Kirja: Halki ikiyön (alk. per. Through the Ever Night)
Suomentaja: Inka Parpola
Gengre: scifi, nuoret
Sarja: Paljaan taivaan alla #2
Julkaisuvuosi: 2013
ISBN: 978-951-0-39732-9
On kulunut kuukausia siitä, kun Aria ja Perry ovat viimeksi nähneet toisensa. Nyt he ovat jälleen yhdessä, mutta maailma heidän ympärillään ei ole entisensä. Perryn asema vuorovetisten uutena veriherrana on haastava ja heimon suhtautuminen virtuaalimaailmassa suojattua elämää viettäneeseen Ariaan vihan kyllästämä. Pahenevien eetterimyrskyjen keskellä selviytymistaistelu on jatkuvaa ja ääriolosuhteet paljastavat ihmisten todellisen luonteen. Tunteiden ja velvollisuuksien repimät rakastavaiset ajautuvat myrskynsilmään. Heidän yllätyksellinen kohtaamisensa punoi kerran kaksi täydellisen erilaista tarinaa yhteen. Aria huomaa pelkäävänsä, että tällä kertaa ainoa tapa pelastaa sekä itsensä että Perry on purkaa tuo side lopullisesti.
Muita kirjailijan kirjoja: sarjan aikaisempi osa "Paljaan taivaan alla"
Arviointi: Ensimmäinen osa sai minut todella innostumaan, eikä tämä osa todellakaan lieventänyt tuota innostusta. Juoni, idea, henkilöt ja maailma on niin luovia ja mukaansatempaavia, että kirja on pakko lukea yhdeltä istumalta ja ihmetellä jälkeenpäin miksei sivuja ole enempää. Tai miksi seuraava osa ei ole vielä ilmestynyt.
"Sable ojensi kättään, mutta Aria epäröi yhtäkkiä omistushaluisena. Hän oli auttanut Perryn viime syksynä valtakuntiin auliisti, mutta tämä tuntui erilaiselta. Oli kuin hän olisi kutsunut muukalaisen johonkin täysin yksityiseen paikkaan. Hänellä ei kuitenkaan ollut valinnanvaraa. Sable antaisi Hessille Yhä-sinisen olinpaikan vastineeksi kuljetuksesta. Arian osuus sopimuksesta olisi täytetty. Hän saisi Talonin takaisin ja vapautuisi Hessistä.
Hän ojensi laitteen Sablelle. "Aseta se vasemman silmäsi päälle, kuten minä tein. Se imeytyy tiukasti ihoosi. Pysyttele rauhallisena ja hengitä hitaasti, niin sopeudut. Hess vie sinut valtakuntaan heti, kun laite aktivoituu."
Kynttilänvalo välkehti silmällä, kun Sable tutki sitä. Näkemäänsä tyytyväisenä hän asetti sen silmälleen. Arian näki, miten hänen hartiansa jäykistyivät biotekniikan käynnistyessä ja rentoutuivat sitten, kun hän sopeutui kevyeen paineeseen. Kun hän hetkeä myöhemmin murahti hiljaa ja hänen katseensa muuttui etäiseksi, Aria tiesi, että hän oli sirpaloitunut valtakuntiin. Sable oli Hessin kanssa. Nyt ei ollut muuta tehtävissä kuin odottaa.
Aria rentoutui tuolissaan ja kuvitteli mielessään Sablen ja Hessin neuvottelun, joka oli käynnissä juuri sillä hetkellä. Kummalla olisi etulyöntiasema? Sorenin ansiosta hän näkisi kaiken myöhemmin. Hän ei olisi voinut koskaan kuvitella, että pojasta tulisi hänen liittolaisensa kapselissa."
Vaikka kirja oli pohjimmiltaan aika surullinen, oli siihen saatu myös riittävästi iloa ja naurua. Arian ja Perryn omista ja yhteisistä ongelmista oli kerrottu hyvin, eikä aukkoja jäänyt. Juoni eteni sopivaa vauhtia, ei liian nopeasti tai hitaasti. Kokonaisuutena kirja oli täydellinen jatko-osa.
""Toivoinkin, että tulisit", tyttö sanoi hymyillen.
"Minä kun luulin, ettet sinä pidä rannasta." Perryn ääni kuulosti matalalta ja käheältä.
"Ei se niin kauhea ole, kun sinä olet täällä. Etkö saa unta?"
"Minä... en." Perry risti käsivartensa ja puristi kätensä nyrkkiin. "Olin menossa uimaan."
"Mutta nytkö et enää?"
Hän pudisti päätään. Aallot olivat valtavat. Ryskyivät hiekkaan. Hänen täytyi päästä sinne. Veteen. Tai kotiin sänkyyn. Minne tahansa muualle paitsi tänne."
Arvosana: 9½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti