Delia Owens: Suon villi laulu

Sydäntä särkevä kasvutarina, murhamysteeri ja lumoava kertomus luonnon kauneudesta.

Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään.

     Suon villi laulu on suuren suosion saanut kirja Kyasta, marskimaalla asuvasta tytöstä, ja hänen kasvustaan naiseksi. Tämän tarinan rinnalla selvitetään marskimaalla kuoleen miehen tapausta. Kirjaa on ylistetty sen luontokuvauksesta, koskettavasta kasvutarinasta ja kaikesta muusta. Omat ajatukseni ovat soutaneet ja huovanneet tämän kirjan kohdalla, mutta lopulta ajattelin antaa tälle mahdollisuuden. Tartuin siis hyvin skeptisesti äänikirjaan, jonka Sanna Majuri luki hyvin taidokkaasti.

     Kirjan kuuntelun jälkeen ajatukseni olivat melko ristiriitaiset. Koin, että kirjassa oli paljon hyvää, mutta toisaalta siinä oli myös äänikirjana vaiheita, jotka olisin voinut vain skipata. Mikäli olisin tarttunut tähän fyysisenä kirjana, en suoraan sanottuna usko, että olisin saanut luettua tätä loppuun saakka.

     Kehuttua luonnon kuvausta ja suon monimuotoisuuden kerrontaa oli paljon, ja ymmärrän miksi jotkut ovat tätä kirjaa tästä kehuneet. Itseeni tämä ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta, olisin hyvin voinut jättää nämä pätkät vähemmälle. Kyan kasvutarina taas, sen koin melko mielenkiintoisena, vaikkakin joiltain osin se ei tuntunut kovin uskottavalta. Ryysyistä-rikkauksiin -tarinoita tarvitaan kuitenkin aina lisää ja tässä kirjassa se oli sentään Kyan alkuperän vuoksi erilainen. Mitä sitten taas tulee kirjan mysteeriin, en ollut tämän fani. En vain jostain syystä päässyt siitä osuudesta kunnolla selvyyteen ja sen käsittely tuntui puuduttavalta, varsinkin loppua kohti mentäessä.

     Yksinkertaisesti sanottuna: äänikirjana toimi itselleni juuri ja juuri, mutta fyysisenä kirjana arvioni olisi jäänyt varmasti vielä huonommaksi. Kuunnellessani ymmärsin kuitenkin, miksi jotkut ovat tästä niin paljon tykänneet. Minun olisi vain pitänyt luottaa ensimmäiseen ajatukseeni tästä kirjasta, sillä ei tämä loppujen lopuksi ollut ihan se oma juttuni.

Where the Crawdads Sing
Suomentanut: Maria Lyytinen

Äänikirjan lukija: Sanna Majuri
Genre: mysteeri, romantiikka, historiallinen
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2020

Arvosana: ***
Goodreads: 4,46

Muissa blogeissa: Kirsin kirjanurkka, Kirjaluotsi, Paljon melua kirjoista, Maailmankirjat, Raijan kirjareppu, Annelin kirjoissa, Leena Lumi, Tuijata, Lumiomena, Kirjakaapin avain, Ruusun nimi, Kirjarikas elämäni, Kirjoihin kadonnut, Melkein maalla, Lillin lukunurkka, Kirjakaapin kummitus, Nannan kirjakimara

Kirja: Syntymälahja

Kirja: Syntymälahja (Graceling)
Kirjailija: Kristin Cashore
Suomentaja: Maria Lyytinen
Gengre: fantasia, nuoret
Sivumäärä: 444
Julkaisuvuosi: 2009
ISBN: 978-951-0-35298-4
Kustantaja: WSOY

Lady Katsan silmät ovat eri paria, toinen vihreä, toinen sininen. Kahdeksanvuotiaasta hän on tiennyt olevansa erilainen. On muita tyttöjä, joiden erityskyky on hoitaa eläimiä tai tanssia kuin enkeli. Mutta Katsan kyseenalainen lahja on tappaminen.
Hänen enonsa, kuningas Randa, löytää nopeasti Katsan taidoille käyttöä ja kouluttaa tästä tasitelijan. Jo teini-ikäisenä hän on soturiprinsessa, joka korvaa kokonaisen armeijan. Katsa ei kuitenkaan haluaisi enää tappaa, mutta kuinka hän voi vastustaa kuninkaan käskyä?
Sitten yksi Seitsemän kuningaskunnan prinsseistä katoaa, ja Katsa saa tehtäväkseen etsiä hänet. Hän tutustuu Po-nimiseen poikaan, ensimmäiseen ihmiseen, josta on hänelle vastusta taistelussa. Mutta Posta ei ota selvää. Mitä hän oikein haluaa Katsasta?

Arviointi: Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kirjan, ihastuin. Kun luin tämän nyt uudestaan, rakastuin. Tämä vain on yksi niistä kirjoista, jonka voisi lukea vaikka kuinka monta kertaa ja se olisi aina aivan yhtä viihdyttävä ja sykähdyttävä ja mieleenpainuva kokemus. Tämä on myös yksi niistä kirjoista jolle toivoisi jatko-osaa vaikka tietää, että se ei millään voisi yltää ensimmäisen osan kanssa samalle viivalle. Ehkä siis on parempi, että tätä kirjaa ei olla pakolla yritetty jatkaa.
     Kirjan maailma on saatu luotua ehjäksi kokonaisuudeksi joka on helppo hahmottaa. Kuvailua kirjassa ei kuitenkaan ole kovin paljoa. Itseäni se ei kuitenkaan haittaa, sillä nuo maisemien kuvailut eivät oikein kuulu niihin omiin parhaisiin kohtiin.
     Vaikka teoksen tarina jättää jälkeensä hyvin haikean ja hieman surullisenkin vivahteen, on siihen saatu hyvin luotua myös niitä iloisia hetkiä jotka saavat lukijan hymyilemään. Edellisestä lukukerrastani on ehtinyt jo vierähtämään muutama vuosi, mutta kyllä voin edelleen sanoa tämän teoksen kuuluvan niihin lempikirjoihini.
Arvosana: *****