Ei ollut enää kyse selviytymisestä niin kuin kamalien ensimmäisten kuukausien aikana. Oli kyse elämisestä ja toivosta.
Kolmetoista vuotta sitten Surmana tunnettu pandemia vei miljardeja henkiä. Katastrofista selvinneille entisen maailman loppu oli mahdollisuus rakentaa uutta. Surma ei kuitenkaan ollut tavanomainen kulkutauti, sillä osassa selviytyjistä se herätti kummia, uusia kykyjä.
Pian kolmetoistavuotias Fallon Swift ei tunne maailmaa ajalta ennen Surmaa, mutta uudessa maailmassa häntä odottaa merkittävä rooli. Fallon on kasvanut veljineen rauhaisalla maatilalla turvassa hänenkaltaisiaan vainoavilta, fanaattisilta Puhtauden Sotureilta.
Mutta nyt Fallonin on lähdettävä, sillä hän on Valittu. Kouluttautumalla ja harjoittelemalla hänestä on tulossa se, joksi hänen kuuluu tulla. Kun aika on kypsä, hän tarttuu miekkaan ja kilpeen ja käy taisteluun pimeyttä vastaan.
Toinen koitos on jatko-osa Ensimmäinen vuosi -kirjalle ja tarina jatkuu vähän yli kymmenisen vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä osassa syntynyt Valittu, Fallon, lähtee kahden vuoden koulutukseen ja saa oppia velho Mallickilta.
Sarjan ensimmäinen osa tuntui minusta tylsältä hahmojen esittelyltä. Tässä osassa oli mukana paljon uusia henkilöitä, olihan ensimmäisen osan lapset jo kasvaneet huimasti, mutta jotenkin nyt heidän esittelyille ei tuntunut jääneen niin paljoa tilaa kaikkien tapahtumien keskellä. En ole vielä aivan varma, oliko tämä hyvä vai huono asia.
Tässä osassa sattuu ja tapahtuu. Pääpaino on Fallonin tarinassa ja koulutuksessa kohti Valitun taitoja ja tietoja. Siinä sivussa päästään hieman näkemään New Hopen tilannetta, kylän, joka rakentui ensimmäisessä osassa ja jolla on suuri merkitys tulevan sodan kannalta. Tykkäsin tästä kovasti, sillä ensimmäisen osan monessa hahmossa hyppely oli taakse jäänyttä aikaa ja tarinaa oli helpompi seurata. Juoni eteni verkkaisesti ja tasaisesti, välillä hypättiin muutama kuukausi eteenpäin. Mielenkiinto pysyi alusta loppuun asti, vaikka tietenkin loppua kohti suuremmat tapahtuvat pitivät hieman enemmän otteessaan.
"Fallon tarttui ohjaksiin ja kiipesi satulaan. "Muistakaa, että täytän silloin viisitoista. Haluan lahjoja."
Hän kannusti Gracen liikkeelle. Mallick ratsasti hänen viereensä ja osoitti etelää kohti.
Fallon kääntyi ja vilkaisi vielä kerran taakseen: hänen perheensä seisoi lähekkäin hänen synnyinkotinsa edessä."
Vaikka tykkäsin tästä kirjasta todella paljon, oli siinä myös asioita mitkä ehkä hieman särähtivät korvaan. Ensinnäkin, päähenkilöllämme Fallonilla oli hieman ärsyttävä "minä menen yksin maailmaa vastaan" -asenne. Toiseksi, kirjaan oli selkeästi ollut pakko tunkea sitä nuorten kirjallisuuden romantiikkaa, jolle ei kuitenkaan ollut aikaa antaa kunnolla pohjustusta. Kolmanneksi, toisen päähenkilömme Duncanin ajatuksissa ei tuntunut kauheasti olevan muuta kuin nuorten naisten rinnat.
""Sinä opit tietämään, ja minä autan sinua. Annoit valan. Oletko siis tehnyt valintasi ja päättänyt taistella hyvän puolesta?"
Fallon tökki keittoaan. "Taisin tehdä sen jo silloin, kun purin tavarani. Minua pelottaa.""
Eniten kuitenkin kirjan luettuani minua hämmensi tunne siitä, että tämä ei ollut kokonaisuutena yhden kirjan veroinen. Sama tunne minulle tuli ensimmäisen osan jälkeen. Jotenkin nämä kaksi osaa tuntuivat vain yksiltä kokonaisuuksilta jotain isompaa teosta. Nämä teokset sopivat hyvin yhteen, mutta mielestäni ne olisivat voineet olla samojen kansien välissä (ja siihen lisäksi vielä kuuluisi se trilogian päätösosa).
Of Blood and Bone
Suomentanut: Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen
Genre: fantasia, nuoret, scifi, romantiikka
Sarja: Valitun aikakirjat #2
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2019
Kolmetoista vuotta sitten Surmana tunnettu pandemia vei miljardeja henkiä. Katastrofista selvinneille entisen maailman loppu oli mahdollisuus rakentaa uutta. Surma ei kuitenkaan ollut tavanomainen kulkutauti, sillä osassa selviytyjistä se herätti kummia, uusia kykyjä.
