Nora Roberts: Toinen koitos

Ei ollut enää kyse selviytymisestä niin kuin kamalien ensimmäisten kuukausien aikana. Oli kyse elämisestä ja toivosta.

Kolmetoista vuotta sitten Surmana tunnettu pandemia vei miljardeja henkiä. Katastrofista selvinneille entisen maailman loppu oli mahdollisuus rakentaa uutta. Surma ei kuitenkaan ollut tavanomainen kulkutauti, sillä osassa selviytyjistä se herätti kummia, uusia kykyjä.
Pian kolmetoistavuotias Fallon Swift ei tunne maailmaa ajalta ennen Surmaa, mutta uudessa maailmassa häntä odottaa merkittävä rooli. Fallon on kasvanut veljineen rauhaisalla maatilalla turvassa hänenkaltaisiaan vainoavilta, fanaattisilta Puhtauden Sotureilta.
Mutta nyt Fallonin on lähdettävä, sillä hän on Valittu. Kouluttautumalla ja harjoittelemalla hänestä on tulossa se, joksi hänen kuuluu tulla. Kun aika on kypsä, hän tarttuu miekkaan ja kilpeen ja käy taisteluun pimeyttä vastaan.

     Toinen koitos on jatko-osa Ensimmäinen vuosi -kirjalle ja tarina jatkuu vähän yli kymmenisen vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä osassa syntynyt Valittu, Fallon, lähtee kahden vuoden koulutukseen ja saa oppia velho Mallickilta.
     Sarjan ensimmäinen osa tuntui minusta tylsältä hahmojen esittelyltä. Tässä osassa oli mukana paljon uusia henkilöitä, olihan ensimmäisen osan lapset jo kasvaneet huimasti, mutta jotenkin nyt heidän esittelyille ei tuntunut jääneen niin paljoa tilaa kaikkien tapahtumien keskellä. En ole vielä aivan varma, oliko tämä hyvä vai huono asia.
     Tässä osassa sattuu ja tapahtuu. Pääpaino on Fallonin tarinassa ja koulutuksessa kohti Valitun taitoja ja tietoja. Siinä sivussa päästään hieman näkemään New Hopen tilannetta, kylän, joka rakentui ensimmäisessä osassa ja jolla on suuri merkitys tulevan sodan kannalta. Tykkäsin tästä kovasti, sillä ensimmäisen osan monessa hahmossa hyppely oli taakse jäänyttä aikaa ja tarinaa oli helpompi seurata. Juoni eteni verkkaisesti ja tasaisesti, välillä hypättiin muutama kuukausi eteenpäin. Mielenkiinto pysyi alusta loppuun asti, vaikka tietenkin loppua kohti suuremmat tapahtuvat pitivät hieman enemmän otteessaan.

     "Fallon tarttui ohjaksiin ja kiipesi satulaan. "Muistakaa, että täytän silloin viisitoista. Haluan lahjoja."
     Hän kannusti Gracen liikkeelle. Mallick ratsasti hänen viereensä ja osoitti etelää kohti.
     Fallon kääntyi ja vilkaisi vielä kerran taakseen: hänen perheensä seisoi lähekkäin hänen synnyinkotinsa edessä."

     Vaikka tykkäsin tästä kirjasta todella paljon, oli siinä myös asioita mitkä ehkä hieman särähtivät korvaan. Ensinnäkin, päähenkilöllämme Fallonilla oli hieman ärsyttävä "minä menen yksin maailmaa vastaan" -asenne. Toiseksi, kirjaan oli selkeästi ollut pakko tunkea sitä nuorten kirjallisuuden romantiikkaa, jolle ei kuitenkaan ollut aikaa antaa kunnolla pohjustusta. Kolmanneksi, toisen päähenkilömme Duncanin ajatuksissa ei tuntunut kauheasti olevan muuta kuin nuorten naisten rinnat.

     ""Sinä opit tietämään, ja minä autan sinua. Annoit valan. Oletko siis tehnyt valintasi ja päättänyt taistella hyvän puolesta?"
     Fallon tökki keittoaan. "Taisin tehdä sen jo silloin, kun purin tavarani. Minua pelottaa.""

