Kirja: Iskelmiä

Kirja: Iskelmiä   

Kirjailija: Laura Lähteenmäki
Aihe: nuoret, parisuhde, väkivalta
Julkaisuvuosi: 2013
ISBN: 978-951-0-39493-9

Aino on 16-vuotias, eikä häntä ole ikinä suudeltu. Sitten Samuli istuu luokkaretkellä hänen viereensä ja herättää hänet. Aino tuntee saaneensa kutsun maailmaan, jonkun kainaloon.
Samuli löytää hänen heikon kohtansa ja iskee, oikeastikin. Aino osaa ruokkia retkikeittimellä kahdeksan partiotyttöä, mutta tähän häntä ei ole koulittu. Hän on kasvanut viilipurkissa versoavien taimien ja hentojen siveltimenvetojen maailmassa, eikä hänellä ole hajuakaan, miten paljon rakkauden takia pitää sietää ja miten paljon antaa anteeksi.

Muita kirjailijan kirjoja: Marenkikeiju, Aleksandra Suuri, Niskaan putoava taivas
Arviointi: Kaunis, koskettava, henkeäsalpaava, taidokas, mukaansatempaava, sympaattinen... Adjektiiveja voisi keksiä varmasti vielä paljon lisää, mutta jossain kohtaa on pakko vain lopettaa.
Kun näin kirjan kirjaston uusien kirjojen joukossa, otin sen käteen ja luin takakannen, en ollut todellakaan vakuuttunut. Laskin siis kirjan takaisin paikoilleen ja jatkoin matkaani. Kun kävelin takaisin päin, uusien kirjojen ohitse, huomasin taas kirjan kannen. Tällä kertaa laitoin sen jo sylissäni olevien kirjojen päälle ja lähdin lainausjonoon. Kotiin päästyäni laitoin kirjan alimmaiseksi, eli tulisin lukemaan sen viimeiseksi. Jotenkin siinä vain kävi niin, että kirja päätyi käteeni ennen aikojaan. Enkä voinut irroittaa otettani toisen sivun luettuani. 
"Kieli ylittää pienen nyppylä posken sisäpinnassa. Kielenkärki luiskahtaa hampaita vasten. Puren kieltä niin lujaa kuin uskallan, ettei Sanna tai Aurora tai kukaan kahdeksasta tytöstäni huomaa. Tytöt mulkoilevat minua.  He eivät aio antaa anteeksi sitä, että myöhästyin juhlista viisitoista minuuttia ja juuri sen hetken, kun he saivat suorittamansa merkit. Nyt muut laulavat reippaasti, jotkut jopa taputtavat tahdissa, mutta minä puren kieltäni. Puren, puren, puren. Eikä se siltikään satu niin kuin silloin sattui. Kun makasin Samulin vieressä, kun Samuli suuteli, kun hän suuteli minua lujasti.
Suuteliko hän minua liian lujasti?"
En ole aikaisemmin lukenut Lähteenmäen kirjoja, mutta olen kyllä nähnyt niitä kirjastossa. Joskus olen saattanut ottaa yhden niistä käteeni, mutta lukemaan asti en ole vielä koskaan päässyt. Nyt minusta tuntuu, että tulen lukemaan hänen kirjojaan vielä lisää.
Kerronta oli sujuvaa ja juoni eteni niin paljon kuin tällaisessa nuoren elämästä kertovassa kirjassa nyt vaan voi edetä. Kerronta tuntui siltä, kuin kirja olisi kertonut tositapahtumista. Perheväkivalta ja väkivalta yleensäkin on ollut viime vuosina lisääntymään päin. Ei ole ehkä maailman ihaninta kirjoittaa asiasta, tai lukea siitä, mutta näitäkin kirjoja tarvitaan. 
Kokonaisuutena pidin kirjasta todella paljon. Kirja sopii niin pojille kuin tytöillekin. Vaikka kirjassa on romantiikkaa ja parisuhteita, mielestäni se ei estä millään tavalla poikiakin lukemasta. Kirjan tapahtumat voivat tapahtua ihan kenelle tahansa, ilman että niin haluaisi käyvän.
Arvosana: 9-