Pian kolmetoistavuotias Fallon Swift ei tunne maailmaa ajalta ennen Surmaa, mutta uudessa maailmassa häntä odottaa merkittävä rooli. Fallon on kasvanut veljineen rauhaisalla maatilalla turvassa hänenkaltaisiaan vainoavilta, fanaattisilta Puhtauden Sotureilta.
Mutta nyt Fallonin on lähdettävä, sillä hän on Valittu. Kouluttautumalla ja harjoittelemalla hänestä on tulossa se, joksi hänen kuuluu tulla. Kun aika on kypsä, hän tarttuu miekkaan ja kilpeen ja käy taisteluun pimeyttä vastaan.
Toinen koitos on jatko-osa Ensimmäinen vuosi -kirjalle ja tarina jatkuu vähän yli kymmenisen vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä osassa syntynyt Valittu, Fallon, lähtee kahden vuoden koulutukseen ja saa oppia velho Mallickilta.
Sarjan ensimmäinen osa tuntui minusta tylsältä hahmojen esittelyltä. Tässä osassa oli mukana paljon uusia henkilöitä, olihan ensimmäisen osan lapset jo kasvaneet huimasti, mutta jotenkin nyt heidän esittelyille ei tuntunut jääneen niin paljoa tilaa kaikkien tapahtumien keskellä. En ole vielä aivan varma, oliko tämä hyvä vai huono asia.
Tässä osassa sattuu ja tapahtuu. Pääpaino on Fallonin tarinassa ja koulutuksessa kohti Valitun taitoja ja tietoja. Siinä sivussa päästään hieman näkemään New Hopen tilannetta, kylän, joka rakentui ensimmäisessä osassa ja jolla on suuri merkitys tulevan sodan kannalta. Tykkäsin tästä kovasti, sillä ensimmäisen osan monessa hahmossa hyppely oli taakse jäänyttä aikaa ja tarinaa oli helpompi seurata. Juoni eteni verkkaisesti ja tasaisesti, välillä hypättiin muutama kuukausi eteenpäin. Mielenkiinto pysyi alusta loppuun asti, vaikka tietenkin loppua kohti suuremmat tapahtuvat pitivät hieman enemmän otteessaan.
"Fallon tarttui ohjaksiin ja kiipesi satulaan. "Muistakaa, että täytän silloin viisitoista. Haluan lahjoja."
Hän kannusti Gracen liikkeelle. Mallick ratsasti hänen viereensä ja osoitti etelää kohti.
Fallon kääntyi ja vilkaisi vielä kerran taakseen: hänen perheensä seisoi lähekkäin hänen synnyinkotinsa edessä."
Vaikka tykkäsin tästä kirjasta todella paljon, oli siinä myös asioita mitkä ehkä hieman särähtivät korvaan. Ensinnäkin, päähenkilöllämme Fallonilla oli hieman ärsyttävä "minä menen yksin maailmaa vastaan" -asenne. Toiseksi, kirjaan oli selkeästi ollut pakko tunkea sitä nuorten kirjallisuuden romantiikkaa, jolle ei kuitenkaan ollut aikaa antaa kunnolla pohjustusta. Kolmanneksi, toisen päähenkilömme Duncanin ajatuksissa ei tuntunut kauheasti olevan muuta kuin nuorten naisten rinnat.
""Sinä opit tietämään, ja minä autan sinua. Annoit valan. Oletko siis tehnyt valintasi ja päättänyt taistella hyvän puolesta?"
Fallon tökki keittoaan. "Taisin tehdä sen jo silloin, kun purin tavarani. Minua pelottaa.""
Eniten kuitenkin kirjan luettuani minua hämmensi tunne siitä, että tämä ei ollut kokonaisuutena yhden kirjan veroinen. Sama tunne minulle tuli ensimmäisen osan jälkeen. Jotenkin nämä kaksi osaa tuntuivat vain yksiltä kokonaisuuksilta jotain isompaa teosta. Nämä teokset sopivat hyvin yhteen, mutta mielestäni ne olisivat voineet olla samojen kansien välissä (ja siihen lisäksi vielä kuuluisi se trilogian päätösosa).
Of Blood and Bone
Suomentanut: Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen
Genre: fantasia, nuoret, scifi, romantiikka
Sarja: Valitun aikakirjat #2
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2019
Muissa blogeissa: Yöpöydän kirjat
Helmet2020: 9. Kohdataan pelkoja, 28. Tulevaisuudesta kertova, 31. Kerrotaan elämästä maaseudulla, 39. Kirjassa lennetään, 41. Laitetaan ruokaa/leivotaan
PopSugar2020: 6. A bildungsroman, 27. Featuring one of the seven deadly sins (viha), 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. Author has written more than 20 books
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 19. Fantasy, 22. Major theme of survival, 44. Related to witches
Helmet2020: 9. Kohdataan pelkoja, 28. Tulevaisuudesta kertova, 31. Kerrotaan elämästä maaseudulla, 39. Kirjassa lennetään, 41. Laitetaan ruokaa/leivotaan
PopSugar2020: 6. A bildungsroman, 27. Featuring one of the seven deadly sins (viha), 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. Author has written more than 20 books
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 19. Fantasy, 22. Major theme of survival, 44. Related to witches
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti