7. lokakuuta 2019

Julie Kagawa: Lohikäärmeet

Kauan sitten Pyhän Yrjänän Veljeskunta onnistui hävittämään lähes kaikki lohikäärmeet. Jäljelle jääneet kätkeytyivät ihmishahmoihin ja ovat siitä lähtien eläneet ihmisten joukossa. Ajan myötä heitä on yhä enemmän, ja he ovat entistä vahvempia ja ovelampia. He ovat luoneet maailmanlaajuisen Talon-organisaation, joka kokoaa yhteen kaikki lohikäärmeet ja joka on nyt valmis kaappaamaan vallan ihmisiltä.
Ember ja Dante Hill ovat nuoria lohikäärmeitä, jotka ovat kasvaneet sisaruksina Talonin salaisessa laitoksessa. Heidät on valmennettu soluttautumaan ihmisten joukkoon, ja loppukokeessa heidät sijoitetaan Crescent Beachin rantakaupunkiin. Teinielämä kiehtoo Emberiä ja hän haluaa kokea vielä yhden kesän vapaudessa ennen kuin hänelle osoitetaan lopullinen paikka Talonin organisaatiossa. Mutta yhtäkkiä Emberin maailmaan ilmestyy säännöistä piittaamaton lohikäärme kyseenalaistaen kaiken sen mitä Ember on oppinut.
Garret Xavier Sebastian on vain seitsemäntoistavuotias, mutta jo parkiintunut lohikäärmeiden tappaja. Pyhän Yrjänän Veljeskunnan sotilaana hänen tehtävänään on eliminoida kaikki lohikäärmeet - varsinkin nuoret. Nyt hänet lähetetään Crescent Beachin kaupunkiin, missä hänen tulee jäljittää kaksi mahdollista Talonin agenttia ja eliminoida heidät. Mutta ensin hänen on varmistuttava siitä, että he todellakin ovat lohikäärmeitä, mitä Ember Hillin kohdalla ei ole niin yksinkertaista. Emberin rohkeus, itseluottamus ja tahto saavat Garretin maailman sekaisin. Kuinka paljon hän on valmis antamaan periksi selvittäessään totuutta lohikäärmeistä?

   Orastavaa ja epävarmaa teiniromantiikkaa fantasialla. Sitä tämä kirja on alusta loppuun. Ja sellaisen lukeminen aina välillä on varsin mukavaa, mutta ei tämä kirja mielestäni mikään maailman paras ollut. Mukavaa ja kevyttä väliviihdettä, ei mitenkään kovin erityinen.
     Kirjan alusta asti tarina lähtee hyvin etenemään ja tylsiä taukoja ei tule. Itse olen ennenkin lukenut Kagawan kirjoja (myös englanniksi) ja tykkään hänen tyylistään kirjoittaa. Riittävästi kerrontaa ja kuvailua. Hahmojen luonteet tuodaan selkeästi esille ja joitain piirteitä jopa korostetaan hieman liikaa. Itse pidin tämän teoksen päähahmoista Emberistä ja Garretista, varsinkin Garretista tuli heti suosikkini. Heidän näkökulmansa tarinasta tuotiin esiin tasaisesti ja molempien organisaatioiden - Talonin ja Pyhän Yrjänän - toiminta tuli hyvin esille. Toki kysymyksiäkin jäi vaikka kuinka paljon, mutta onneksi tässä sarjassa on neljä muutakin osaa, joissa saada vastauksia.
     Tarinana tämä oli perus YA-kirjallisuutta. Ei mitään ihmeellistä ja melko ennalta-arvattava juoni. Eteneminen oli tasaista ja välillä käänteiden kautta lähdettiin seuraavaan suuntaan. Lopputulos kuitenkin oli aika selvä jo paljon ennen viimeisiä sivuja. Ei kuitenkaan mikään huono lukukokemus ja en näe estettä sille, että lukisin tämän kirjan vielä uudelleenkin.

Talon
Suomentanut: Eeva Parviainen
Genre: nuoret, fantasia, romantiikka
Sarja: Talon #1
Kustantaja: Harper Collins
Julkaisuvuosi: 2014, suom. 2016
Arvosana: ***½
Goodreads: 3,75

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti