Kim Hyun Hee: Sieluni kyyneleet

Kahdeksantoistavuotias Kim Hyun Hee viedään yliopistosta armeijan salaiselle leirille, jossa koulutetaan erikoisagentteja lännenvastaiseen taisteluun. Hän oppii kokoamaan aseita, vakoilemaan, varastamaan ja tappamaan. Kun kaikki on valmista, Kim Hyun Hee saa Pohjois-Korean johtajalta Kim Il Sungilta kirjeen, joka sisältää ohjeet etelä-korealaisen matkustajakoneen tuhoamiseksi.
     Tästä 115 ihmistä tappaneesta terroriteosta kerrottiin laajasti maailman lehdistössä ennen Soulin olympialaisia 1988.
     Sieluni kyyneleet on karmaiseva kuvaus suljetusta yhteiskunnasta, missä oikea ja väärä, hyvä ja paha, orjuus ja vapaus saavat merkityksen minkä Puolue niille antaa, ja jossa lapset kasvatetaan ja kehdosta palvelemaan ideologisia päämääriä. Myös Kim Hyun Hee uskoi vilpittömästi tuottavansa kunniaa isänmaalleen ja perheelleen, kunnes joutui oikeussalissa kasvotusten lentokoneuhrien omaisten kanssa. Vasta silloin hän tajusi tekonsa hirvittävyyden.

   "Sillon kuoli Kim Il Sungin uskollinen tytär, jota oli vuosikausia koulutettu kuin tottelevaista koiraa.
     Kaikki oli ohi; enää ei tarvinnut kärsiä. Sysipimeys ympäröi minut kuin lämmin peite. Kaikki oli ohi..."

     Vuonna 1987 eteläkorealaisia täynnä oleva lentokone räjähti Andamaanienmeren yllä, kun kaksi pohjois-korelalaista agenttia olivat sijoittaneet koneeseen pommin. Tarkoituksena oli estää seuraavana vuonna järjestettävät olympialaiset Soulissa. Turma aiheutti monta turhaa kuolemaa, mutta olympialaisia ei peruttu.
     Itselleni ei tapahtuma ollut ennestään tuttu. Pohjois-Korea ei myöskään ole itselleni ensimmäinen asia, mistä alkaisin lukemaan jos saisin valita. Tämän kirjan aloittaminen ei siis ollut ensimmäisenä mielessäni, mutta koska kyseessä oli lyhyt kirja, päätin antaa sille mahdollisuuden ja heittäisin sen vasta sitten kierrätykseen. Olen todellakin tyytyväinen, että päätin lukea tämän. Antaa mahdollisuuden. Tulen laittamaan tämän teoksen silti kierrätykseen, tämä ei ole tarina jonka haluan lukea useaan kertaan.
     Jos mitään, tämä kirja sai ajattelemaan omaa elämää ja sitä, miten vapaasti saa elää ja olla. Omat ajatukseni Pohjois-Koreasta saivat vahvistavia vivahteita tästä kirjasta ja mielipiteeni vain vahvistui. Tämä kirja avasi silmiäni, vaikka loppujen lopuksi tämä kirja ei tuonut tietooni kauheasti mitään uutta tilanteesta, joka maassa vallitsee. Kuitenkin tämä kirja toi kyyneleet silmiini ja näiden ihmisten kohtalo sai surun nousemaan pintaan. Tämä kirja oli koskettava tarina, alusta loppuun saakka. Ja vaikka lähtökohtaisesti en kokenut mitään mielenkiintoa tätä kirjaa kohtaa, olen enemmän kuin iloinen, että päätin lukea tämän. Ja siitä syystä suosittelen tätä kirjaa myös sinulle. Vaikka se ei niin kauheasti sinua kiinnostaisikaan.

Nimi: Sieluni kyyneleet (The Tears of My Soul)
Kirjailija: Kim Hyun Hee
Suomentanut: Anna-Maija Viitanen
Genre: historiallinen, muistelma
Sivumäärä: 215
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1993 (suom. 1994)

Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus

Viimeisen toivomuksen arvoituksellinen sankari on Geralt, jonka ammattina on maiden ja mantujen rauhaa häiritsevien epäihmisten surmaaminen. Mutta yhtä usein kun Geralt suojelee ihmisiä varjoissa lymyileviltä kimairoilta, hän joutuu toteamaan vihollisensa taikuuden uhriksi: viatonkin ihminen voi tulla noidutuksi ihmissudeksi, ja kaunein hymy voi kuulua petolliselle vampyyrille. Ihmisyyttä ei voi tunnistaa katsomalla.

