Kirja: Frostbite

Kirja: Frostbite
Kirjailija: Richelle Mead
Gengre: fantasia, nuoret
Sarja: Vampire Academy #2
Sivumäärä: 327
Julkaisuvuosi: 2008
ISBN: 978-0-141-32854-6

... Winter break turns deadly

A massive vampire attack has put St. Vladimir's Academy on high alert. With the deadly creatures closing in, this year's trip to the wintery peaks of Idaho has just become mandatory.

But Rose Hathaway can't escape her (guy) troubles. Her relationship with gorgeous tutor Dimitri can never be and her closest friend has just confessed to his huge crush on her...
The glittering winter landscape may seem like the perfect hideaway - but Rose, and her heart, are in more danger than she ever imagined.

Muita kirjailijan kirjoja: sarjassa aiemmin ilmestynyt "Vampire Academy"
Arviointi: Ensimmäisen osan jälkeen jollain tasolla lupasin itselleni, että en lue tätä osaa. Sitten tapahtui taas jotain ja kun kävin kirjastossa niin yllätys yllätys, tämä kirja oli jäänyt käteen. En siis voinut enää olla lukematta tätä. Ja oikeastaan tämä oli parempi kuin ensimmäinen osa. Vihdoin jotain edes tuntui tapahtuvan, vaikka en ole aivan varma, että tapahtuiko oikeasti vieläkään mitään.
     Jos ensimmäisessä osassa ei tuntunut olevan kunnolla mitään ideaa, niin en tiedä että oliko tässäkään. Mutta ainakin oli mielenkiintoisempaa lukea Rosen ongelmista silloin, kun hän ei ollut jossain tylsässä koulussa koko ajan. Tosin se, että Rosen poikaongelmat menivät kolmiodraamasta neljiödraamaan ja sitten takaisin kolmiodraamaan (tai no, ei virallisesti ehtinyt tuohon viimeiseen kohtaan asti), ei todellakaan ollut mieleen. Koska se että kirjassa on kolmiodraamaa sopii paljon paremmin kun se, että kuvioon tulee neljäskin. Ja koska en pidä laisinkaan kolmiodraamasta, niin se kertoo jo hyvin paljon.
     Ja nyt viisaimmat tietenkin ihmettelevät, että miten niin takaisin kolmiodraamaan.. No, se oli ainoa kohta tässä kirjassa jonka haluaisin todella muuttaa. Siilä oikeasti, kyllähän kirjassa saa kuolla hahmoja mutta ei sieltä nyt ihan ketä tahansa saa poistaa! Varsinkaan aivan ihanaa ja mahtavaa Masonia. Itken edelleen. Tosin hyvä asia oli se, että Rosekin suri hänen peräänsä (tosin ei niin kauaa kuin minä).
     Silti, vaikka tämä oli selkeästi parempi kuin ensimmäinen osa ja tämän lukemisessa ei mennyt yhtä ikuisuutta,, ei tämä myöskään ollut sellainen kokemus jonka haluaisin uusia heti uudestaan.

     ""It's not that easy," he said. "We answer to the Guardian Council and the Moroi government. We can't just run off and act on impulse. And anyway, we don't know everything yet. You should never walk into any situation without knowing all the details."
     "Zen life lessons again," I sighed. I ran a hand through my hair, tucking it behind my ears. "Why' d you tell me this, anyway? This is guardian stuff. Not the kind of thing you let novices in on.""
Arvosana: ***

Kirja: Vampire Academy

 
Kirja: Vampire Academy
Kirjailija: Richelle Mead
Gengre: fantasia, nuoret
Sarja: Vampire Academy #1
Sivumäärä: 332
Julkaisuvuosi: 2007
ISBN: 978-0-141-32852-2

St. Vladimir's Academy isn't just any boarding school - it's a hidden place where vampires are educated in the ways of magic and half-humans teens train to protect them. Rose Hathaway is a Dhampir, a bodyguard for her best friend Lissa, a Moroi Vampire Princess. They've been on the run, but now they're being dragged back to St. Vladimir's - the very place where they're most in danger...
Rose and Lissa become enmeshed in forbidden romance, the Academy's ruthless social scene, and unspeakable nighttime rituals. But they must be careful lest the Strigoi - the world's fiercest and most dangerous vampires - make Lissa one of them forever.