     Eniten kuitenkin kirjan luettuani minua hämmensi tunne siitä, että tämä ei ollut kokonaisuutena yhden kirjan veroinen. Sama tunne minulle tuli ensimmäisen osan jälkeen. Jotenkin nämä kaksi osaa tuntuivat vain yksiltä kokonaisuuksilta jotain isompaa teosta. Nämä teokset sopivat hyvin yhteen, mutta mielestäni ne olisivat voineet olla samojen kansien välissä (ja siihen lisäksi vielä kuuluisi se trilogian päätösosa).

Of Blood and Bone
Suomentanut: Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen
Genre: fantasia, nuoret, scifi, romantiikka
Sarja: Valitun aikakirjat #2
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2019

Kirjailijan muut teokset: Ensimmäinen vuosi
Arvosana: ****½
Goodreads: 4,29

Muissa blogeissa: Yöpöydän kirjat
Helmet2020: 9. Kohdataan pelkoja, 28. Tulevaisuudesta kertova, 31. Kerrotaan elämästä maaseudulla, 39. Kirjassa lennetään, 41. Laitetaan ruokaa/leivotaan
PopSugar2020: 6. A bildungsroman, 27. Featuring one of the seven deadly sins (viha), 33. At least four-star rating on Goodreads, 46. Author has written more than 20 books
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 19. Fantasy, 22. Major theme of survival, 44. Related to witches  

Cecelia Ahern: Loppusanat

Seitsemän vuotta sitten Hollyn mies Gerry kuoli ja Holly löysi miehensä jättämän lahjan: kymmenen kirjekuorta, yksi kullekin Gerryn kuoleman jälkeiselle kuukaudelle.
Kun Holly vuosien jälkeen suostuu puhumaan kokemuksistaan podcastissa, kuulijat inspiroituvat hänen ja Gerryn tarinasta valtavasti. Innoikkaimmat kuulijat pyytävät Hollyn apua. Heille on kyse elämästä ja kuolemasta: he haluavat jättää rakkailleen yhtä kauniin muiston itsestään kuin Gerry. Vastentahtoisesti Holly suostuu auttamaan. Holly saa huomata, että hänelläkin on vielä rakkauden loppusanat lukematta.

     Luin P.S. Rakastan sinua aikaisemmin tänä vuonna ja se aiheutti sekaiset fiilikset. En tiennyt, tykkäsinkö vai enkö. Nyt kun aloin lukemaan tätä seuraavaa osaa, päätin lähteä avoimin mielin liikkeelle ja toivoin, että tämä kirja saisi ajatukseni muuttumaan koko kirjasarjaa kohtaan.
     Loppusanat jatkaa Hollyn tarinaa seitsemän vuotta ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen. Nyt Holly päätyy käsittelemään omaa menetystään uudelleen ja tämä vaikuttaa hänen arkeensa ja uuteen suhteeseen. Kirjan alkuasetelma oli mielestäni kiinnostava ja odotin innolla kertomuksia siitä, miten muut kuolemansairaat rakentavat omat kirjeensä läheisilleen.
     Kirja tuo mukanaan muutamia uusia hahmoja, joiden rooli kasvaa suureksi tarinan edetessä. Valitettavasti kirjan pääpaino kuitenkin tuntuu olevan siinä, että Holly muistelee menneitä ja näitä muistoja kuvaillaan läpi kirjan. Tämä vie tilaa uusien hahmojen kerronnalta ja ne jäävät hyvin köyhiksi tulokkaiksi. Muisteluissa kuitenkin plussaa on se, että niissä on täysin uusia tapahtumia, eikä ensimmäisen osan tapahtumia kertailla turhaan.
     Kokonaisuudessaan tämä ei ollut huono jatko-osa, mutta itse jäin kaipaamaan vielä lisää kerrontaa kirjeiden tekemisestä ja vähemmän menneiden muistelusta. Ahern kuitenkin on sen verran hyvä kirjailija, että kirjan lukeminen oli sen "huonoista" puolista huolimatta viihdyttävä ja kiinnostava.

Postscript
Suomentanut: Heidi Tihveräinen & Lauri Sallamo
Genre: romantiikka, aikuiset
Sarja: P.S. Rakastan sinua #2
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019, suom. 2020

Kirjailijan muut teokset: P.S. Rakastan sinua
Arvosana: ***
Goodreads: 4,18

Muissa blogeissa: Kirjanmerkkinä lentolippu
Helmet2020: 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 9. Kohdataan pelkoja, 10. Sijoittuu maahan jossa vähemmän asukkaita kuin Suomessa, 25. Ollaan saarella, 49. Vuonna 2020 julkaistu kirja
PopSugar2020: 1. Published 2020, 33. At least four-star rating on Goodreads
Goodreads2020: 18. By an author you've only read once before, 48. Published in 2020

Nora Roberts: Ensimmäinen vuosi

Sitä kutsutaan Surmaksi. Tautia, joka alkaa levitä Skotlannin maaseudulta kylmänä uudenvuodenaattona. Miljoonat ja miljoonat sairastuvat ja menehtyvät, mutta on myös selviytyjiä ja heidän joukossaan nitä, joissa syntyy uudenlaisia kykyjä.
Newyorkilainen Lana pystyy siirtämään esineitä tahdonvoimalla. Uutistoimituksen harjoittelija Fred osaa loihtia valoa pimeyteen. Jonah, ensihoitaja, kykenee näkemään tulevaisuuteen. Mutta Surma vaikuttaa ihmisiin myös päinvastaisella tavalla, ja valon rinnalle nousee synkkiä voimia.
Kun elämä käy kaupungissa tukalaksi, Lana ja muut lähtevät etsimään turvapaikkaa muualta. Vaikka maailma ympärillä tuhoutuisi, heillä on toisensa - ja loppua seuraa uusi alku.

     Dystopia ajasta, jolloin Surma vie ja vain pieni osa maailman väestöstä jää henkiin. Ja koska ihmisluonto on mitä on, selvinneistä osa on hyviä ja osa pahoja. Tämä kirja on matka Surman alusta siihen, kun ne ketkä ovat kuollakseen tautiin, ovat jo kuolleet. Valittu on syntynyt. Kaikki haluavat Valitun. Mutta kuka Valittu on? Mikä hänen merkityksensä on? Mikä hänen tarkoituksensa on?
     Olisin halunnut pitää tästä kirjasta enemmän kuin loppujen lopuksi sitten pidin. Takakannen teksti sai minut innostumaan niin paljon, mutta toteutus jäi hieman vaisuksi. Kirjan alku oli lupaava, tapahtumat saivat alkunsa ja homma lähti lapasesta. Sitten tapahtui jotain ja alettiin hyppiä selviytymisporukasta toiseen, ilman selkeää suuntaa ja tarkoitusta. Kuin ihmeen kaupalla ihmisen osaavat kokoontua samaan paikkaan ja saadaan aikaiseksi kylä.
     Kirjassa oli niitä vaiheita, joissa oli enemmän toimintaa ja tarkoitusta. Suuri osa kuitenkin oli omanlaista matkakertomusta, eri porukoiden näkökulmasta. Hahmoja tulvi ovista ja ikkunoista, eikä kenestäkään kerrottu niin paljoa, että kokonaiskuvaa olisi ehtinyt muodostua. Tämä tuntui vain alkusoitolta, joka olisi voitu tiivistää lyhyemmäksi ja näin päästy nopeammin itse asiaan. Eniten kuitenkin itseäni jäi häiritsemään se, että Surmaa ja selviytyneiden voimia (joita ei kuitenkaan ollut kaikilla) ei mitenkään selitetty missään vaiheessa kunnolla, tai juuri ollenkaan.

Year One
Suomentanut: Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen
Genre: scifi, fantasia, romantiikka
Sarja: Valitun aikakirjat #1
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2017 suom. 2018

Arvosana: ***½
Goodreads: 4,04

Muissa blogeissa: Kirjahilla, Yöpöydän kirjat

Lisa R. Jones: Rebeccan kadonneet päiväkirjat

Rebecca Mason kohtaa rikkaan, synkän puoleensavetävän miehen, joka viettelee hänet vastuttamattomasti, vaikka Rebecca aavistaa pahaa. Rebecca antautuu eroottisiin kokemuksiin, jollaisiin ei olisi koskaan kuvitellut uskaltautuvansa. Mutta miten pitkälle hän on valmis menemään miehen vuoksi?

