Søren Sveistrup: Kastanjamies (Dekkariviikko 2022)

Ministeri Rosa Hartungin 12-vuotias tytär katosi selittämättömästi vuosi sitten. Samana päivänä kun hän palaa töihin sairauslomalta, löytyy Kööpenhaminan lähiöstä nuori äiti julmasti murhattuna, ilman toista kättä. Läheisestä leikkimökistä löytyy kahdesta kastanjasta tikulla koottu ukko. Kun pian löytyy toinen nuori nainen, jonka molemmat kädet on irrotettu, jälleen kastanjaukko vierellään, alkaa poliisin kilpajuoksu aikaa vastaan. Murhaajan karmea suunnitelma on vasta käynnistynyt.

     Kastanjamies on "Jälkiä jättämättä"-sarjasta tutun käsikirjoittajan esikoisromaani. Kirja on kerännyt suurta suosiota ja sen pohjalta on myös ilmestynyt Netflix-sarja. Itse en ole tähän tv-sarjaan ehtinyt tutustua ja kirjan lukemisen jälkeen mietin, tulenko tutustumaankaan (kirja sai jo riittävästi mielikuvituksen laukkaamaan). 

     Jo kirjan ensimetreiltä on selvää, että kirja imaisee lukijan mukaansa ja pitää otteessaan loppuun saakka. Lyhyet luvut luovat nopeasti etenevän tarinan lukijan silmien eteen, paljastaen karmeita ja jännittäviä kohtauksia hyvällä tahdilla. Meno ei kuitenkaan ole liian kiivasta, vaan epäilyksiä tekijästä ehtii muodostaa kaikessa rauhassa.

     Kuten jo mainitsin, tämä kirja sai oman mielikuvitukseni laukkaamaan. Mikäli raa'at kuvaukset ja jännitys ei ole sinun juttusi, en voi suositella tätä kirjaa. Mutta jos tämä ei ole ongelma, suosittelen tätä ehdottomasti. En vain voinut laskea kirjaa käsistäni ja olisin voinut jatkaa lukemista vielä kauemminkin (vaikka tämä onkin n. 500 sivua jo valmiiksi). Mikäli Sveistrup julkaisee vielä joskus toisen kirjan, tulen tarttumaan siihenkin (sitten kun se on suomennettu, sillä tanska ei itseltä oikein taivu).

Kastanjemanden
Suomentanut: Antti Saarilahti

Genre: aikuiset, jännitys, mysteeri, trilleri
Kustantaja: Otava (2018, suom. 2019)

Arvosana: *****

Muissa blogeissa: Kirjarouva, Kirsin kirjanurkka, Rakkaudesta kirjoihin, Kuristava kirsikka, Kirjameren alla

J.R. Ward: Sitomaton rakastaja

Armottomalla ja älykkäällä Vishousilla on kannettavanaan kammottava kirous ja pelottava kyky nähdä tulevaisuuteen. Hän kasvoi isänsä sotaleirillä, jossa häntä piinattiin ja pahoinpideltiin. Mustan tikarin veljeskunnan jäsenenä hän ei ole kiinnostunut rakkaudesta tai tunteilusta vaan ainoastaan taistelemisesta Harvennuskuntaa vastaan.

Asiat saavat kuitenkin yllättävän käänteen, kun Vishous joutuu loukkaannuttuaan ihmisten sairaalaan ja päätyy kauniin kirurgin, Jane Whitcombin potilaaksi. Tohtori Whitcomb saa Vishousin avautumaan ja paljastamaan sisäisen tuskansa ja antaa vampyyrisoturille ensikosketuksen todellisesta, aidosta nautinnosta. Vishousin tekemät valinnat uhkaavat kuitenkin johtaa tulevaisuuteen, jossa Janelle ei ole sijaa.

     Mustan tikarin veljeskunnasta kertova kirjasarja jatkuu Vishousin, yhden suosikkihahmoni tarinalla. Kirjassa päästään Vishousin päähän ja menneisyyteen, paljastaen monta salaisuutta kirotusta soturista. Samalla mukaan kuvioihin astuu Jane, ihmiskirurgi, joka laittaa pakan aivan sekaisin. Maailma on muutoksessa ja niin on myös ikivanhat tavat. Kun jotkut asiat muuttuvat, toiset asiat saatetaan vanhoille uomilleen.

     Sitomaton rakastaja jatkaa tasaisen hyvällä laadulla, joka on aikaisemmista osista jo tuttua. Vishous on yksi suosikeistani, joten tämän osan lukeminen nyt jo kolmatta(?) kertaa ei tuottanut ongelmaa. Vampyyrien vihollisista, lessereistä, ei tässä osassa juurikaan kuulla. Tarina keskittyy vain Vishousin ja veljeskunnan elämään. Samalla päästään tutustumaan vielä paremmin yhteen veljeskunnan koulutettavaan Johniin. Kouluttettavien joukossa muutoksen kokevia alkaa tupsahdella ja muutos saa aikaan liikehdintää myös ihmissuhteissa.

Lover Unbound
Suomentanut: Maria Sjövik

Genre: fantasia, romantiikka, aikuiset, erotiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #5
Kustantaja: Basam books* (2007, suom. 2011)

Kirjailijan muut teokset: Pimeyden rakastaja, Ikuinen rakastaja, Herätetty rakastaja, Paljastettu rakastaja
Arvosana: ****½

*Nykyinen Viisas elämä

Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka

Hän ei ole vaeltava ritari eikä kylmä ja aivoton tappaja. Geralt Rivialainen on noituri, palkkasoturi. Hän saa maksun surmaamalla majatalojen takapihoilla ja sammaleisten metsien siimeksessä lymyäviä mutantteja: uhrinsa psyykeen kopioivia miimikoita, helmenkalastajia teurastavia merihirviöitä, kenties jopa kultaisen lohikäärmeen, jonka kuolema avaisi muutamille tien uuteen valtakuntaan.
Toisinaan hirviöt ja väärintekijät tuntuvat Geraltista läheisemmiltä kuin kukaan hänen toimeksiantajistaan. Kenties siksi vain muutama ihminen onnistuu läpäisemään hänen muukalaisuutensa panssarin. Unohtumattomin heistä on naispuoleinen velho Yennefer, uskollisin naiskaunelle perso trubaduuri Valvatti ja kohtalokkain vihamielisen metsän keskeltä löytyvä orpotyttö Ciri. Tuo takkutukkainen räkänokka haastaa Geraltin taidoissa, jotka tämä hallitsee heikoimmin.

     Kohtalon miekka on Noituri-sarjan toinen novellikokoelma, ensimmäisen ollessa Viimeinen toivomus. Näitä kahta novellikokoelmaa pidetään sarjan ensimmäisinä osina ja varsinainen tarina alkaa sitten vasta seuraavassa teoksessa. Nämä novellikokoelmat kuitenkin esittelevät Geraltin ja muutaman hänelle tärkeän hahmon sekä maailman, jossa nämä henkilöt elävät. Erilaiset hirviöt ja Geraltin vaiheita päästään näkemään pieninä välähdyksinä.

     Tykkäsin tästä teoksesta ensimmäistä enemmän, ehkä sen vuoksi, että tämä tuntui hieman selkeämmältä lukea. Novelleissa oli yhtymäkohtia, mutta niiden väliin ei ollut lisätty "välinovelleja", jotka sijoittuivat samaan paikkaa, kuten Viimeisessä toivomuksessa oli tehty. Nyt sai keskittyä yhteen novelliin kerrallaan ja nautin matkasta Geraltin ja hänen ystävien kanssa. Käteni syyhyävät jo päästä lukemaan sarjan romaaneja, eikä vain näitä novelleja.

Miecz przeznaczenia (Sword of Destiny)
Suomentanut: Tapani Kärkkäinen
Genre: fantasia, aikuiset, novelli
Sarja: Noituri #2
Kustantaja: WSOY (1992, suom 2011)

Kirjailijan muut teokset: Viimeinen toivomus
Arvosana: ****

J.R. Ward: Paljastettu rakastaja

Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin Caldwellissa, alkaa kuolettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjiensä välillä. Vampyyrirodulla on puolustajanaan kuuden vampyyrisoturin salainen veljesjoukkio. Butch O'Neal on synnynnäinen taistelija. Piinkova entinen murhapoliisi on ainoa ihminen, joka on koskaan päässyt Mustan tikarin veljeskunnan sisäpiiriin. Butch haluaa taistella vampyyrien rinnalla heitä vainoavaa Harvennuskuntaa vastaan, eikä hänellä ole mitään menetettävää. Butch on rakastunut aateliseen vampyyrinaiseen, Marissaan, jota ei kuitenkaan usko voivansa saada omakseen. Rakkautta tai ei, ainakin hän voi taistella veljeskunnan rinnalla.

