Kahdeksantoistavuotias Kim Hyun Hee viedään yliopistosta armeijan salaiselle leirille, jossa koulutetaan erikoisagentteja lännenvastaiseen taisteluun. Hän oppii kokoamaan aseita, vakoilemaan, varastamaan ja tappamaan. Kun kaikki on valmista, Kim Hyun Hee saa Pohjois-Korean johtajalta Kim Il Sungilta kirjeen, joka sisältää ohjeet etelä-korealaisen matkustajakoneen tuhoamiseksi.
Tästä 115 ihmistä tappaneesta terroriteosta kerrottiin laajasti maailman lehdistössä ennen Soulin olympialaisia 1988.
Sieluni kyyneleet on karmaiseva kuvaus suljetusta yhteiskunnasta, missä oikea ja väärä, hyvä ja paha, orjuus ja vapaus saavat merkityksen minkä Puolue niille antaa, ja jossa lapset kasvatetaan ja kehdosta palvelemaan ideologisia päämääriä. Myös Kim Hyun Hee uskoi vilpittömästi tuottavansa kunniaa isänmaalleen ja perheelleen, kunnes joutui oikeussalissa kasvotusten lentokoneuhrien omaisten kanssa. Vasta silloin hän tajusi tekonsa hirvittävyyden.
"Sillon kuoli Kim Il Sungin uskollinen tytär, jota oli vuosikausia koulutettu kuin tottelevaista koiraa.
Kaikki oli ohi; enää ei tarvinnut kärsiä. Sysipimeys ympäröi minut kuin lämmin peite. Kaikki oli ohi..."
Vuonna 1987 eteläkorealaisia täynnä oleva lentokone räjähti Andamaanienmeren yllä, kun kaksi pohjois-korelalaista agenttia olivat sijoittaneet koneeseen pommin. Tarkoituksena oli estää seuraavana vuonna järjestettävät olympialaiset Soulissa. Turma aiheutti monta turhaa kuolemaa, mutta olympialaisia ei peruttu.
Itselleni ei tapahtuma ollut ennestään tuttu. Pohjois-Korea ei myöskään ole itselleni ensimmäinen asia, mistä alkaisin lukemaan jos saisin valita. Tämän kirjan aloittaminen ei siis ollut ensimmäisenä mielessäni, mutta koska kyseessä oli lyhyt kirja, päätin antaa sille mahdollisuuden ja heittäisin sen vasta sitten kierrätykseen. Olen todellakin tyytyväinen, että päätin lukea tämän. Antaa mahdollisuuden. Tulen laittamaan tämän teoksen silti kierrätykseen, tämä ei ole tarina jonka haluan lukea useaan kertaan.
Jos mitään, tämä kirja sai ajattelemaan omaa elämää ja sitä, miten vapaasti saa elää ja olla. Omat ajatukseni Pohjois-Koreasta saivat vahvistavia vivahteita tästä kirjasta ja mielipiteeni vain vahvistui. Tämä kirja avasi silmiäni, vaikka loppujen lopuksi tämä kirja ei tuonut tietooni kauheasti mitään uutta tilanteesta, joka maassa vallitsee. Kuitenkin tämä kirja toi kyyneleet silmiini ja näiden ihmisten kohtalo sai surun nousemaan pintaan. Tämä kirja oli koskettava tarina, alusta loppuun saakka. Ja vaikka lähtökohtaisesti en kokenut mitään mielenkiintoa tätä kirjaa kohtaa, olen enemmän kuin iloinen, että päätin lukea tämän. Ja siitä syystä suosittelen tätä kirjaa myös sinulle. Vaikka se ei niin kauheasti sinua kiinnostaisikaan.
Nimi: Sieluni kyyneleet (The Tears of My Soul)
Kirjailija: Kim Hyun Hee
Suomentanut: Anna-Maija Viitanen
Genre: historiallinen, muistelma
Sivumäärä: 215
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1993 (suom. 1994)
Tästä 115 ihmistä tappaneesta terroriteosta kerrottiin laajasti maailman lehdistössä ennen Soulin olympialaisia 1988.
Sieluni kyyneleet on karmaiseva kuvaus suljetusta yhteiskunnasta, missä oikea ja väärä, hyvä ja paha, orjuus ja vapaus saavat merkityksen minkä Puolue niille antaa, ja jossa lapset kasvatetaan ja kehdosta palvelemaan ideologisia päämääriä. Myös Kim Hyun Hee uskoi vilpittömästi tuottavansa kunniaa isänmaalleen ja perheelleen, kunnes joutui oikeussalissa kasvotusten lentokoneuhrien omaisten kanssa. Vasta silloin hän tajusi tekonsa hirvittävyyden.
"Sillon kuoli Kim Il Sungin uskollinen tytär, jota oli vuosikausia koulutettu kuin tottelevaista koiraa.
Kaikki oli ohi; enää ei tarvinnut kärsiä. Sysipimeys ympäröi minut kuin lämmin peite. Kaikki oli ohi..."
Vuonna 1987 eteläkorealaisia täynnä oleva lentokone räjähti Andamaanienmeren yllä, kun kaksi pohjois-korelalaista agenttia olivat sijoittaneet koneeseen pommin. Tarkoituksena oli estää seuraavana vuonna järjestettävät olympialaiset Soulissa. Turma aiheutti monta turhaa kuolemaa, mutta olympialaisia ei peruttu.
Itselleni ei tapahtuma ollut ennestään tuttu. Pohjois-Korea ei myöskään ole itselleni ensimmäinen asia, mistä alkaisin lukemaan jos saisin valita. Tämän kirjan aloittaminen ei siis ollut ensimmäisenä mielessäni, mutta koska kyseessä oli lyhyt kirja, päätin antaa sille mahdollisuuden ja heittäisin sen vasta sitten kierrätykseen. Olen todellakin tyytyväinen, että päätin lukea tämän. Antaa mahdollisuuden. Tulen laittamaan tämän teoksen silti kierrätykseen, tämä ei ole tarina jonka haluan lukea useaan kertaan.
Jos mitään, tämä kirja sai ajattelemaan omaa elämää ja sitä, miten vapaasti saa elää ja olla. Omat ajatukseni Pohjois-Koreasta saivat vahvistavia vivahteita tästä kirjasta ja mielipiteeni vain vahvistui. Tämä kirja avasi silmiäni, vaikka loppujen lopuksi tämä kirja ei tuonut tietooni kauheasti mitään uutta tilanteesta, joka maassa vallitsee. Kuitenkin tämä kirja toi kyyneleet silmiini ja näiden ihmisten kohtalo sai surun nousemaan pintaan. Tämä kirja oli koskettava tarina, alusta loppuun saakka. Ja vaikka lähtökohtaisesti en kokenut mitään mielenkiintoa tätä kirjaa kohtaa, olen enemmän kuin iloinen, että päätin lukea tämän. Ja siitä syystä suosittelen tätä kirjaa myös sinulle. Vaikka se ei niin kauheasti sinua kiinnostaisikaan.
Nimi: Sieluni kyyneleet (The Tears of My Soul)
Kirjailija: Kim Hyun Hee
Suomentanut: Anna-Maija Viitanen
Genre: historiallinen, muistelma
Sivumäärä: 215
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1993 (suom. 1994)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti