021

Arvosana: *****
Goodreads: 4,30

Mm. näissä blogeissa kirjoista on myös maininta: Kirjavaras Rere, Luetaanko tämä, Yöpöydän kirjat

Sarjakuvasarjojen sankareita, osa 2

Toinen osa sarjakuvasarjojen parissa :)

Marjorie Liu & Sana Takeda: Monstress vol. 1-5

****, *****, fantasia, kauhu

Monstress kertoo tarinan Maikasta, kenen äiti on kuollut, kuka jakaa oudon yhteyden hirviön kanssa. Synkät sarjakuvat imaisevat lukijan mukaansa yksityiskohtaisella piirrostyylillä ja ihanilla hahmoilla. Sarjan maailma on hyvin luotu ja ihanan monimuotoinen. On kuitenkin myönnettävä, että välillä meinasin pudota kärryiltä, että mihin tapahtuman sijoittuvat. Onneksi nämä hetket olivat lyhyitä ja kärryille pääsi taas nopeasti. Jatkoakin on vielä tulossa ja odotan sitä innolla.

Joe Hill & Gabriel Rodríguez: Locke & Key vol. 1-3

***, ****, kauhu, fantasia

Locke & Key on sarjakuvasarja, johon itselläni on hieman kahtiajakoinen suhtautuminen tällä hetkellä. Omalla tavallaan tykkäsin tarinasta: kertomus kartanosta, jossa erilaiset avaimet avaavat erilaisia ovia ja samalla syöksytään vihan ja pelon maailmaan. Ensimmäinen osa, Welcome to Lovecraft, sai minut vakuuttumaan ja halusin jatkaa seuraavaan osaan. Toinen ja kolmas osa, Head games ja Crown of Shadows, eivät kuitenkaan saaneet pidettyä omaa mielenkiintoani niin paljoa yllä, että olisin vielä jatkanut sarjan parissa. Ehkä joskus päädyn tarttumaan seuraaviin kolmeen osaan. Kovin herkille lukijoille en kuitenkaan voi tätä sarjakuvaa suositella, sillä piirrostyyli ja itse tarina eivät kuvaa ruusuilla tanssimista.

Kieron Gillen & Jamie McKelvie: The Wicked & The Divine vol. 1

***, fantasia

"Every ninety years, twelve gods incarnate as humans. They are loved. They are hated. In two years, they are dead."

The Wicked & the Divine herätti kiinnostukseni ja päädyin lukemaan sarjan ensimmäisen osan. Sarjassa on yhteensä ilmestynyt yhteensä yhdeksän osaa, mutta tällä hetkellä en ole täysin varma siitä, tulenko jatkamaan sarjan parissa. The Faust Act esitteli hyvin tarinan lähtökohdan ja tavallaan se sai mielenkiintoni pysymään korkealla. Piirrostyyliltään melko simppeliä sarjakuvaa oli miellyttävä lukea, mutta hahmoja oli niin paljon, että en meinannut pysyä kaikista ihan perillä. Ehkä jos antaisin vielä toiselle osalle mahdollisuuden, tykästyisin tähän enemmän.

Sam Maggs: Fangirl vol. 1: The Manga

****, YA, romantiikka, realistinen fiktio

Fangirl: The Manga on Sam Maggsin kuvittama versio Rainbow Rowellin samannimisestä romaanista. Tällä hetkellä sarjakuvana on ilmestynyt vasta yksi osa, mutta toisen osan pitäisi ilmestyä vuonna 2022. Itse en ole päätynyt lukemaan alkuperäisromaania, mutta ehkä vielä joskus tutustun siihenkin.

Sarjakuvamuoto kuitenkin oli miellyttävä lukea ja tykästyin hahmoihin. Piirrostyyli oli simppeli ja tarina eteni hyvällä tahdilla. Yksinkertaisesti tykkäsin ja voin suositella. En malta odottaa jatko-osien ilmestymistä.

John Allison & Lissa Treiman: Giant days vol. 1-5

****, realistinen fiktio, YA, huumori, romantiikka, LGBT

Giant days kertoo kolmesta nuoresta naisesta, jotka aloittavat opiskelun yliopistossa ja tutustuvat näin toisiinsa. Susan, Esther ja Daisy ovat hyvin erilaisia, mutta aivan ihania persoonia, ja heidän matkansa varrelle mahtuu monenlaisia kommelluksia. Sarjan viisi ensimmäistä osaa käsittelee heidän ensimmäistä lukuvuotta ja siihen mahtui niin paljon tunnetta, että en malta odottaa sitä hetkeä, kun pääsen jatkamaan näiden naisten tarinan parissa. Yhteensä neljätoista osaa sisältävä sarja on tällä hetkellä yksi suosikeistani. En voi kuin suositella!

C.J. Tudor: The other people

Driving home one night, stuck behind a rusty old car, Gabe sees a little girl's face appear in the rear window. She mouths one word: "Daddy". It's his five-year-old daughter, Izzy.

He never sees her again.

Three years later, Gabe spends his days and nights travelling up and down the motorway, searching for the car that took his daughter, refusing to give up hope, even though most people believe that Izzy is dead.

Fran and her daughter, Alice, also put in a lot of miles on the motorway. Not searching. But running. Trying to keep one step ahead of the people who want to hurt them. Because Fran knows the truth. She knows what really happened to Gabe's daughter.

Then, the car that Gabe saw driving away that night is found, in a lake, with a body inside and Gabe is forced to confront events, not just from the night his daughter disappeared, but from far deeper in his past.

His search leads him to a group called The Other People.

If you have lost a loved one, The Other People want to help. Because they know what loss is like. They know what pain is like. They know what death is like.

There's just one problem... they want other people to know it too.

     C.J. Tudor on tullut aikaisemmin ilmestyneistä kirjoistaan (Liitu-ukko ja Paluu pimeästä) tutuksi, mutta itse en ole niihin ehtinyt vielä tutustumaan. Nyt kuitenkin tartuin Tudorin uutuuskirjaan, joka ilmestyi tammikuussa 2020. Suomennos on luultavasti tulossa, ehkä jopa ensi vuonna. 

     The other people kertoo tarinan Gabesta, jonka maailma romahtaa eräänä päivänä, kun hänelle ilmotetaan hänen vaimon ja lapsen kuolleen. Gabe ei kuitenkaan luovu toivosta, sillä hän uskoo nähneensä tyttärensä kotimatkallaan. Kukaan ei kuitenkaan tunnu uskovan Gabea, varsinkaan kun hänen talosta löytynyt kuollut tyttö todistetaan Gaben tyttäreksi.

     Kirja lähti heti liikkeelle tapahtumien keskeltä, mikä oli hyvä asia. Sen jälkeen asiat alkoivat sekavoitua ja lankojen yhdistäminen tuntui vähän haastavalta. Kysymyksiä putkahteli mieleen kirjan puoleen väliin mennessä useampia ja harvaan niistä tuli vastaus. Onneksi kuitenkin loppupuoliskolla kysymykset alkoivat saamaan myös niitä kaivattuja vastauksia, vaikka jotkut asiat jäivät edelleen hieman hämärän peittoon.

     Kirjaan oli liitetty pieni maagisen realismin elementti, minkä merkitys hieman jäi itselle epäselväksi. Omaan makuun sen olisi voinut jättää kokonaan pois, sillä sitä ei juurikaan avattu ja sen merkitys tuntui epämääräiseltä lisältä. Siitä huolimatta tykkäsin kirjasta todella paljon, mutta ymmärrän myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole tästä kirjasta innostuneet.

Genre: jännitys, trilleri, kauhu, mysteeri
Kustantaja: Ballantine Books
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: ****
Goodreads: 3,86

Helmet2020:

4. Kuvauksessa monta ihmistä

42. Kirjassa isovanhempia

49. Julkaistu 2020

Grady Hendrix: Horrorstör

Jotain outoa on meneillään Orskin huonekalumyymälässä Ohion Clevelandissä. Valvontakameroissa ei näy mitään epätavallista, mutta joka aamu tavaratalosta löytyy rikottuja Kjërring-kirjahyllyjä, hajonneita Glans-juomalaseja ja tuhottuja Liripip-vaatekaappeja. Kauppa ei käy, ja tavaratalonjohtajat ovat epätoivoisia.

Ratkaistakseen arvoituksen kolme työntekijää ilmoittautuu vapaaehtoisiksi tekemään 9-tuntisen yövuoron. Aamun pikkutunneilla he partioivat tavaratalossa, tutkivat outoja sattumuksia ja kokevat lopulta karmaisevia yllätyksiä.

     Horrorstör on kirja, joka kiehtoi minua ennen kuin tartuin siihen. En ole kovin ihmeellinen kauhukirjallisuuden kuluttaja, joten halusin tarttua tähän klassiseen kummitustarinaan. Pieni huumorin ripaus ei ollut huono asia, sillä ajattelin sen hieman pehmentävän kirjan kauhuja.

     Horrorstör oli mielenkiintoinen lukukokemus. Alku oli melko hidas, hahmot olivat hieman valjut, huumoria en itse löytänyt eikä kauhun kokemuksiakaan juuri ollut. Silti, omalla tavallaan, tämä oli ihan miellyttävä kirja lukea, vaikka se ei ollutkaan kovin ihmeellinen. Kommentteja lukiessani huomasin muutaman maininneen kirjan lopetuksen. Omalla kohdallani tuo ei ollut ongelma, vaikka kirjalle ei olekaan tulossa jatkoa. 

Suomentanut: Anna Kalpio
Genre: kauhu, huumori, mysteeri
Kustantaja: Lector Kustannus
Julkaisuvuosi: 2014, suom. 2015

Arvosana: ***
Goodreads: 3,64

Helmet2020:

4. Kuvauksessa monta ihmistä

13. Kirjassa eksytään

30. Kirjassa pelastetaan ihminen

Johanna Sinisalo: Vieraat - Naistenviikko 2020

Kuusivuotias Sissi viiltää itseään päiväkodissa saksilla ja hänen vanhempiensa maailma järkkyy. Siirin ja Essin perheessä lähes kaikki on siihen mennessä sujunut mallikkaasti: on kaksi kaunista lasta, tyttö ja poika, ja molemmat vanhemmat menestyviä uranaisia. Lääkärintarkastuksessa selviää, että Sissillä on vanhempikin haava. Miksi lapsi oireilee itseään vahingoittamalla? Vai suojeleeko hän vammojen aiheuttajaa?

     Johanna Sinisalon Vieraat valittiin Kariston kauhuromaanikilpailun voittajaksi vuonna 2019 ja kirjan sanotaan olevan moderni kotimainen kauhukirja. Näillä meriiteillä odotin kirjalta paljon, mutta sen sijaan vain hämmennyin.

     Olen lukenut Sinisalolta useammankin kirjan ja tykkään hänen tyylistään ja kirjojen aiheista. Vieraat ei tehnyt poikkeusta siinä suhteessa. Kirja käsittelee nelihenkisen sateenkaariperheen arkea ja varsinkin kuusivuotiaan Sissin ajatuksia. Sissi on ikäisekseen hyvinkin kehittynyt ja hän lukee ihmisen biologiaa käsitteleviä kirjoja ja julkaisuja, kääntäen tekstin lapsen aivoille ymmärrettäväksi. Sissin lukeminen ja asioiden miettiminen saavat aikaan ketjureaktion, joka laittaa jokaisen perheen jäsenen miettimään toistensa motiiveja ja tekemisiä.

     Kirjan hahmot olivat hyvin tehtyjä ja heidän tekemisensä olivat selkeitä. Jokainen hahmo oli erilainen ja näitä piirteitä tuotiin hyvin esiin. Essin ja Siirin parisuhteesta kuitenkin tuli itselleni niin negatiivinen kuva, että siinä ei tuntunut olevan mitään hyvää. Molemmat syyttelivät tapahtumista toisiaan, eivätkä nähneet itsessään mitään vikaa. Itseäni eniten kuitenkin häiritsi kirjassa se, miten varsinkin Essi tuntui ajattelevan lapsista. Sissillä ja Luukkaalla on molemmilla sama isä, Ville, mutta Essi on synnyttänyt Sissin ja Siiri Luukkaan. Tätä eroa tunnutaan koko ajan painottavan ja jaottelu siitä, kumpi on kumman äiti, on esillä usein.

     No entä kirjan juoni sitten? Omaan makuuni kirjan oli melko hidastempoinen ensimmäiset neljäsataa sivua ja viimeiset neljäkymmentä sivua mentiin niin kovaa, että en pysynyt perässä. Lopun tapahtumia oli jonkin verran valmisteltu aikaisemmin, mutta itselle se tuli silti aivan puun takaa. Lisäksi lopetus oli mielestäni jotenkin töksähtävä ja jätti vain läjän kysymyksiä peräänsä ilman vastauksia. Kauhua en jotenkin tästä kirjasta löytänyt, ehkä sen suhteen tykkään enemmän ihan klassisesta muodosta. Yhtä kaikki, Vieraat oli ihan luettava kirja ja omalla tavallaan nopeasti ohi. 

Genre: scifi, kauhu
Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2020

Kirjailijan muut teokset: Ennen päivänlaskua ei voi
Arvosana: ***
Goodreads: 3,65

Muissa blogeissa: Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirjapöllön huhuiluja, Kirjat kertovat
Helmet2020:

4. Kuvauksessa monta ihmistä

15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö (mainitaan Tomi Björck)

22. Epäluotettava kertoja

41. Kirjassa laitetaan ruokaa/leivotaan

49. Julkaistu vuonna 2020

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

2. Kun kuningas kuolee (Elina Backman)

3. Armonvuosi (Kim Liggett)

4. Kiviäidit (Erin Kelly)

5. Vi (Kim Thúy)

Ruth Ware: Lukitut ovet

Rowan ottaa vastaan hyväpalkkaisen lastenhoitajan pestin täydelliseltä vaikuttavassa perheessä. Hän muuttaa perheen luo ylelliseen älytaloon keskelle Skotlannin jylhiä Ylämaita. Pian unelmatyöstä alkaa kuitenkin paljastua varjoisia puolia.
Hirvittävän tapahtumasarjan päätteeksi yksi perheen lapsista kuolee, ja Rowan löytää itsensä vankilasta odottamassa murhaoikeudenkäyntiä. Rowan kirjoittaa asianajajalleen, mutta hänen on vaikea selittää, mitä talossa oikein tapahtui.
Rowan ei ole viaton. Mutta hän väittää, ettei ole syyllinen - ei ainakaan murhaan. Se tarkoittaa sitä, että joku muu on.