Tapahtumat saavat kuitenkin kohtalokkaan käänteen - laittaessaan oman henkensä likoon pelastaakseen siviilivampyrin lessereiden kynsistä Butch joutuu itse Harvennuskunnan pimeimmän voiman pauloihin. Veljeskunta pyytää Marissaa apuun Butchin pelastamiseksi, mutta on mahdollista ettei edes Marissan rakkaus voi tätä enää pelastaa.

     Paljastettu rakastaja on sarjan neljäs osa ja nyt pääsemme seuraamaan rääväsuisen poliisimme matkaa. Butchin näkökulman lisäksi päästään tutustumaan Marissan ja Veljeskunnan jäsenen Vishousin tekemisiin. Harvennuskunnan toiminta tulee myös vielä paremmin esille ja lukijalle avataan sitä puolta maailmasta hieman enemmän. Vampyyrien ja lessereiden taistelu nytkähtää tämän kirjan myötä askeleen eteenpäin ja se aiheuttaa kuohuntaa molemmissa leireissä.

     Mikäli olet sarjan aikaisempiin osiin tutustunut ja niistä tykännyt, uskon, että tulet tykästymään myös tähän osaan. Itseäni häiritsi ensimmäisillä lukukerroilla (kyllä, tämä taisi olla ainakin kolmas kerta kun luin tämän teoksen) se, miten paljon tunnuttiin keskittyvän myös lessereiden maailmaan. Tällä lukukerralla kuitenkin koin ne jo hyvänä osana tarinaa, eikä minun tehnyt mieli hypätä näitä osioita yli. 

     Kirjan pääpariskunta Butch ja Marissa ovat yksiä suosikkejani, vaikka heidänkin jahkailuun meinasi tätä lukiessa pää hajota. Vaiheikas tarina saa monta käännettä ja siinä samalla päästään tosiaan tutustumaan myös Butchin kämppiksenäkin toimivaan Vishousiin hieman enemmän. Seuraava kirja onkin tälle veljeskunnan jäsenelle omistettu, joten odotan innolla siihen tarttumista.

Lover Revealed
Suomentanut: Maria Sjövik
Genre: fantasia, erotiikka, aikuiset
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #4
Kustantaja: Basam books (2007, suom. 2011)

Sarjassa aiemmin ilmestyneet: Pimeyden rakastaja, Ikuinen rakastaja, Herätetty rakastaja

Arvosana: ****½

Maisku Myllymäki: Holly

Minkälainen nainen asuu yksin lintusaarella?

Holly on kerronnaltaan vaikuttava ja tunnelmaltaan tihenevä esikoisromaani kahden naisen kamppailusta huomionkipeyden, häpeän ja salaisuuksien aallokoissa.

Luontolehdessä toimittajana työskentelevä Eva saapuu saarelle harvinaisen lintuhavainnon perässä. Hän ei tunne havainnon tehnyttä naista, Hollya, entuudestaan. Saarta kiertäessä ja harvinaista lintua etsiessä kiikari alkaa vähitellen kääntyä ja tarkentua naisia kohti. Miksi maineikas näyttelijä asuu saarella yksin? Entä etsiikö Eva saarelta jotain muutakin kuin lintua?

Viikko Hollyn vieraana mullistaa Evan elämän. Alkaa muodonmuutos.

     Maisku Myllymäen esikoisteos Holly on noussut suosioon heti ilmestymisensä jälkeen. Tämän keskustelun myötä päätin itsekin tutustua tähän kirjaan ja muutaman kuukauden sitä kirjastosta odotettuani, pääsin vihdoin lukemaan tämän sykähdyttäneen tarinan. Kaikesta keskustelusta huolimatta en ollut aivan tietoinen siitä, mitä kirjan tarina toisi tullessaan, mikä varmasti oli vain hyvä asia.

     Luin viime syksynä Susanna Clarken Piranesin ja silloin ajatukseni olivat samanlaisessa sekasorrossa kuin tämänkin kirjan jälkeen. Molemmat kirjat ovat kauniita teoksia omalla tavallaan, mutta minulta osa tästä hienoudesta on jäänyt varmasti havaitsematta. En ole lukijana kovinkaan analyyttinen ja tällaisia kirjoja lukiessa sen huomaa selvästi: teoksessa on havaittavissa monia tasoja ja taiteellista kauneutta, mutta lukijana en saa siitä kunnolla kiinni ja kirjan lukemisen jälkeen ainoa ajatukseni on, että jotain suurta jäi nyt havaitsematta. Tämä tekee myös kirjan suuremman arvioinnin haastavaksi, sillä tuntuu, että niin iso osa kirjasta on jäänyt ulottumattomiin.

     Holly on käänteitä täynnä oleva kirja ja loppua kohti mentäessä jännitys astuu myös kuvioihin. Jotkin asiat ovat ennalta-arvattavia ja odotettavissa, mutta tämän kirjan loppu kyllä pääsi yllättämään. Hahmojen kohtalot jättivät jälkensä ja vaikka tämä kirja ei ollut omiaan itselleni, haluaisin tietää lisää näistä kahdesta naisesta. 

Genre: aikuiset, realistinen fiktio
Kustantaja: WSOY (2021)

Arvosana: ***½

Muissa blogeissa: Satunnainen ohikulkija, Kirjasähkökäyrä, Luetut, lukemattomat, Suketus, Kirjan jos toisenkin ja monessa muussa

Talia Hibbert: Get a Life, Chloe Brown

Chloe Brown is a chronically ill computer geek with a goal, a plan and a list. After almost - but not quite - dying, she's come up with a list of directives to help her "Get a life":

1. Enjoy a drunken night out

2. Ride a motorbike

3. Go camping

4. Have meaningless but thoroughly enjoyable sex

5. Travel the world with nothing but hand luggage

6. And... do something bad

But it's not easy being bad, even when you've written out step-by-step guidelines. What Chloe needs is a teacher, and she knows just the man for the job: Redford "Red" Morgan.

     Get a life, Chloe Brown on Talia Hibbertin ulkomailla mainetta keränneen sisaruksista kertovan romantiikka-sarjan ensimmäinen osa. Kirjassa päästään tutustumaan Chloeen, joka haluaa tehdä muutoksen elämässään. Hän haluaa päästä kokeilemaan asioita, joita ei ole vielä päässyt elämänsä aikana kokemaan. Saadakseen listansa kohdat suoritetuiksi, hän pyytää apua Rediltä. Chloe ja Red tutustuvat toisiinsa ja pikkuhiljaa huomaavat viihtyvänsä toistensa seurassa.

     Itse päädyin kuuntelemaan tämän äänikirjana, mutta jatko-osiin saatan tarttua ihan fyysisen kirjankin muodossa. Tämä toimi hyvin kevyenä välipalana, ilman sen suurempaa ajatustoimintaa. Asiat etenivät omalla painollaan ja kaksikon sanailua oli mukava seurata. Äänikirjassa itseäni häiritsi melko paljon se, että lukijalla oli erilaiset äänet jokaiselle hahmolle (asia, joka saa karvat pystyyn joka kerta). Tästä kuitenkin yli päästyäni, päädyin vain ja ainoastaan nauttimaan Chloen listan täyttymisestä.

     Tarinan edetessä pääsi niin nauramaan kuin pyyhkimään kyyneleitäkin. Olihan tämä melko ennalta-arvattava, mutta jostain syystä se ei häirinnyt itseäni. Sellaistahan romantiikan pitääkin olla? Onnellisia loppuja ja iloisia hahmoja. Sitten kun seuraavan kerran tarvitsen kevyttä ja samalla tunteikasta romantiikkaa, aion todellakin tarttua sarjan seuraavaan osaan ja hypätä seuraavan sisaruksen kyytiin.

Genre: romantiikka, aikuiset, realistinen fiktio
Sarja: The Brown sisters #1

Kustantaja: Avon
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: *****
Goodreads: 3,87

Diana Gabaldon: Muukalainen

Toinen maailmansota on juuri ohi, kun Claire ja Frank Randall lähtevät lomalle Frankin esi-isien synnyinseudulle Skotlannin ylämaalle.