   Viimeinen toivomus on novellikokoelma, joka koostuu kuudesta menneisyyttä käsittelevästä kertomuksesta ja seitsemästä nykyisyydessä tapahtuvista asioista. Nykyisyyden lyhyet pätkät sijoittuvat temppeliin, jossa noituri Geralt on parantamassa saamiaan haavoja. Menneisyydestä kertovat tarinat ovat pätkiä Geraltin matkasta, kun hän on toiminut noiturina ja hävittänyt hirviöitä sekä vapauttaen ihmisiä kirouksista ja paljon muuta.
     Menneisyyden kertomuksista on mahdollista löytää kiinnekohtia ja yhtäläisyyksiä vanhoihin satuihin. Esimerkiksi Kaunotar ja hirviö sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä tulee mieleen parin novellin kohdalla. En ole varma, että pidinkö tästä yksityiskohdasta, mutta loppupeleissä se ei häirinnyt niin paljoa, että lukukokemus olisi kauheasti häiriintynyt. Ehkä enemmän ärsytti se, että en tiennyt tätä seikkaa kirjaa aloittaessani.
     Tämä on hieman erilainen novellikokoelma kuin muut lukemani. Tässä, vaikka tarina ei sinällään jatku novellista toiseen, oli kuitenkin samat hahmot, sama idea jokaisessa kertomuksessa. Ja tämä seikka haittasi minua jotenkin enemmän kuin ennen kirjan lukemista ajattelin. Jotenkin olisin ennemmin lukenut tämän ihan normaalina romaanina, ilman ajatusta novellikokoelmasta.
     Luin suurimman osan tästä kirjasta englanniksi, mikä oli ehkä virhe. Tämä oli kunnon fantasiaa, oudoilla sanoilla, oudoilla kuvauksilla. Ja koska olin laiska, en jaksanut alkaa kääntää joka toista sanaa kun tälläiseen kuvailevaan kohtaan saavuttiin. Joten en ymmärtänyt aivan kaikkea lukemastani, mutta ainakin pääpiirteet ja tapahtumien kulut olivat selkeitä. Siihen nähden, että nämä kertomukset olivat "lyhyitä" novelleja, niissä oli paljon kuvailua ja "ylimääräistä" kerrontaa. Tästä syystä novellit saattoivat olla monta kymmentä sivua pitkiä ja tarinat tuntuivat jatkuvat aivan liian kauan. Olisin kaivannut jotain lyhyempää, nopeampaa.
     Yleisesti ottaen odotin innolla tämän kirjan lukemista, ja nyt olen aika pettynyt. Tämä ei ollut sellainen mestariteos kuin odotin. Tosin en luovuta koko sarjan suhteen vain tämän kirjan takia, koska todellisestihan tällä kirjalla ei ole kauheasti tekemistä sarjan varsinaisen tarinan kanssa. Tämä kirja on vähän kuin esittelykierros joistakin hahmoista, joita itse tarinassa tulee esiintymään. Ja tämän kirjan jälkeen odotan innolla, että pääsen lukemaan lisää näistä hahmoista ja mielenkiintoisesta maailmasta. Silti, yksittäisenä teoksena tämä oli pettymys, eikä yhtään sitä mitä odotin. Vaikka kirjan kerronta oli hyvää, ei tätä lukiessa tullut sellainen olo, että lukisi hyviä novelleja. Ne olivat vain liian pitkiä omaan makuuni ja silti joihinkin tapahtumiin ei päässyt kunnolla sisään. En tiedä, en oikein osaa selittää fiiliksiäni tämän kirjan kohdalla. Se täytyy itse kokea.

Nimi: Viimeinen toivomus (The Last Wish/ Ostatnie zyczenie)
Kirjailija: Andrej Sapkowski
Suomentanut: Tapani Kärkkäinen
Genre: fantasia, aikuiset
Sarja: Noituri #1
Sivumäärä: 334
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1993 (suom. 2010)

Arvosana: ***½