     Ruth Ware on tunnettu aikaisemmista jännitysromaaneistaan, mutta itse en ole vielä niihin päässyt tarttumaan. Nyt kun häneltä tuli uusi suomennettu teos, päätin tarttua siihen ja antaa kirjailijalle mahdollisuuden.
     Lukitut ovet kertoo siis Rowanista, joka hakee lastenhoitajan paikkaa ylelliseen perheeseen. Hänellä on kuitenkin takaa-ajatus, jonka olemassa olosta vähän väliä muistutellaan, mutta josta ei kuitenkaan kerrota oikeastaan mitään ennen loppuhuipennusta. Unelmatyö muuttuu painajaiseksi jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja outoja asioita alkaa tapahtua.
     Kirjan alussa Rowan on vankilassa ja hän kirjoittaa kirjettä miehelle, jonka toivoisi asianajajakseen. Kirjeessä hän kertoo tarinansa alusta alkaen. Heti alusta käy selville se, miksi Rowan on päätynyt vankilaan. Henkilökohtaisesti ajattelen, että tämä teki muusta kirjasta melko ennalta-arvattavan, eikä lopun tapahtumat tulleet yllätyksenä. Lisäksi kirjan lopussa on vielä pari kirjettä, joissa homma selitetään niin auki, että oikeastaan koko kirjan tunnelma latistui entisestään.
     Kaikesta huolimatta kirja oli ihan viihdyttävä. Ne kohdat joissa yritettiin luoda hieman jännitystä, toistivat kuitenkin nopeasti itseään. Jos kaipaa kevyttä jännitystä, tämä kirja voisi siinä kohtaa olla oiva valinta. Waren kirjoitustyyli kuitenkin veti puoleensa ja aion jatkossa tarttua myös hänen muihin teoksiinsa.

The Turn of the Key
Suomentanut: Antti Saarilahti
Genre: trilleri, mysteeri, psykologinen, kauhu, aikuiset
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019, suom. 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,96

Muissa blogeissa: Luetut.net, Kuunnellut äänikirjat, Annelin lukuvinkit
Helmet2020: 7. Rikotaan lakia, 10. Sijoittuu maahan, jossa vähemmän asukkaita kuin Suomessa, 44. On kirjeenvaihtoa, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published in 2020, 29. Bird on the cover
Goodreads2020: 16. Set in sparsely populated area, 26. From the 2019 Goodreads Choice Awards, 41. A mystery, 48. Published in 2020, 50. With a silhouette on the cover

Agustina Bazterrica: Rotukarja

Äkillinen virus iskee koko eläinkuntaan, ja kaikista eläimistä on hankkiuduttava eroon. Vastatakseen ihmisten lihanhimoon ja hillitäkseen väestonkasvua hallitus tekee dramaattisen ratkaisun. Ihmiskunta jaetaan kahtia: niihin, jotka syövät ja niihin, jotka syödään.
Marcos Tejo kouluttaa teurastajia Kriegin lihanpakkaamolla. Eräänä päivänä hän saa lahjaksi rotukarjaksi luokitellun naisen. Pikkuhiljaa ulkoiset ja sisäiset paineet ajavat hänet umpikujaan, ja Tejo tekee epätoivoisen ratkaisun.

     Kirja tulevaisuudesta, kun kaikki eläimet on tapettu niissä olleen viruksen takia ja lihaa on saatava jostain. Mitäpä muutakaan siis tehtäisiin, kuin alettaisiin kasvattamaan ihmisiä karjatalouden tapaan. Ja tietenkään tätä karjaa ei saa kutsua sen oikealla nimellä, vaan asioita pitää peitellä ja päättäjiä totella. Jos et syö lihaa, olet outo. Jos puhut lihasta ihmisenä, olet vaarassa. Jos kävelet ulkona ilman sateenvarjoa, saatat kuolla.
     Kirjan konsepti oli mielestäni kiinnostava. Ihmisen karjana. Miten tähän ollaan päädytty? Valitettavasti kirjassa ei tätä asiaa avattu juuri ollenkaan. Asiat nyt vain oli näin ja kaikki eli annettujen ohjeiden mukaisesti. Jos omatunto alkoi kolkuttaa, tämä omatunto piti vaientaa. Kysymyksiä ei saa esittää... Kirjan tapahtumat tuntuivat liian utopistisilta, vaikka samalla tuntui, että kirjasta oli yritetty tehdä kantaaottava.
     Kirja jakaantuu kahteen osaan. Molemmissa osissa seurataan "häntä", eli Marcos Tejoa. Lukiessa hämäännyin kerran jos toisenkin, että kuka "hän" on, kunnes muistin hänen olevan päähenkilömme. Hän-kertoja ei siis ole suosikkini. Ensimmäisessä osassa päästään näkemään Marcosin elämää lihanpakkaamolla, jossa hän hoitaa melkein kaiken, kun hänen pomo vain istuu huoneessaan eikä edes tervehdi työntekijöitään. Marcosin työtä on kaikki mahdollinen, uusien työntekijöiden valitseminen, uusien lihojen hankkiminen, lihojen vienti paikasta A paikkaan B... Samalla hän yrittää selvitä omassa arjessaan päivästä toiseen, vaimo asuu äidillään, Marcosin isä on hoitokodissa, sisko ei halua ottaa vastuuta mistään tai ajatella omilla aivoillaan.
     Marcos oli omalla tavallaan mielenkiintoinen hahmo. Hän oli samaistuttava, tiettyyn pisteeseen asti. Kirjan toinen osa siirtyy useamman kuukauden eteenpäin ja asiat mutkistuvat. Marcosin omatunto tuntuu alkavan kolkuttaa, hän miettii uudelleen elämäänsä. Hän asuu edelleen kahdestaan saamansa lahjan kanssa, rotukarjan. Parin kuukauden välein ovella käy tarkastaja katsomassa, että rotukarjaa kohdellaan sääntöjen mukaisesti. Kirjan loppu oli kuitenkin jotain sellaista, joka vei viimeisenkin uskoni kirjan hyvyydestä ja luonteesta. Järkytyin ihmisen luonnetta.
     Vaikka tässä teoksessa oli hyvät puolensa, ei tämä ollut niin ihmeellinen, että voisin suositella juurikaan tätä lukemaan. Jos olet kiinnostunut tästä, niin voi tämän lukea. Itse en nauttinut tämän lukemisesta. Jäin kaipaamaan tältä kirjalta liian paljon vastauksia.

Cadáver Exquisito
Suomentanut: Einari Aaltonen
Genre: scifi, kauhu
Kustantaja: Like
Julkaisuvuosi: 2017, suom. 2019

Arvosana: **½
Goodreads: 3,97

Muissa blogeissa: Tähtivaeltajablogi, Yöpöydän kirjat, Kirjapöllön huhuiluja

Kirja: Stephen King - Herääminen

Nimi: Herääminen (Revival)
Kirjoittaja: Stephen King
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Genre: kauhu
Sivumäärä: 367
ISBN: 978-951-31-8778-1
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2015
Luettu: 5/16

Riipivä romaani riippuvuudesta, fanatismista ja tuonpuoleisesta

Pieneen uusenglantilaiseen kaupunkiin saapuu uusi pastori. Komea Charles Jacobs ja hänen ihastuttava vaimonsa kietovat pian koko kaupungin pikkusormensa ympärille. Erityisen vaikutuksen pastori tekee kuusivuotiaaseen Jamie Mortoniin. Mutta sitten tapahtuu jotakin. Jotakin mikä saa pastori Jacobsin hylkäämään uskonsa ja pakenemaan kiireen vilkkaa kaupungista.
Vuosia myöhemmin Jamie kohtaa silmänkääntäjäksi ja ihmeparantajaksi ryhtyneen pastorin uudelleen. Muusikkona itsensä elättänyt Jamie on paitsi tukevassa heroiinikoukussa myös kipeästi avun tarpeessa. Oudon pakkomielteen riivaama pastori lupaa auttaa Jamieta, kunhan tämä vain suostuu vastapalvelukseen. Sen seurauksena alkaa vääjämätön matka kohti pelottavinta loppuratkaisua, jonka Stephen King on ikinä kirjoittanut.

Arvostelu: Sain pokkarin lahjaksi muutama päivä sitten ja nyt se on jo luettu. Se kertoo jo jotain siis kirjasta ja sen mielenkiintoisesta kerronnasta ja tarinasta. Sitä vain oli pakko lukea ja kääntää nopeasti seuraava sivu esiin.
Ennen kirjan aloittamista luin muutaman arvostelun ja niiden pohjalta odotin kirjan loppua suurella mielenkiinnolla. En ole mikään kauhun ystävä ja siksi olen ennen jättänyt Kingin kirjat suosiolla hyllyyn. Mutta koska tässä kirjassa ei tuota kauhua ollut alussa oikeastaan nimeksikään, niin halusin nähdä miten se on saatu muodostettua loppuun. Siinä asiassa jouduin pettymään. Nuorempana olen saanut Harry Potteristakin painajaisia, tästä kirjasta sitä pelkoa ei ole. Ja nyt mietin, että onkohan kaikki muutkin Kingin kirjat samanlaisia. Jos kerran tämän kirjan loppu on niitä kauheimpia.
Toki kirjassa oli jännitystä ja loppua kohden tunnelma tiivistyi. Silti, jäin kaipaamaan sitä kunnon kauhua, joka saa kädet tutisemaan ja mielikuvituksen laukkaamaan ympäriinsä.
Kirjassa on myös paljon asioita mitä pystyy kehumaan. Kingin kerronta on erilaista ja aluksi se vaatii hieman totuttelua. Hyppelyt ajassa ja paikassa tosin meni itselllä jossain kohtaa niin sekaisin, että en ole enää varma mitä tapahtui Jamien missäkin elämänvaiheessa. Mielenkiinto pysyi yllä joka sivulla, vaikka kirjassa käsitelty sähkö ei niin itseä kiinnostanut. Kysymyksiä putkahteli mieleen aina välillä, mutta niihin moniin tuli myös vastaus. Jännitys tiivistyi loppua kohden, mikä purkautui hieman yllättävälläkin tavalla.
Nyt voin kuitenkin hyvillä mielin laittaa kirjan hyllyyn ja joskus myöhemmin vielä lukea sen jos siltä tuntuu. Ja ehkä vielä etsin jostain käsiini enemmänkin Kingin tuotantoa ja lukaisen ne läpi.

"Ensimmäiset harmaat hiukset ilmestyivät äitini päähän sinä keväänä. Eräänä iltapäivänä, kun isä tuli kotiin tavallista väsyneemmän näköisenä, äitini sanoi, että Con pitäisi viedä erikoislääkärille Portlandiin. "Olemme jo vitkastelleet tarpeeksi", hän valitti. "Sanokoon vanha houkka George Renault mitä sanoo. Minä tiedän, miten siinä kävi, ja niin tiedät sinäkin. Se varomaton porvaripoika katkaisi minun lapseni äänihuulet."" (s. 42)

"Isä katsoi häntä suu auki. Äiti jähmettyi toinen käsi korissa ja toinen virkkuukoukulla. Hän nosti katseensa hyvin hitaasti. Hän kysyi: "Mitä?"
"Terve", Con sanoi uudestaan." (s. 51)

Arvosana: ***

Kirja: Vivika

Kirja: Vivika

Kirjailija: Lotta-Liisa Joelsson
Gengre: kauhu, nuoret
Julkaisuvuosi: 2012
ISBN: 978-951-884-494-8

Kaksi tyttöä. Kesäloma. Tyhjätalo.
Kylpyhuone, jossa toinen makaa kuolleena.

Syyslukukausi rauhallisessa pikkukaupungin koulussa muuttuu painajaiseksi, kun ensin kakkosluokkalainen ja sitten viidesluokkalainen tyttö murhataan oudoissa olosuhteissa. Kevään aikana uhrien määrä kasvaa viiteen. Kevätjuhlan jälkeen surmat loppuvat, mutta niitä ei koskaan saada ratkaistua.

Kun kaksi koulun entistä oppilasta viettää kahdeksaa vuotta myöhemmin kesälomaansa toisen kotitalossa, menneet tapahtumat heräävät eloon. Kuolleiden tyttöjen tarinat alkavat kietoutua vanhoihin kansansatuihin, ja menneisyys muuttuu nykypäiväksi hyytävällä tavalla.

Arviointi: Kauhu kirjat eivät ole niitä lempikirjojani (hyvästä syystä). Tämä kirja oli siis jo alusta hieman kyseenalainen valinta luettavaksi, mutta päätin kuitenkin avata sen. Ensimmäinen järkytykseni ei kuitenkaan liittynyt mitenkään siihen millainen kirja itsessään oli, vaan kirjan henkilöhahmoon:

     "Vivika hengittää raskaasit. Suusta valuu verinen kuolarihma rinnalle. Vivika on pyyhkinyt verisillä käsillä tukkaa silmiltään, joten verta on myös Vivikan vaaleassa tukassa. Seison paikallani määrittelemättömän ajan. Vivika ei katso minuun, vaan tuijottaa eteensä, jonnekin pytyn yläpuolelle. Aika kuluu. Verilammikko, jossa Vivika istuu, laajenee hetken. Sitten se törmää viemäriritilään ja Vivika alkaa valua pimeyteen.
     Koetan Vivikan käsivartta kohdasta, jossa on vielä puhdasta ihoa. Vivika on kylmä eikä reagoi. Kuivaan veriset jalkapohjat käsipyyhkeeseen ja pudotan pyyhkeen kaakelilattialle. Suljen vessan oven ja sammutan valon. Seison hetken hämärässä käytävässä ja menen sitten takaisin huoneeseeni. Avaan ikkunan, mutta ulkona laulavat linnut. Suljen ikkunan, riisun paidan päältä ja menen takaisin sänkyyn. Herään paljon myöhemmin sateen ääneen."

Siis oikeasti, kuka jättää yöllä vessasta löytämänsä verisen siskon sinne istumaan ja menee takaisin nukkumaan? Tai kuka edes siinä tilanteessa voisi nukkua normaalisti kun tietää, ettei talossa pitäisi olla muita kuin sinä itse ja sisko. 
Loppu kirja sitten tuli jotenkin luettua, vaikka ei se nyt mitään ilonkiljahduksia (tai kauhun) aiheuttanut. Toki asiaan saattoi myös vaikuttaa suhtautumiseni kauhukirjoja kohtaan, mikä ei aina ole ihan niin positiivinen. Enkä tiedä olivatko pätkät Tuhkimosta, Peukalo-Liisasta, Lumikista, Punahilkasta, Siniparrasta ja Prinsessa Ruususesta vain ajatusten sekoittamista varten vai ei. Muutenkin kirja oli hieman sekava, sillä se oli kirjoitettu niin monen henkilön näkökulmasta ja heidän ajatuksistaan.
Arvosana: 8-

Kirja: Darren Shan- sarja

 
Kirja: Friikkisirkus (Cirque du Freak)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #1
Julkaisuvuosi: 2000 (suomessa ensimmäinen painos 2001)
ISBN: 978-951-31-4255-1

Darren Shan ja hänen ystävänsä Steve pääsevät katsomaan kummajaisten esityksiä kiellettyyn Friikkisirkukseen. Ohjelmanumerot ovat toinen toistaan hurjempia, mutta vaikuttavin kaikista on arpinaamainen, kalpea Larten Crepsley. Hän ohjailee ajatusten voimalla myrkkyhämähäkkiään, Madame Octaa - eikä hän oikeasti ole edes ihminen... Ilta sirkuksessa muuttaa poikien elämän painajaisuneksi! Karmivan jännittävän sarjan ensimmäinen osa.

Kirja: Vampyyrin oppipoika (The Vampire's Assistant)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #2
Julkaisuvuosi: 2000 (suomessa ensimmäinen painos 2002)
ISBN: 978-951-31-4404-3

Darren Shanin elämä tavallisena koululaisena on ohi, sillä vampyyri Crepsley on muuttanut hänet puolivampyyriksi. Selviytyäkseen Darrenin on lopulta tehtävä kammottava valinta...

Kirja: Kauhun tunneleissa (Tunnels of Blood)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #3
Julkaisuvuosi: 2000 (suomessa ensimmäinen painos 2003)
ISBN: 978-951-31-4768-6

Hyytävä seikkailu vie nuoren Darrenin, vampyyri Crepsleyn ja käärmepoika Evran pimeään, haisevaan viemäriverkostoon kaupungin alle.

 
Kirja: Vampyyrivuori (The Vampire Mountain)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #4
Julkaisuvuosi: 2001 (suomessa ensimmäinen painos 2004)

ISBN: 978-951-31-4769-3

Nuori puolivampyyri Darren Shan ja hänen oppi-isänsä Crepsley taittavat pitkän ja vaarallisen matkan Vampyyrivuorelle. Siellä kokoontuu kunnioitettu vampyyrineuvosto joka kahdestoista vuosi.

Kirja: Kuoleman koetukset (Trials of Death)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #5
Julkaisuvuosi: 2001 (suomessa ensimmäinen painos 2006)

ISBN: 978-951-31-3564-5

Darren Shanin on läpäistävä viisi kuolemanvaarallista koetta todistaakseen olevansa kelpo vampyyri. Hän ei voi kieltäytyä eikä epäonnistua...

Kirja: Vampyyriprinssi (The Vampire Prince) 

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Tanja Falk
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #6
Julkaisuvuosi: 2008 (suomessa 2008)

ISBN: 978-951-31-4200-1

Darren Shania, vampyyrin oppipoikaa, uhkaa varma kuolema. Hänet on leimattu petturiksi, ja vampyyrien klaani jahtaa häntä. Todellinen petturi on kuitenkin tuleva vampyyriprinssi Kurda Smahlt, ja Darren kokee velvollisuudekseen varoittaa veriveljiään oman henkensä uhallakin. Ehtiikö hän ajoissa vai onko tuhansia vuosia vanha vampyyrivalta tuhon oma?



Kirja: Pimeyden ennustukset (Hunters of the Dusk)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #7
Julkaisuvuosi: 2002 (suomessa 2009)

ISBN: 978-951-31-4201-8

Ennustuksen mukaan vampyyriheimoa odottaa tuho suuressa taistelussa Vampaneesimestaria vastaan. Ennustuksen toteutumisen voivat estää vain kolme valittua jahtaajaa, joiden on lähdettävä Vampyyrivuoresta etsimään Vampaneesimestaria - ja surmattava hänet!

K-H Talon määrääminä jahtaajina matkaan lähtevät vampyyriprinssi Darren ja hänen neuvonantajansa Larten Crepsley. Arvoituksellinen kolmas jahtaaja liittyy joukkoon matkan varrella, ja yhdessä uskollisen Harkat Muldsin kanssa kolmikko yrittää hakea apua etsintäänsä salaperäiseltä Evannalta.

Jäljittäessään vampyyrien verivihollista ympäri maailmaa he törmäävät vampaneesien apulaisiin, vampetteihin, ja vierailevat myös vanhojen ystäviensä luona Friikkisirkuksessa. Mutta lopullinen taistelu on vielä käymättä ja sen tulokset ratkaisevat niin Darrenin kuin muidenkin vampyyrien kohtalon.

Kirja: Yön liittolaiset (Allies of the Night)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #8
Julkaisuvuosi: 2002 (suomessa 2009)

ISBN: 978-951-31-4703-7

Vampaneesimestari on edelleen teillä tietymättömillä ja Larten Crepsleyn entistä kotikaupunkia piinaavat salaperäiset kuolemantapaukset. Vampyyriprinssi Darren, Larten Crepsley ja siniviitta Harkat Mulds yrittävät selvittää tilannetta, kun Darren saa kuulla yllättävän tiedon: hänet on ilmoitettu kouluun! Hetken aikaa hänen suurimpana huolenaiheena eivät olekaan verenhimoiset vampaneesit vaan koulutehtävät. Vampyyrivoimat eivät auta matematiikassa...

Kauan ei Darren kuitenkaan ehdi koulunkäyntiin keskittyä, sillä kaupungin viemäriverkostossa piileksineet vampaneesit hyökkäävät. Onko itse Vampaneesimestarilla sormensa pelissä? Myös Debbie joutuu vaaraan, ja Darrenin on paljastettava hänelle vampyyrinluontonsa. Taisteluiden tuoksinassa vastaan tulee muitakin ystäviä menneisyydestä - mutta ketkä heistä ovat liittolaisia, ketkä juonikkaita vihollisia?

Kirja: Taistelu aamunkoitteessa (Killers of the Dawn)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #9
Julkaisuvuosi: 2003 (suomessa 2010)

ISBN: 978-951-31-5239-0

Jahtaajista tulee jahdattuja Darren Shanin uusimmissa seikkailuissa. Vampaneesimestaria jäljittävät Darren, Harkat ja Crepsley sekä Steve Leopardi jäävät poliisin ansaan, samalla kun Debbie on vampaneesien panttivankina. Tilanne näyttää toivottomalta ja Vampaneesimestarin voitto väistämättömältä, mutta yllättävältä taholta tarjoutuva apu auttaa vampyyriystävämme pakoon.

Kattojen yllä ja syrjäisillä kujilla alkaa hengästyttävä takaa-ajo. Vauhdikkaita käänteitä riittää eikä verenvuodatukselta vältytä. Lopulta tie vie maan alle. Loputon yöhuipentuu suureen taisteluun, joka saa odottamattoman käänteen - joko Vampaneesimestari viimein kohtaa loppunsa?

Kirja: Sielujen järvi (The Lake of Souls)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #10
Julkaisuvuosi: 2003 (suomessa 2010)

ISBN: 978-951-31-5580-3

Menneisyys ja tulevaisuus kietoutuvat yhteen vampyyriprinssin uusissa seikkailuissa.

Vampyyriystäviemme kohtalokas yhteenotto Vampaneesimestarin kanssa vaatii veronsa ja taistelut taukoavat joksikin aikaa. Väsyneet ja murheelliset vampyyriprinssit lähtevät kumpikin omille teilleen: Vancha Vampyyrivuorelle ja Darren takaisin Friikkisirkukseen yhdessä ystävänsä siniviitta Harkat Muldsin kanssa. Siellä Harkatin painajaiset palaavat entistä pahempina, ja hänen on lähdettävä Koo-Hoo Talon avulla selvittämään, kuka hän edellisessä elämässään oikein oli.

Aina yhtä pahanilkisen juonikas Talo avaa taikavoimillaan Harkatille ja Darrenille oven tuntemattomaan maailmaan, jossa vaanivat uudenlaiset vaarat. Kuka on ystävä ja kuka vihollinen? Vain muutama arvoituksellinen vihje apunaan ystävysten on raivattava vaarallinen tiensä salaperäiselle Sielujen järvelle...

Kirja: Varjojen vangit (Lord of the Shadows)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #11
Julkaisuvuosi: 2004 (suomessa 2013)

ISBN: 978-951-31-6558-1

"Kaiken on muserruttava Varjojen valtiaan edessä", Steve sanoi hiljaa ja osoitti taakseni. "Tämä on minun maailmani nyt."Darren Shan on palaamassa kotiin, kun hänen elämänsä muuttuu painajaiseksi. Ja pahinta on, että Darren näkee unessa Varjojen valtiaan rinnalla myös omat kasvonsa: mitä se merkitsee? Vanhat viholliset ovat vastassa ja varjot tihenevät. Pystyykö vampyyriprinssi Darren voittamaan Vampaneesimestari Steve Leopardin? Ja jos pystyy, mihin se johtaa?

Kirja: Kohtalon perilliset (Sons of Destiny)

Kirjailija: Darren Shan
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Gengre: kauhu, nuoret, fantasia
Sarja: Darren Shan #12
Julkaisuvuosi: 2004 (suomessa 2013)

ISBN: 978-951-31-6559-8

Edessä on vampyyriprinssi Darren Shanin ja hänen arkkivihollisensa Steve Leopardin lopullinen välienselvittely.Lapsina Darren ja Steve olivat ystäviä, mutta kaikki muuttui sen jälkeen, kun he menivät katsomaan Friikkisirkusta. Darren päätyi vampyyrien maailmaan, Steve vampaneesien johtajaksi ja Vampaneesimestariksi.Kummasta tulee Varjojen valtias? Onko tulevaisuus jo ennalta määrätty? Vai pystyykö Darren hämäämään kohtaloa?

Arvostelu: Aivan ihana sarja johon ihastuin heti ensimäisestä kirjasta lähtien. Enkä sitten kyennyt lopettamaan missään vaiheessa uusien osien ilmestyessä. Jokaisen kirjan oma henkilökohtainen juoni punoutuneena koko sarjan kestävään juoneen oli taidokkaasti ja luovasti kehitelty ja muotoiltu. Joidenkin kirjojen kohdalla jotkin asiat tuntuivat hieman junnaavan paikallaan, mutta mitä pienistä.

Kerronta oli luovaa ja piti mielenkiinnon yllä koko ajan. Ainoan henkilökohtaisen miinuksen annan kirjojen paksuudesta (sivujen määrä vaihteli siinä molemmin puolin kahtasataa [200]). Kevyeksi ja nopeaksi lukemiseksi sarja kyllä sopii vallan mainiosti, joten ei tuo sivujen "vähyys" sitten niin paljoa kuitenkaan haittaa.