Sillä aikaa kun Frank tutkii vanhoja papereita, Claire vaeltelee nummilla ja keräilee lääkekasveja. Pahaa aavistamtta Claire astuu muinaisen kivikehän halkeamaan. Yhtäkkiä hän löytää itsensä keskeltä 1700-lukua ja klaanisotien riepomaa Skotlantia.

Clairen on pakko hyväksiä uskomaton tosiasia: hän on siirtynyt ajasta toiseen ja hänestä on tullut muukalainen, sassenach. Pian hän tutustuu punatakkikapteeni Jonathan Randalliin ja moneen muuhun Frankin tarinoista tuttuun aikalaiseen. Frankin esi-isät eivät Clairea kuitenkaan viehätä - sen sijaan salskea nuori skotti alkaa vetää Clairea vastustamattomasti puoleensa.

Claire saa pian vakoojan ja noidan leiman otsaansa, siksi oudolta hän sairaanhoitajan taitoineen vaikuttaa. MacKenzien klaanin suojissa hän kokee pakoretken toisensa perään. Ja pian Claire saa havaita, että hänellä on aviomies yhdessä ja rakastettu toisella vuosisadalla.

     Omasta hyllystäni on jo muutaman vuoden (?) ajan löytynyt Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan seitsemän osaa. Järkäleimäisiä pokkareita, jotka ovat tuijottaneet minua syyttävästi, kun olen valinnut niiden vierestä luettavaksi kirjoja. Nyt päätin ottaa härkää sarvista ja tartuin sarjan ensimmäiseen osaan. Helpottaakseni luku-urakkaa, otin kirjan myös äänikirjana kuunteluun.

     Muukalainen on Gabaldonin esikoisromaani, joka aloittaa mainetta saaneen kirjasarjan. Sarja nousi uudelleen pinnalle sen pohjalta tehdyn tv-sarjan mukana ja sitä kautta itsekin tutustuin Gabaldonin tuotantoon. En ole tv-sarjaa katsonut, sillä halusin lukea kirjat ensin (ainakin osan niistä). Sarjan katsominen on siis venynyt venymistään, ehkä nyt päädyn aloittamaan sen katsomisen, kun sain ensimmäisen kirjan vihdoin luettua. 

     Kirjan juoni, hahmot ja maailma imaisivat mukaansa aivan alusta alkaen. Omalla tavallaan tämä oli kevyttä luettavaa, mutta samalla tämä ei ollut kevyttä. Romantiikan keskellä on valtataisteluja ja taistelua itsensä kanssa. Mikä on oikein ja mikä väärin? Onko väärin rakastaa kahta miestä, kahdella eri aikakaudella? Onko halu jäädä suurempi kuin halu lähteä?

     Ennen kirjaan tarttumista olin tietoinen, että kirja sisältää useita seksikohtauksia. Niiden määrä pääsi silti yllättämään tarinan edetessä. Itselleni ne eivät olleet ongelma, mutta ehkä vähempikin olisi riittänyt. Näiden kohtausten lisäksi kirjassa oltiin lähellä raiskausta niin monta kertaa, että koen pakolliseksi mainita siitäkin, varoituksen sanana niille, ketkä eivät halua sitä kokea kirjoissa.

     Lukiessani ymmärsin hyvin, miksi tämä kirja(sarja) on suosittu. Gabaldon osaa luoda aidon tuntuisen maailman ja hahmot. Tämä oli mielenkiintoinen sarjan avausosa ja aion kyllä jatkaa sarjan lukemista (en ehkä ihan heti, mutta kuitenkin joskus).

Outlander
Suomentanut: Anuirmeli Sallamo-Lavi
Genre: fantasia, historiallinen, romantiikka, aikuiset
Sarja: Matkantekijä #1

Äänikirjan lukija: Karoliina Kudjoi
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 1991, suom. 2002

Arvosana: ****
Goodreads: 4,23

Muissa blogeissa: Cillan kirjablogi

Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaaja

Nuori Fitz, ylhäisen prinssin äpäräpoika, on selvinnyt juuri ja juuri hengissä ensimmäisestä tehtävästään salamurhaajana, kun häntä jälleen tarvitaan.

     Siitä on aikaa, kun luin Näkijän taru -trilogian ensimmäisen osan, mutta onneksi tämän kirjan alussa oli nopea kertaus menneistä tapahtumista. Pääsin siis heti tarinaan sisälle, kun muistia oli päästy virkistämään ja hahmot tuntuivat heti tutuilta, ilman pitkää taukoa välillämme. 

     Robin Hobb on suosittu kirjailija, jonka kirjat ovat järkälemäisiä. Omistamassani pokkarissa on yli 750 sivua, nämä täynnä pientä pränttiä. Tämä oli yksi syy, miksi tartuin hieman hapuillen tähän kirjaan. Lisäksi pelotti se hidastempoisuus, jonka muistin ensimmäisestä osasta. Tai ei ehkä niinkään hidastempoisuus, vaan todella monisyinen tarina, jonka etenemisessä kestää väkisinkin. Lukemisen aloitettuani tuo monisyinen tarina ja maailma imaisivat minut mukaansa ja luin teoksen nopeammin kuin alkuun kuvittelin (silti siinä meni muutama viikko).

     Robin Hobb osaa luoda monimutkikkaita hahmoja ja juonikuvioita, jotka hahmottaa pikkuhiljaa, tapahtumien edetessä. Kuninkaan salamurhaaja on kirja, jonka lukemisessa voi mennä hetki, mutta se on sen arvoista. Tämä oli kirja, jota mietin vielä sen lukemisen jälkeenkin. Ja uskon, että vielä joskus päädyn lukemaan tämän uudelleen ja silloin ymmärrän vielä jotain uusia yksityiskohtia, jotka nyt jäivät huomaamatta. Uskon myös, että en ihan heti tartu trilogian päätösosaan, mutta toivottavasti tauko ei veny niin pitkäksi kuin näiden kahden ensimmäisen osan välillä.

     Minulla ei ole tästä kirjasta kuin ylistäviä kommentteja. Tämä herätti niin paljon erilaisia tunteita naurusta itkuun, että niitä on vaikea listata tähän. Tarina etenee tasaista tahtia, punoen yhteen paljon hahmoja, joiden roolit on kuitenkin loppuun asti helppo muistaa. Tarina on uskottava ja kirjan päättyessä jäin epätoivoisesti miettimään, miten tästä selvitään?

Royal Assassin
Suomentanut: Sauli Santikko
Genre: aikuiset, fantasia, seikkailu
Sarja: Näkijän taru #2
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 1996, suom. 1997

Kirjailijan muut teokset: Salamurhaajan oppipoika
Arvosana: *****
Goodreads: 4,22

Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos

Terävän humoristinen romaani iskee siekailematta uuvahtaneen avioliiton kipupisteisiin.
Heli Valkonen on epätoivoisesti rakastunut aviomieheensä. Mutta Matin ei tee mieli. Hän vain pelaa tietokonepelejä repsahtaneissa fleece-housuissa. Hartiahieronta on hänestä parasta läheisyyttä. Kun hienovaraisista vihjeistä, kauniista puheista ja hemaisevista asuista ei ole apua, Heli turvautuu suoraan ja yhä suorempaan toimintaan - turhaan.
"Kulta, nyt ei ole hyvä hetki." Lauhkeasti ja nöyryyttävästi Matti torjuu puolisonsa lähestymiset.
Missä vaiheessa hehku lopahti, ja he alkoivat puhua toisilleen kuin potilaat: "Mites sun niskat?" Hiljainen makuuhuone johtaa tilanteisiin, joihin Heli ei ole välttämättä halunnut. Mutta hän ei tahdo kuolla suruun.

     Anna-Leena Härkönen on omalla kohdalla ollut sellainen kirjailija, että haluaisin tykätä hänen kirjoistaan, mutta jostain syystä ne eivät ole olleet suosikkejani. Tästä syystä minulla oli omat ennakkoluuloni tätä kirjaa kohtaan ja sen lisäksi menin vielä lukemaan muutaman kommentin kirjaan liittyen, joka ei helpottanut tilannetta.

     Kuten Härkösen kirjoissa aikaisemminkin, myös tähän on osattu sisällyttää huumoria, vaikka aihe on vakava. Heli on tympääntynyt, kun hän ei saa avioliitossaan enää seksiä, joten hän alkaa miettiä muita vaihtoehtoja. Keskustelu Matin kanssa ei tunnut toimivan ja mies vaikuttaa muutenkin olevan enemmän kiinnostunut kaikesta muusta. Ympärillä arjessa pyörii myös pariskunnan yhteinen tytär.

     Ei kiitos oli mielestäni ihan viihdyttävä kirja. Se herätti ajatuksia, mutta hyviä ratkaisuja se ei antanut. Ihan kelpo kirja siis ja nopea välipala sitä tarvitsevalle. Ei kuitenkaan mikään mahtiteos, josta sen suurempia vastauksia kannattaisi alkaa hakemaan.

Genre: aikuiset, draama, chick lit, huumori
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2008

Äänikirjan lukija: Sari Mällinen

Kirjailijan muut teokset: Häräntappoase, Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia, Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia, Heikosti positiivinen, Avoimien ovien päivä
Arvosana: ***½
Goodreads: 2,90

Helmet2020:

3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti

Henriikka Rönkkönen: Määmatka ja muita sinkkuelämän ihmeitä

Kun sinkkuaikaa on takana jo vuosikymmen, sormi on Tinderin hakkaamisesta rakoilla ja sauvan paristot väsähtäneet, sitkeä rakkauden etsijä päättää palkita itsensä ihanalla lemmenlomalla. Matkakohde on houkutteleva mutta hieman arvaamaton: nyt lähdetään tutustumaan villiintyneen sinkun sisäiseen aarniometsään.

     Koen, että minulla on jonkinlainen viha-rakkaus -suhde Rönkkösen kirjojen kanssa. Määmatka on hänen kolmas sinkkuelämän vaiheista kertova kirja ja vaikka kaksi aikaisempaa kirjaa eivät ole olleet mielestäni kovinkaan hyviä, päätin tarttua tähän uutuuteen. Ennakkoluulot olivat korkeat ja odotuksia ei juurikaan ollut, mutta ehkä juuri sen takia tämä kirja pääsi yllättämään.

     Määmatka on aikaisempiin kirjoihin verrattuna hieman vakavamielisempi ja parisuhteen etsintä on selkeästi enemmän tarkoituksena. Toki Tinder on tässäkin kirjassa kovassa käytössä ja yöllisiä menoja kuvataan useampaan otteeseen. Bikinirajatapaukseen verrattuna tässä kirjassa oli todella paljon vähemmän pissa-kakka -huumoria, mutta kyllä se anaalikin siellä useamman kerran ehdittiin mainita.

     Vaikka tämä kirja olikin edeltäjäänsä parempi, ei tämä silti ollut mikään mestariteos. Lisäksi kahdessa edellisessä osassa on jo sen verran käsitelty sinkkuelämää, että omalla tavallaan tämä tuntui vähän turhalta toistolta. Kirjan lopussa tuli vähän sellainen olo, että tämä saattaisi olla viimeinen sinkkuuden ihmeistä kertova kirja. Omalla tavallaa pidän sitä hyvänä asiana, mutta samalla jään haikein mielin miettimään näitä kolmea teosta.

Genre: chick lit, aikuiset, huumori
Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2020

Kirjailijan muut teokset: Mielikuvituspoikaystävä, Bikinirajatapaus
Arvosana: ***½
Goodreads: 2,82

Muissa blogeissa: Nörttitytöt
Helmet2020:

3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti

35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa

49. Julkaistu 2020

Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa

Syrjäisen maaseutukartanon tanssiaisiin kutsuttu Aiden Bishop saa kylmäävän tiedon: juhlapäivän iltana klo 23 kartanon tytär Evelyn murhataan.

Evelyn ei kuitenkaan kuole ainoastaan kerran. Kun hänet on murhattu, kartanon vieraat heräävät mystisesti aina uudelleen samaan tanssiaispäivään.

Painajaismaisen kierteen katkaistakseen Aidenin on löydettävä murhaaja, ennen kuin rikosta ehtii edes tapahtua.

     Evelynin seitsemän kuolemaa tuli itselleni tutuksi alunperin englanninkielisestä booktubesta heti kirjan julkaisun aikoihin. Suomennosta odotellessani jännitys ja odotukset kasvoivat melko paljon. Kun sitten viimein sain tämän kirjan käsiini, en pystynyt laskemaan sitä käsistäni ennen loppua.

     Kirja kertoo Aiden Bishopista, joka yrittää selvittää Evelynin murhaa. Homma ei kuitenkaan ole ihan niin helppoa, vaan tutkimustapa on erilainen. Aiden herää joka aamu eri henkilönä, jolla on jotain tekemistä Evelynin kuoleman kanssa. Ennen viimeistä päivää Aidenin tulee kertoa, miten ja miksi joku murhaa Evelynin. Samalla hän yrittää pelastaa Annan, naisen, jonka nimeä hän huutaa ensimmäisenä aamunaan ollessaan metsässä.

     Evelynin seitsemän kuolemaa oli tehty mielestäni melko onnistuneesti. Juoni oli mielenkiintoinen ja ainakin minut kirja piti hyvin otteessaan. Pieniä paloja totuudesta julkaistiin hyvällä tahdilla ja jännitys pysyi loppuun asti. Lukijana itse ainakin olin lopusta aivan pihalla ja ehkä se oli tarkoituskin. Ongelmaksi kuitenkin nousi monta näkökulmaa ja se, että näissä eri näkökulmissa pompittiin vähän liiankin usein. Vaikka luin tätä ihan fyysisenä kirjana ja sain välillä vilkuilla kirjan etuosassa olevaa nimilistaa, en aina pysynyt ihan kaikesta selvillä. En tiedä miten olisin selvinnyt, jos olisin kuunnellut tätä äänikirjana. 

The Seven Deaths of Evelyn Hardcastle
Suomentanut: Jaakko Kankaanpää
Genre: mysteeri, trilleri, fantasia, aikuiset, scifi, historiallinen
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2020

Arvosana: ****
Goodreads: 3,90

Muissa blogeissa: Kirsin kirjanurkka, Kirjanmerkkinä lentolippu, Luetut.net, Maailmankirjat, Tuijata, Kirjoihin kadonnut, Kuiske, Kartanon kruunaamaton lukija, Annelin lukuvinkit
Helmet2020:

7. Kirjassa rikotaan lakia

37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa

45. Esikoiskirja

49. Julkaistu 2020

Karen Thompson Walker: Ihmeiden aika

Aurinkoisena lauantaiaamuna kalifornialaisessa esikaupungissa 11-vuotias Julia saa vanhempiensa kanssa tietää, että maapallon pyöriminen on alkanut hidastua. Television täyttävät uutiset, jotka kertovat vuorokauden pidentyneen melkein tunnin yhden yön aikana. Viikkojen kuluessa päivät ja yöt pitenevät pitenemistään ja maan painovoima alkaa kasvaa. Linnut, vuorovedet ja ihmisten käytös luisuvat sekasortoon.

Maailman täyttyessä vaaroista Julian täytyy kohdata myös muutokset itsessään ja omassa pienessä maailmassaan: hänen vanhempiensa välille kasvava kuilu, ensirakkauden mukanaan tuoma haavoittuvuus, kasvava yksinäisyys ja yllättävä, lannistumaton rakkaus.

     Ihmeiden aika on yhdenlainen maailmanlopun kuvaus, jossa maapallon pyöriminen hidastuu päivä päivältä ja maailman tasapaino alkaa horjua. Kirjan päähenkilönä toimii Julia, joka kertoo omaa tarinaansa hieman vanhempana. En ollut ennen kirjan aloittamista tietoinen tästä kerronnan muodosta, joten useammat tekstin viittaukset tulevaan hieman häiritsivät. 

     Maailmanloppu ei tule usein esiin lukemissani kirjoissa. Tai ei ainakaan samalla tavalla kuin tässä kirjassa, näin lopullisesti. Tässä lopun kuvaus oli aidon oloista ja asiat etenivät hyvällä tahdilla. Muutoksista kerrottiin pikkuhiljaa ja lukijana pysyi hyvin perässä siitä, että missä mennään.

     Pyörimisnopeuden hidastumisen seurauksena ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään, kelloaikalaisiin ja todellista aikaa käyttäviin. Kelloajasta tulee "maailmanaika" ja kaikki pyörii tämän ajan mukaan. Todellista aikaa käyttävät joutuvat siis sopeutumaan kellon määräämän tahdin lisäksi pitenevään vuorokauteen. Ja kuten aina kaikki erilainen saa aikaan reaktion, todellista aikaa käyttävät saavat päällensä vihaa ja epäilyksiä. 

