Kirja: A Beautiful Dark
Kirjailija: Jocelyn Davies
Gengre: nuoret, fantasia, romantiikka
Sarja: A Beautiful Dark #1
Sivumäärä: 390
Julkaisuvuosi: 2011
ISBN: 978-006-199-0656
On the night of Skye's seventeenth birthday, she meets two enigmatic strangers. Complete opposites - like fire and ice - Asher is dark and wild, while Devin is fair and aloof. Their sudden appearance sends Skye's life into a tailspin. She has no idea what they want, or why they seem to follow her every move- only that their presence coincides with a flurry of strange events. So she begins to doubt not just the identity of the two boys, but also the truth about her own past.
In the dead of a bitingly cold Colorado winter, Skye find herself coming to terms with the impossible secret that threatens to shatter her world. Torn between Asher, who she can't help falling for, and Devin, who she can't stay away from, the consequences of Skye's choice will reach further that the three of them could ever imagine.
Arviointi: Blaa, blaa, blaa ja vielä kerran blaa. Siltä minusta tuntui kun luin tätä. Ei, kirjan lukeminen ei aluksi tuntunut niin työläältä ja tuskaliaalta, vaikka tiesin jo takakannen perusteella että sitä minun vihaamaa kolmiodraamaa on luvassa varmasti jo ensimmäiseltä sivultä lähtien. Ja no, niinhän siinä sitten kävikin. Kyllä, kirja muuttui yhä jankkaavammaksi loppua kohti mentäessä ja sitten kun tullaan loppuhuipennukseen, se on ohi ennen kuin edes tajuaa, että tämä on nyt se toiminnallinen osuus.
Tietenkin, siis tie-ten-kin, kirjassa oli niitä hyviäkin kohtia, mutta jotenkin ne huonot veivät niiltä hyviltäkin pohjan alta. Tätä sarjaa on verrattu niin Becca Fitzpatrickin Langennut enkeli -sarjaan kuin Lauren Katein Fallen -sarjaankin ja vaikka olen Katen sarjasta ehtinyt nyt lukemaan vain sen ensimmäisen osan, niin täytyy sanoa tämän olleen lievä pohjanoteeraus niihin verrattuna. Tai no, ehkä tämä ja Fallen ovat samaa tasoa. Kummassakin oli omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Hyvää tässä kirjassa oli kirjoitustyyli ja jotenkin mielenkiintoinen kerrontatapa. Jos tästä olisi jättänyt pari jossittelu- kohtaa pois (ja ehkä vähän jotain muutakin), niin tämä olisi oikeasti voinut olla paljon siedettävämpi lukukokemus. Tosin tuo väistämättömäksi tehty kolmiodraama himmentää tämän kirjan loistokkuutta,, ja paljon.
Jotenkin tästä tuli mieleeni myös Twilight. Jotenkin pystyin vain yhdistämään toisiaan vihaavat Asherin ja Devinin niin hyvin Edwardiin ja Jacobiin. Tosin tässä Asher ja Devin tulivat paremmin toimeen.. Ja heillä oli ehkä enemmän yhteistä,, mutta kuitenkin. Ja jos Twilightissa Bella päätti heti haluavansa Edwardin eikä antanut Jacob raukalle pientäkään mahdollisuutta, niin tässä Skye kyllä pyöritti molempia poikia miten tahtoi. Joskus jopa enemmän kuin itse tajusikaan.
Se, että tiesin jo ennen kirjan avaamista kohtaavani kolmiodraamaa meinasi estää minua lukemasta koko kirjaa. Mutta kun sitten päätin ettei kolmiodraama saa olla esteenä, tajusin hyvin nopeasti että kirjan taustalla oleva juoni oli oikeasti hyvin sykähdyttävä, erilainen ja mielenkiintoinen. Harmi vain, että kaiken päälle oli pitänyt kasata niin paljon kaikkea epämääräistä ja turhaa..
"“So I was thinking,” he [Asher] said, playing with a strand of my hair.
“Again?” I
asked.
“Do you want to
hear it or not?” He looked up at me.
“Amaze me.”
I could tell he
was fighting not to laugh.
“Well,” Asher
said slowly. “Have you ever been so close to something you’ve wanted for as
long as you can remember, something you never thought you could have, and been
afraid to reach out and just . . . take it?”
“Yes,” I said,
my heart racing.
“The whole point
of the Rebellion is so that we can live by our own rules. That’s the entire
reason we jumped,” he said. “Right?”
“If my history
lessons have served me correctly,” I said, trying to keep my voice from
shaking, “then yes. I do believe you’re right.”
“I know that
Devin doesn’t have any choice,” he said, “and I see how much that hurts him.
And I know you’re stuck between two choices, and you don’t exactly have a
conscious say in the matter. Your powers will take over when it really counts.
“But I have a
choice, Skye. I have the power to choose whatever I want. And there is nothing
that I’ve ever wanted more.” He gulped. I could feel it beneath me.
We were quiet
for a few minutes. I leaned my head on his chest and listened to the sound of
his breathing.
“You don’t have
a heartbeat,” I realized.
“Does that
bother you?” he asked.
“No.” I thought
for a minute. “As long as you can feel things and care about things.”
“It’s a
misconception that you need a heart to love,” Asher whispered into my hair."
Arvosana: 8-
Voi että, olen niin monta kertaa palloillut kahden välillä, että pitäisikö tämä lukea vai ei. Juuri nimenomaan tuo kolmiodraaman uhkaus on joka kerta käännyttänyt minut poispäin - ja tälläkin kertaa käännytti. En ole kolmiodraamojen fani :D
VastaaPoistaTäytyy kyllä sanoa, että olisin voinut jättää tämän osan lukematta :D Mutta olen nyt lukemassa toista osaa ja täytyy sanoa, että se on jo paljon parempi tähän osaan verrattuna :)
Poista