Arviointi: No niin, nyt on aivan pakko myöntää, että aloittaessani kirjaa, epäilin voinko lukea sitä kokonaan. Oikeasti. Lissan ja Rosen elämä akatemian ulkopuolella ei ollut aivan niin sykähdyttävää, eikä tätä kestänyt kauhean kauaa. Silti, parin ensimmäisen luvun jälkeen harkitsin vakavasti kirjan siirtämistä sivuun ja toisen kirjan valitsemista. Ja kyllähän siinä hieman niin kävi, että tulin lukeneeksi muutaman kirjan tässä välissä. Nyt kuitenkin, kun joululoma alkoi, minun oli pakko lukea tämä, jotta voisin keskittyä koko loman ajan muihin kirjoihin.
     Päätökseni kirjan lukemisen jatkamisesta osoittautui loppujen lopuksi hyväksi ratkaisuksi. Vaikka näin kun kirjan luettuani mietin asiaa, ei siinä niin kauheasti ollut menoa ja juonikaan ei tuntunut etenevän mihinkään suuntaan. Pääosin kirja sisälsi vain juoruja Roseen liittyen ja hänen sekä Lissan yrityksiä saada juorujen kululle päätös. Eikä tietenkään saa unohtaa Rosen koulutusta ja ah niin ihanaa Dimitriä - venäläistä poikaa/miestä joka toimi Rosen ohjaajana.
     Toki kirjassa oli hieman myös toimintaa. Tosin kaikki painottui melko vahvasti kirjan viimeisiin lukuihin, mutta väliäkö tuolla. Kuitenkin, koko kirja oli pohjustanut hyvin todellisen toiminnan syitä ja seurauksia melko vahvasti.
     Kirjassa oli juonen lievän puuttellisuuden lisäksi myös se häiritsevä seikka, että kerronta ei ollut kronologista. Joissain teoksissa se toimii, mutta tässä se tuntui jotenkin tönköltä ja väkisin tehdyltä. Toki takaumien aikana kerrotut tiedot olivat hyödyllisiä, mutta ne tuntuivat kertovan vain yhdestä asiasta. Ja no, ehkä se että Rose hyppeli vähän väliä Lissan mielessä katsellen maailmaa ystävättärensä näkökulmasta, haittasi myös hieman täydellisen lukuilluusion muodostumista.

     "Smiling, I cut across the quadrangle toward the commons. I felt better about life than I had in a very long time. We could do this, Lissa and me. We could do it together. Just then, I saw a dark figure out of the corner of my eye. It swooped past me and landed on a nearby tree. I stopped walking. It was a raven, large and fierce-looking, with shining black feathers.
     A moment later, I realized it wasn't just a raven; it was the raven. The one Lissa had healed. No other bird would land so close to a dhampir. And no other bird would be looking at me in such an intelligent, familiar way. I couldn't believe he was still around. A chill ran down my spine, and I started to back up. Then the truth hit me.
     "You're bound to her too, aren't you?" I asked, fully aware that anyone who saw me would think I was crazy. "She brought you back. You're shadow-kissed." That was actually pretty cool. I held out my arm to it, half hoping it'd come land on me in some sort of dramatic, movie-worthy gesture. All it did was look at me like I was an idiot, spread its wings, and fly off.
     I glared as it flew off into the twilight. The I turned around and headed off to find Lissa. From far away, I heard the sound of cawing, almost like laughter."
Arvosana: 7+

Kotisivu: www.vampireacademybooks.com