     Ihmeiden aika oli omalla tavallaan hyvin nopeasti luettava ja mielenkiintoinen kirja. Kuitenkaan itse en kokenut tätä niin ihmeellisenä ja uskomattamana, kuin olin kuvitellut. Itselleni tämä oli hyvistä puolistaan huolimatta hieman keskivertoa parempi kirja, enkä oikein osaa selittää syytä tähän. Jäin kaipaamaan hieman laajempaa kuvausta, hieman enemmän juonta.

The age of miracles
Suomentanut: Pirkko Biström
Genre: scifi, fantasia, nuoret, aikuiset
Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2012, suom. 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,65

Muissa blogeissa: Hemulin kirjahylly, Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirjapöllön huhuiluja, Kirjasähkökäyrä, Kirjan vuoksi
Helmet2020:

28. Tulevaisuudesta kertova kirja

37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa

42. Kirjassa on isovanhempia

49. Julkaistu 2020

J.R. Ward: Herätetty rakastaja

Entinen veriorja, vampyyrisoturi Zsadist kantaa yhä kärsimyksen ja nöyryytyksen täyttämän menneisyytensä arpia. Hillittömästä raivostaan ja julmista teoistaan tunnettua villiä taistelijaa pelkäävät yhtä lailla niin ihmiset kuin vampyyrit. Viha on Zsadistin ainoa kumppani ja kauheuksien tekeminen tämän ainoa rakkaus - kunnes soturi pelastaa Harvennuskunnan kynsistä kainiin vampyyrinaaraan. 

Bellaa alkaa heti kiehtoa Zsadistissa kihisevä voima. Zsadistin tarve kostaa Bellan vangitsijoille ajaa kuitenkin uroksen hulluuden rajoille. Bellan on autettava rakastajaansa parantamaan menneisyyyden haavat ja löytämään tulevaisuus naaraansa rinnalla.

     Mustan tikarin veljeskunnan kolmas osa päästää lukijan tutustumaan paremmin veljeskunnan sotureista raaimpaan, Zsadistiin. Hän pyrkii pelastamaan siepatun vampyyrinaaraan, eikä kukaan veljeskunnassa oikein ymmärrä, että miksi. Zsadist ei itsekään tiedä. Tai ainakaan hän ei halua myöntää syytä itselleen.

     Kuten aikaisemmat osatkin, tykkäsin tästä todella paljon. Itse kuitenkaan en ole kovin kiinnostunut Zsadistin historiasta ja ajatuksista, vaikka ne mielenkiintoisia ovatkin. Tämä hieman vaikutti lukukokemukseeni, enkä ollut niin innoissani lukemassa tätä osaa. Tarina kuitenkin imaisi hyvin nopeasti mukaansa, enkä voinut laskea kirjaa käsistäni.

      Kahteen ensimmäiseen osaan verrattuna tässä osassa oli huomattavasti enemmän pätkiä lessereiden, vampyyrien vihollisten, toiminnasta. Varsinkin yhden lesserin toimintaan kiinnitettiin suurta huomiota ja se avasi tapahtumille myös sen toisen näkökannan. 

     Lessereihin keskittymisen lisäksi tässä osassa pohjustettiin hyvin paljon seuraavassa osassa käsiteltävää ihmissuhdetta. Omalla tavallaan ymmärrän tämän, sillä eihän kaikki suhteet voi olla suoraviivaisia, mutta jotenkin nyt tunnuttiin keskittyvän liikaa vääriin asioihin. Koska kirjaan oli haluttu luoda niin monta tarinaa, ei Zsadistin ja Bellan suhteen käsittelylle ja heidän ajatuksilleen jäänyt juurikaan aikaa. 

Lover Awakened
Suomentanut: Maria Sjövik
Genre: aikuiset, fantasia, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #3
Kustantaja: Basam
Julkaisuvuosi: 2006, suom. 2010

Kirjailijan muut teokset: Pimeyden rakastaja, Ikuinen rakastaja
Arvosana: ****
Goodreads: 4,45

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 30. Kirjassa pelastetaan ihminen
PopSugar2020: 8. An upside-down image on cover, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. Author has written more than 20 books
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 19. A fantasy

Henriikka Rönkkönen: Bikinirajatapaus - ja muita sinkkuelämän iloja

Tervetuloa matkalle sinkkuuden ytimeen! Bikirajatapaus johdattaa ujostelematta ohi Tinder-sydänten kohti sinkkuelämän kiperimpiä kysymyksiä: Miksi ihastun aina vääriin tyyppeihin? Mitä tapahtuu, jos viivyn treffeillä vessassa liian kauan? Mitä yhteistä on deittailulla ja uuden Netflix-sarjan aloittamisella? Mitkä ovat viestin odottamisen viisi vaihetta?

     Bikinirajatapaus on Henriikka Rönkkösen toinen hänen omaan (ja vähän kavereidenkin) elämään pohjautuva kirja sinkkuelämästä. Ensimmäisessä teoksessa päästiin tutustumaan sinkkuelämän perusasioihin ja nyt Rönkkönen avaa sinkkuelämän muita iloja lukijoille. 

     Mielikuvituspoikaystävä ei ollut omasta mielestäni mikään kirjallisuuden helmi, mutta se oli ihan luettava kirja. Tästä syystä päätin tarttua nyt tähän kirjaan. Tinder oli osaa kirjaa, kuten odottaa saattaa, mutta nyt mukana oli myös hieman vakampia asioita. Oli hieman pidempikestoisempia suhteita ja tärkeää puhetta mm. kehopositiivisuudesta ja tyttöihin/naisiin kohdistuvista ulkonäköpaineista. Lyhyesti sanottuna tämä toinen kirja tuntui hieman vakavammalta kuin ensimmäinen teos (tai ainakaan en muista sen olleen samanlainen).

     Kyllä, pissa-kakka -huumoria kylvettiin tässä teoksessa enemmän kuin tarpeeksi. Ei, tämä teos ei saanut oikeastaan yhtään hymyä aikaiseksi kuuntelukerran aikana. Ei, tämäkään ei ollut mielestäni mikään kirjallisuuden helmi. Kyllä, voin suositella tätä kevyeksi välilukemiseksi jos pissa-kakka -huumori ei ärsytä liikaa. Kyllä, aion lukea myös Rönkkösen uutuusromaanin sinkkuelämästä, joka on juuri ilmestynyt. Siitä juttua myöhemmin.

Genre: aikuiset, huumori, non-fiktio
Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2018

Äänikirjan lukija: Krista Putkonen-Örn

Kirjailijan muut teokset: Mielikuvituspoikaystävä
Arvosana: ***
Goodreads: 2,76

Helmet2020: 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 35. Käytetään sosiaalista mediaa
PopSugar2020: 15. Involving social media
Goodreads2020: 9. Can be read in a day, 18. By an author you've only read once before

J.R. Ward: Ikuinen rakastaja

Rhage, jonka sisällä raivoaa hurja peto, on Mustan Tikarin Veljeskunnan jäsenistä vaarallisin. Hän on paras taistelija ja aina kärkäs toimimaan hetken mielijohteesta, sillä hänen sisällään palaa Kirjurineitsyen langettama ankara kirous.

     Mary Luce on kokenut elämässään kovia. Hän joutuu tahtomattaan vampyyrien maailmaan ja tarvitsee Rhagen suojelua. Marylla on oma hengenvaarallinen kirouksensa, eikä hän etsi rakkautta. Hän on menettänyt uskonsa ihmeisiin jo vuosia sitten. Pian Rhage kuitenkin tietää, että hänen on satava Mary omakseen. Vihollisten uhatessa Mary taistelee vimmaisesti voittaakseen elämän yhdessä rakastettunsa kanssa.

     Ikuinen rakastaja keskittää lukijan mielenkiinnon Rhageen, veljeskunnan soturiin, kenellä on kaksisataa vuotta kestävä kirous seuranaan. Hänestä tulee peto, jos hän ei saa purettua paineita säännöllisesti, taistelemalla tai naisten avulla. Tämä kaikki kuitenkin syö Rhagea sisältä. Hän ei haluaisi tehdä sitä mitä tekee pedon pitämiseksi taka-alalla. Lisäksi hänen kannoillaan on aina pelko siitä, että hän satuttaa veljiään.

     "Kun Butch astui sisään olohuoneeseen, hän pani välittömästi merkille Rhagen varustuksen iltaa varten: Musta nahkainen trenssitakki laskeutui Rhagen hartioilta aina nilkkoihin asti. Musta vaimonhakkaajapaita oli työnnetty nahkahousujen sisään. Saappaiden kanssa miehen pituudeksi tuli osapuilleen kaksi metriä. Noissa releissä vampyyri oli yksinkertaisesti tyrmäävän upea ilmestys. Jopa sellainen umpihetero kuin Butch pystyi näkemään sen.
     Kaveri totisesti uhmasi fysiikan lakeja, niin puoleensavetävä hän oli. Vaalea tukka oli leikattu takaa lyhyeksi ja jätetty edestä pidemmäksi. Sinivihreiden silmien väri oli kuin Bahaman merivettä. Ja nuo kasvot saivat Brad Pittin näyttämään sopivalta ehdokkaalta television Hurjaan muodonmuutokseen."

     Rhage tapaa sattuman kautta Maryn. Mary on syövän sairastanut ihminen ja hänen säännöllinen kontrollikäynti lähestyy. Pelko siitä, että syöpä on palannut, on Maryn arjessa vahvistuvasti läsnä. Hän on istunut kuolevan äitinsä rinnalla loppuun asti, eikä halua kenenkään joutuvan kokevan samaa hänen rinnallaan.
     J.R. Wardin kirjoitustaito tulee esille tässä kirjassa samalla tavalla kuin sarjan ensimmäisessä osassa. Se tempaa mukaansa, eikä kirjaa halua laskea kädestään ennen loppua. Ja kirjan loputtua haluaa lukea lisää. Mielenkiinto vampyyrien ja lessereiden välisestä taistelusta kasvaa ja siinä sivussa on totta kai mukava lukea parisuhdedraamasta. Vaikka täytyy myöntää, että tässä kirjassa paljonkin näkyvä soutaminen ja huopaaminen ei ole omalla kohdalla tunnelmaa kohottava tekijä.
     Vampyyrisotureiden elämän lisäksi tässä osassa päästään tarkkailemaan paremmin lessereiden toimia. Ensimmäistä kertaa ehkä ikinä, esi-lesser on päättänyt yhdistää joukkonsa ja uudet muutoksen tuulet eivät aiheuta pelkkiä positiivisia ajatuksia. Joukkojen yhdistämisestä on kuitenkin omat hyötynsä ja strategia vampyyrien tappamiseksi alkaa muotoutua.

     "Rituaalinen tapa loukkauksen hyvittämiseksi oli järkeenkäypä rangaistus. Kun rythe tarjottiin ja hyväksyttiin, loukannut osapuoli salli loukkauksensa kohteen käyttää vapaasti asetta, mitenkään puolustautumatta. Loukattu sai valita mitä tahansa veitsestä pronssiseen nyrkkirautaan tai tuliaseseen, kunhan aiheutettu vamma ei ollut kuolettava.
     "Minä tarjoan rythen mielelläni", Rhage sanoi.
     "Sinun on tarjottava se jokaiselle meistä.""

Lover Eternal
Suomentanut: Marke Ahonen
Genre: fantasia, aikuiset, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #2
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 2006, suom. 2010

Kirjailijan muut teokset: Pimeyden rakastaja
Arvosana: ****½
Goodreads: 4,35

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 33. Tapahtuu muodonmuutos
PopSugar2020: 8. An upside-down image on the cover, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. An author who has written more than 20 books
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija

Padua on ruusupuutarhan ympäröimä lontoolainen talo, jonka omistaa iäkäs kirjailija Anthony Peardew. Kirjailijan apuna työskentelee nelikymppinen Laura, joka pakenee ihmissuhteiden haavoittuvuutta Paduan ruusuntuoksuisiin huoneisiin ja pysähtyneeseen aikaan.
Neljäkymmentä vuotta aiemmin nuori Eunice kiiruhtaa pitkin Lontoon Bloomsbury Streetiä työhaastatteluun. Vihreä ovi, kolkutus. Ennen kuin Eunice on edes ehtinyt astua kynnyksen yli, hän on umpirakastunut sen toisella puolella seisovaan mieheen.

     Ruth Hoganin esikoisromaani on erilainen, mukaansa tempaava kirja, jonka lukeminen on viihdyttävää ja tunteita herättävää. Ajatus siitä, että joku keräisi pudottamamme/kadottamamme tavarat ja haluaisi meidän saavan ne takaisin, on erilainen. Kadonneiden tavaroiden vartija on kuitenkin tarina juuri tästä.
     Kirja alkaa kahdesta ajasta, jotka loppua kohden löytävät kiinnekohtansa toisistaan. Ihmisten tarinat nivoutuvat yhteen ja lukija saa huomata näitä yhtymäkohtia pitkin matkaa. Itselle kuitenkin tuli jossain kohtaa sellainen olo, että jääkö minulta nyt joitain kohtia ymmärtämättä, sillä jopa ihmisten puheilla oli vielä myöhemminkin vaikutuksensa.
     Eunice on matkalla työhaastatteluun 70-luvulla. Hän näkee matkallaan miehen, joka on selvästi odottamassa jotakuta. Koputtaessaan tulevan työnantajansa oveen, taustalla soi hälytysajoneuvon äänet. Eunice on kuitenkin niin jännittynyt, että ei huomaa tätä. Oven avaa vihdoin kustannusalalla työskentelevä Pommikone ja heidän yhteinen matkansa alkaa.
     Nykyisyydessä Laura on kokenut kovia ja hänen itsetuntonsa ja itsekunnioituksensa ovat pohjamudissa. Hän on juuri eronnut ja nyt etsii suuntaa elämälleen. Kirjailija Anthonyn apurina hän saa jonkinlaisen merkityksen ja päivät etenevät ilman suurta tuskaa. Anthonylla on salaisuus, joka on kuljettanut häntä elämässä eteenpäin. Nyt hänen on kuitenkin aika siirtää tämä salaisuus eteenpäin. Samalla hän toivoo, että Laura olisi onnellinen ja tutustuisi naapurissa asuvaan tyttöön.
     Kirjan tarina eteni verkkaiseen tahtiin ja se oli mielenkiintoinen alusta loppuun asti. Kirjan idea oli mielestäni mielenkiintoinen, mutta kirjan alku ei oikein saanut minua vakuuttumaan. Keskellä tarinaa oli yhtäkkiä kertomuksia kadonneista esineistä. Myöhemmässä osassa kirjaa maagisen realismin muoto ilmestyi tarinaan mukaan. Valitettavasti se tuntui hieman väkisin väännetyltä. Naapurin tyttö tiesi vain esineitä koskettamalla niiden tarinan. Itse olisin kaivannut tähän hieman parempaa selvitystä.
     Tarinan hahmot olivat samaistuttavia ja miellyttäviä. Heillä oli historiansa ja omat oikkunsa. Samalla kirjaan oli saatu tuotua aiheita, joita ei ole liikaa kirjallisuudessa. Voin siis lämpimästi suositella tämän kirjan lukemista. Jos kuitenkin kaipaa jotain menevää ja nopeatempoista kirjaa, tämä ei ole paras valinta siinä kohtaa. Kadonneiden tavaroiden vartija sopii siihen hetkeen, kun kaipaa kevyttä irtiottoa arjesta ja on valmis tunteiden vietäväksi.

The Keeper of the Lost Things
Suomentanut: Susanna Tuomi-Giddings
Genre: romantiikka, aikuiset, maaginen realismi
Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2017, suom. 2020

Arvosana: ****
Goodreads: 3,81

Muissa blogeissa: Luetut kirjat, Kirjojen kuisketta, Kirsin kirjanurkka, Annelin kirjoissa, Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirsin book club
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 35. Käytetään sosiaalista mediaa, 45. Esikoiskirja, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 15. Involving social media, 35. A three-word title, 47. More than 20 letters in title
Goodreads2020: 48. Published 2020

J.R. Ward: Pimeyden rakastaja

Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin Caldwellissa, alkaa kuolettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjien välillä. Tämä on salisen veljeskunnan aluetta - kuuden vampyyrisoturin, jotka ovat lajinsa viimeiset puolustajat. Kukaan heistä ei nauti vihollistensa tuhoamisesta yhtä paljon kuin Wrath, Mustan Tikarin Veljeskunnan johtaja.

     Maapallon viimeinen puhdasverinen vampyyri, Wrath, hautoo kostoa tappajille, jotka murhasivat hänen vanhempansa kauan sitten. Wrath saa kuitenkin muuta ajateltavaa, kun hänen luottosoturinsa saa surmansa. Tältä jää puoliverinen tytär, Beth, jolla ei ole aavistustakaan synkästä verenperinnöstään eikä siitä, mitä kohtalo on hänen varalleen tarjoamassa. Wrathin on johdatettava tyttö kanssaan epäkuolleiden maailmaan...
     Bethiä kalvaa kummallinen, ennenkokematon levottomuus. Hänen on mahdotonta vastustaa vaarallisen houkuttelevaa miestä, joka ilmestyy yöllä hänen luokseen outo palo silmissään. Miehen tarinat veljeskunnasta ja verestä pelottavat Bethiä, mutta hänen kosketuksensa sytyttää nälän, joka on tuhota heidät molemmat.