     Rebeccan kadonneet päiväkirjat sisältävät neljä Rebeccan itse kirjoittamaa päiväkirjaa, joista saadaan lukea jo pätkiä varsinaisissa sarjan osissa. Lisäksi tämä sisältää pienen pätkän tarinaa Rebeccan salaisesta rakastajattaresta. Kirja sisältää suurempia ja pienempiä paljastuksia, jotka tulevat ilmi vasta toisessa sarjan osassa, joten jos et ole lukenut vielä itse sarjaa kovin pitkälle, en suosittele vielä tarttumaan tähän kirjaan. Jos taas paljastukset eivät haittaa, niin siitä vain, ota tämä kirja käteen ja etsi itsellesi hyvä asento.
   En voi sanoa olevani kovin suuri "Inside out"-fani (kuten takakannen mukaan tämän lukija voi olla), mutta kun löysin tämän kirjan halvalla, niin päätin ostaa tämän. En ole lukenut varsinaista sarjaa kokonaan ja se hieman pelotti. Tosin minulla oli jo tiedossa totuus Rebeccasta, joten en uskonut tämän teoksen tuovan esille enempää kovin suuria yllätyksiä. Tämän suhteen olin oikeassa. Tämä teos kuitenkin toimii ihan yksittäisenäkin lukukokemuksena, et siis tarvitse koko sitä muuta sarjaa jos haluat lukea tämän. Tämä teos ei oikestaan sisältänyt kiinnekohtia, joista tämän voisi yhdistää sarjaan. Paitsi hahmojen nimet. Muuten maailma tässä teoksessa on aika paljonkin eri, joten ei hätää.
     Minulla oli pienet odotukset sen suhteen, mitä tämä kirja pitäisi sisällään. Sisältäähän sarjakin otteita näistä Rebeccan päiväkirjoista. Tai ei varsinaisesti juuri näistä kirjoista, vaan toisista. Mikä oli iloinen yllätys, ei tarvinnut lukea samoja pätkiä enää uudelleen eri kansien välistä. Tai ainakaan en huomannut, että mukana olisi ollut vanhoja tekstejä.
     Tämä kirja lähtee siis liikkeelle siitä kun Rebecca työskentelee baarissa ja päättää sitten hakea galleriaan töihin. Galleriassa hän tapaa upean ja komean Markin sekä tutustuu muihin gallerian työntekijöihin. Tästä vaiheesta kirjoitetaan jonkin verran kunnes yhtäkkiä hypätään eteenpäin ajassa ja Rebeccalla on rakastaja, Isäntä. Tai tuleva Isäntä, sillä Rebecca ei vielä ole allekirjoittanut sopimusta, sillä hän ei ole aivan varma, haluaako hän kaikkea sitä mitä sopimus tuo tullessaan.
     Jos siis on tottunut sarjan kevyeen erotiikkaan, tässä kirjassa mennään BDSM:n maailmaan niin että rysähtää. Mutta koska kyseessä on kuitenkin päiväkirja-malliin kirjoitettu teksti, ei tämäkään ole mistään rankimmasta päästä. Enemmänkin tätä lukiessa vastaan lyövät Rebeccan tunteet ja ajatukset. Hänen painajaiset. Epävarmuus. Mielestäni tämä kirja olikin juuri siksi hyvä, sillä tämä ei ollut vain luolassa olemisen kerrontaa. Tämä oli jotain muutakin. Tällä kirjalla oli tarkoitus herättää tunteita, tai niin ainakin kuvittelen.

     "Kaikki, mitä me yhdessä teemme, johdattaa minut yhä syvemmälle paikkoihin, joiden tiedän kuvastavan hänen sisäistä helvettiään, enkä silti saa vedetyksi häntä pois sieltä. Sen sijaan hän kiskoo minua yhä syvemmälle synkkään onkaloon, joka on hänen pakopaikkansa. Minulle se ei kuitenkaan enää ole pakopaikka: ei enää, kun jokainen sessio ylittää nautintoni rajat. Eikä hän tajua sitä. Vaikka Isäntänäni hänen olisi tajuttava.
     Kumma kyllä, kun alan taas löytää itseni, tuntuu kuin hän olisi kadottanut minut kokonaan. Tai ehkä minä olen kadottanut hänet. Ajatus kouristaa sydäntäni ilkeästi. Minä rakastan häntä. Miksi olen päästänyt itseni rakastumaan häneen?"

Nimi: Rebeccan kadonneet päiväkirjat (Rebecca's Lost Journals)
Kirjailija: Lisa R. Jones
Suomentanut: Lasse Linna ja Lauri Sallamo
Genre: romantiikka, erotiikka
Sarja: Inside Out
Sivumäärä: 314
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2013

Kirjailijan muut teokset: Ihosi alla, Sisälläni, Paljastus
Arvosana: ****