     "Tohrment tuli paikalle veljeskunnasta ensimmäisenä. Hänen silmänsä paloivat. Tuska sekä kostonhalu saivat tummansinisen hehkumaan niin kirkkaana, että jopa Wrath erotti aavistuksen väriä.
     Kun Tohr asettui nojaamaan Dariuksen keltaista seinää vasten, Vishous tuli huoneeseen. Pukinparta, jonka hän oli hiljattain kasvattanut, sai hänet näyttämään tavallista häijymmältä, vaikka tatuointi hänen vasemman silmänsä ympärillä olikin se, mikä varsinaisesti antoi aihetta aavistella pahaa. Tänä iltana hänen Red Sox-lakkinsa oli vedetty tiukasti alas, niin että monimutkaiset kuviot ohimolla tuskin näkyivät. Kuten tavallista, musta ajohansikas, jonka tehtävänä oli estää hänen vasenta kättään koskettamasta ketään vahingossa, oli paikoillaan."

     Pimeyden rakastaja aloittaa hekumallisen sarjan vampyyreistä ja heidän vihollisistaan, lessereistä. Lesserit ovat kuolleita, sielunsa Omegalle antaneita ihmisiä, jotka yrittävät kadottaa vampyyrit maan päältä. Vampyyrisoturit, Mustan tikarin veljeskunta, pyrkii pääsemään eroon lessereistä suojellakseen yhä pienempää vampyyrien yhteiskuntaa. Siinä sivussa Wrathin, kehen tässä kirjassa päästään perehtymään paremmin, olisi sukulinjansa vuoksi tarkoitus nousta kuninkaaksi. Hän ei kuitenkaan halua tätä vastuuta hartioilleen, sillä hän on mielestään epäonnistunut elämässään ja rakkaidensa suojelussa. Wrath päätyy täyttämään kuolleen soturiveljensä viimeisen toiveen, joka muuttaa hänen elämänsä.

     ""Älä ole naurettava! Sinä olit juuri nähnyt, kun vanhempasi murhattiin!" Beth ravisti päätään. Turhautuminen teki hänen äänensä teräväksi. "Minä yritän sanoa, että sinun täytyy arvioida menneisyytesi uudelleen. Sinä olet antanut noiden kauheiden tuntien merkitä itsesi, eikä kukaan voi moittia sinua siitä, mutta sinä näet asiat täysin väärin. Täysin väärin. Unohda jo kaikki tuo paska sotureista ja kunniasta ja mieti vähän!""

     Tämä kirja on mielestäni yksi tämän sarjan parhaimmista. Ensimmäisellä lukukerralla olin todella innoissani kääntelemässä sivuja ja nyt kun luin tämän uudelleen (jo kolmatta kertaa), tunne oli sama. Sitä vain halusi lukea ja lukea, vaikka tulos oli jo ennestään tiedossa. Tämä kirja (ja koko muu sarja) sisältää erotiikkaa, joten tämä ei ehkä sovellu kaikille fantasiafaneille. Eroottisia kohtauksia on pieniä paloja siellä täällä, mutta suurimmaksi osaksi kirja kuitenkin käsittelee rotujen välistä sotaa ja suhteita.
     Pimeyden rakastaja on täynnä epäluuloa, luottamusta, kunnioitusta ja rakkautta. Kun tähän vielä lisää sen, että Ward osaa kirjoittaa hyvin ja juoni etenee tasapainoisesti eteenpäin, ei voi kuin rakastua. Hahmojen kuvaukset toimivat mielestäni hyvin ja tässä ensimmäisessä sarjan osassa päästään tutustumaan paremmin Wrathin lisäksi Bethiin. Lisäksi nähdään välähdyksiä Butchin, rikoskomisarion elämästä ja ihastuksesta Bethiin. Vampyyrien elämän rinnalla kulkeva lessereiden taistelu tulee myös kuvatuksi. Kaiken tämän ansiosta kirja on eheä kokonaisuus.

     "Hahmo nyökkäsi. "Soturi, tämä naaras suostuu harkitsemaan sinua. Todistatko sinä hänelle arvosi?"
     "Minä teen sen."
     "Uhraatko sinä itsesi hänen edestään?"
     "Minä teen sen."
     "Puolustatko sinä häntä niitä vastaan, jotka pyrkivät häntä vahingoittamaan?"
     "Minä teen sen.""

Dark Lover
Suomentanut: Marke Ahonen
Genre: fantasia, aikuiset, erotiikka, romantiikka
Sarja: Mustan tikarin veljeskunta #1
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 2005, suom. 2009
Arvosana: *****
Goodreads: 4,20
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 30. Pelastetaan ihminen, 33. Tapahtuu muodonmuutos, 37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa
PopSugar2020: 8. Upside-down image on the cover, 30. Nonfiction book about world leader, 33. At least four-star rating on Goodreads, 43. Character with a vision impairment/enhancement, 46. An author who has written more than 20 books, 50. Main character in ther 20s
Goodreads2020: 2. An author whose last name is one syllable, 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy 

J.R.R. Tolkien: Sormuksen ritarit

Kun tummat pilvet kerääntyvät Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien katse on suuntautunut muualle, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä...
Hobitti nimeltä Frodo Reppuli saa Bilbo-sedältään perinnön. Kohta Frodolle selviää, että hän on saanut haltuunsa Sormusten sormuksen, josta riippuu koko Keski-Maan kohtalo. Petollisten taikavoimien sormus on oitis vietävä tuhottavaksi, ja suojakseen Frodo saa Vapaista kansoista koostuvan yhdeksänhenkisen saattueen. Monia vaaroja on saattueella uhkanaan, kun matka suuntautuu kauas Morian synkkiin kaivoksiin ja haltioiden säihkyviin saleihin.

     Sormuksen ritarit aloittaa tunnetun ja suositun trilogian. Itse olen yrittänyt aloittaa tämän lukemista useampaankin otteeseen, mutta en ole koskaan päässyt sataa sivua pidemmälle. Nyt kuitenkin päätin rämpiä tämän kirjan, menisi siihen miten kauan tahansa. Pyrkimykseni tuottivat tulosta ja jossain kohtaa huomasin, että nauttisin lukemisesta ja viimein pääsin viimeiselle sivulle asti.
     Suurin ongelmani tämän kirjan kohdalla oli sen hidastempoisuus. Tarina ei edennyt ja laulunpätkiä oli enemmän kuin tarpeeksi (pakko myöntää, että en lukenut niistä kaikkia). Yhdeksän sormuksen ritarin matka tuntui pidemmältä kuin nälkävuosi ja kirjan lukemisen jälkeen oli sellainen olo, että eihän tässä tapahtunut niin paljoa kuin näin monella sivulla olisi voinut tapahtua. Ja älkää nyt käsittäkö väärin. Maailman kuvaus tässä kirjassa oli kaunista ja selkeää, sitä vain olisi voinut olla jonkin verran vähemmän ja toimintaa enemmän.
     Tämä kirja oli vaikea arvioida ja tätä tekstiä on vaikea kirjoittaa. Tolkienin kirjasarja on melkein kaikille jollain tavalla tuttu, joten kirjan tarinaan ei varmasti tarvitse sen tarkemmin paneutua. Kirjasarjaa pidetään fantasiakirjallisuuden klassikkona ja Tolkienia ainakin jollain tasolla nykyfantasian isänä. Ja vaikka itse rakastan fantasiaa, en voi sanoa tykänneeni ainakaan tästä osasta niin paljoa, että lähtisin suosittelemaan sitä kovin herkästi muille. Ja tämän sanottuani tiedän, että moni on eri mieltä kanssani, mutta jokaisella saakoon olla oma mielipiteensä. En kuitenkaan aio jättää sarjaa kesken, mutta en myöskään ihan heti tartu seuraavaan osaan.

The Fellowship of the Ring
Suomentanut: Kersti Juva & Eila Pennanen, runot Panu Pekkanen
Genre: fantasia, seikkailu, nuoret, aikuiset, klassikko
Sarja: Taru sormusten herrasta #1
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1954, suom. 1973

Kirjailijan muut teokset: The Hobbit
Arvosana: ***½
Goodreads: 4,36

Helmet2020: 1. Kirja vanhempi kuin sinä, 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 9. Kohdataan pelkoja, 12. Tehty näytelmä tai ooppera, 24. Kirjailija kirjoittanut yli 20 kirjaa, 39. Kirjassa lennetään
PopSugar2020: 9. With a map, 18. With made-up language, 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. By an author who has written more than 20 books, 48. Published in the 20th century
Goodreads2020: 5. The first book in a series, 6. A mode of transportation on the cover (elokuvakansi), 18. By an author you've only read once, 19. A fantasy, 34. Sub genre that starts with a letter in your name (S), 44. Related to witches, 47. A classic

Cecelia Ahern: Loppusanat

Seitsemän vuotta sitten Hollyn mies Gerry kuoli ja Holly löysi miehensä jättämän lahjan: kymmenen kirjekuorta, yksi kullekin Gerryn kuoleman jälkeiselle kuukaudelle.
Kun Holly vuosien jälkeen suostuu puhumaan kokemuksistaan podcastissa, kuulijat inspiroituvat hänen ja Gerryn tarinasta valtavasti. Innoikkaimmat kuulijat pyytävät Hollyn apua. Heille on kyse elämästä ja kuolemasta: he haluavat jättää rakkailleen yhtä kauniin muiston itsestään kuin Gerry. Vastentahtoisesti Holly suostuu auttamaan. Holly saa huomata, että hänelläkin on vielä rakkauden loppusanat lukematta.

     Luin P.S. Rakastan sinua aikaisemmin tänä vuonna ja se aiheutti sekaiset fiilikset. En tiennyt, tykkäsinkö vai enkö. Nyt kun aloin lukemaan tätä seuraavaa osaa, päätin lähteä avoimin mielin liikkeelle ja toivoin, että tämä kirja saisi ajatukseni muuttumaan koko kirjasarjaa kohtaan.
     Loppusanat jatkaa Hollyn tarinaa seitsemän vuotta ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen. Nyt Holly päätyy käsittelemään omaa menetystään uudelleen ja tämä vaikuttaa hänen arkeensa ja uuteen suhteeseen. Kirjan alkuasetelma oli mielestäni kiinnostava ja odotin innolla kertomuksia siitä, miten muut kuolemansairaat rakentavat omat kirjeensä läheisilleen.
     Kirja tuo mukanaan muutamia uusia hahmoja, joiden rooli kasvaa suureksi tarinan edetessä. Valitettavasti kirjan pääpaino kuitenkin tuntuu olevan siinä, että Holly muistelee menneitä ja näitä muistoja kuvaillaan läpi kirjan. Tämä vie tilaa uusien hahmojen kerronnalta ja ne jäävät hyvin köyhiksi tulokkaiksi. Muisteluissa kuitenkin plussaa on se, että niissä on täysin uusia tapahtumia, eikä ensimmäisen osan tapahtumia kertailla turhaan.
     Kokonaisuudessaan tämä ei ollut huono jatko-osa, mutta itse jäin kaipaamaan vielä lisää kerrontaa kirjeiden tekemisestä ja vähemmän menneiden muistelusta. Ahern kuitenkin on sen verran hyvä kirjailija, että kirjan lukeminen oli sen "huonoista" puolista huolimatta viihdyttävä ja kiinnostava.

Postscript
Suomentanut: Heidi Tihveräinen & Lauri Sallamo
Genre: romantiikka, aikuiset
Sarja: P.S. Rakastan sinua #2
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019, suom. 2020

Kirjailijan muut teokset: P.S. Rakastan sinua
Arvosana: ***
Goodreads: 4,18

Muissa blogeissa: Kirjanmerkkinä lentolippu
Helmet2020: 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 9. Kohdataan pelkoja, 10. Sijoittuu maahan jossa vähemmän asukkaita kuin Suomessa, 25. Ollaan saarella, 49. Vuonna 2020 julkaistu kirja
PopSugar2020: 1. Published 2020, 33. At least four-star rating on Goodreads
Goodreads2020: 18. By an author you've only read once before, 48. Published in 2020

Kate Davies: Syvään päähän

Vielä hetki sitten Julia ei ollut harrastanut seksiä kolmeen vuoteen.
Mutta nyt:
- Epäonninen yhden illan säätö syyttää häntä peniksensä rikkomisesta.
- Itsevarma lesbo flirttailee hänelle provokatiivisen käsitetaiteen äärellä.
- Julia miettii, tekeekö häpykarvoituksen ajelu hänestä huonon feministin.
Julia sukeltaa puolivahingossa Lontoon queer-maailman syvään päähän ja alkaa ymmärtää, että on aiemmin etsinyt rakkautta - ja nautintoa - ihan vääristä paikoista...

   Joskus kirjan takakansi saa innostuksen heräämään ja odottaa innolla sitä hetkeä, kun kirjan saa käteen ja pääsee lukemaan. Jostain syystä tämä kirja veti minua puoleensa. Ehkä se oli kirjan kannen väritys tai takakannen teksti. Joka tapauksessa, odotukseni olivat korkealla ennen kirjan aloittamista.
     Syvään päähän on tarina Juliasta, joka ei ole harrastanut seksiä kolmeen vuoteen. Hän päättää "korjata" tilanteen ja eräissä bileissä vastaan tulee juuri "sopiva" mies hoitamaan homman. Mies haisee ja vaikuttaa muutenkin huonolta valinnalta, mutta viimeistään kun tämä syyttää Juliaa peniksensä rikkomisesta, Julia miettii mitä ihmettä hän tekee miehen talossa. Tämän kokemuksen jälkeen syntyy päätös, että ei seksiä enää ikinä. Tämä päätös pitää pari päivää. Seuraavissa bileissä Julia sitten tapaa naisen, joka ehdottaa seksiä kanssaan. Yhden yön, ilman sen suurempia lupauksia. Julia tarttuu tilaisuuteen ja illan jälkeen hän miettii, onko hän aina ollut syvällä sisimmässään lesbo. Seksi naisen kanssa toimii ainakin paljon paremmin kuin miehen kanssa.
     Tämän itseensä uudelleen tutustumisen lisäksi Julia kohtaa naisen, Samin, jonka kanssa hän aloittaa suhteen. Läheiset antavat useita varoittavia katseita ja viestejä, mutta Juliaa tämä ei kiinnosta. Hän on rakastunut ja hän on valmis tekemään kaiken tämän naisen eteen. Moniavioisen, kontrolloivan ja BDSM:stä tykkäävän naisen eteen. Eli juuri niiden asioiden, joista Julia ei ennen suhdetta juurikaan innostunut.
     Syvään päähän alkoi kevyesti. Alussa saatoin jopa nauraa muutaman kerran. Tykkäsin Juliasta ja hänen ystävistään ja työkavereista. Ajattelin, että tästä tulee rento kirja joka hymyilyttää alusta loppuun. Olin väärässä. Kunnolla.
     Hyvin pian sen jälkeen, kun Julian ja Samin suhde lähtee kunnolla käyntiin, kirjan tunnelma muuttuu. Voisin jopa sanoa, että siitä tulee aika synkkä ja omalla tavallaan hieman ahdistava. Samin luonne, epävarmuus ja kontrolloivuus vievät tilaa Julian elämästä ja muuttaa häntä (ei hyvään suuntaan). Ystävät meinaavat unohtua ja perhesuhteet kärsivät. Loppua kohti mentäessä voidaan jopa nähdä, miten tapahtumat vaikuttavat Julian mielenterveyteen.
     Tässä kirjassa oli paljon hyvää. Nautin siitä, mutta samalla olin epävarma ajatuksistani. Lyhyesti sanottuna tämä kirja aiheutti itsessäni ristiriitaisia tunteita. Siihen nähden kuitenkin, että odotin humoristista ja rentoa kirjaa, tämä ei todellakaan ollut sitä. Ja sanottakoon vielä, että jos seksikohtausten kuvailu ei ole sinun juttusi, kannattaa tämä kirja ehkä jättää hyllyyn.

In at the Deep End
Suomentanut: Kristiina Vaara
Genre: LGBT+, aikuiset, romantiikka, chick lit, huumori, realistinen fiktio, draama
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019,  suom. 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,58

Muissa blogeissa: Kirjojen keskellä
Helmet2020: 35. Käytetään sosiaalista mediaa, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published in 2020
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 23. Featuring an LGBT+ character, 48. Published in 2020