Mare Barrow on 17-vuotias punainen taskuvaras ja joutumassa pian sotaväkeen. Tilanne muuttuu yllättäen, kun vastarintaliike Purppurakaarti horjuttaa hopeisten ylivaltaa, ja suojellakseen ystäväänsä Mare päätyy hopeisten keskuuteen. Siellä hänelle ja hopeisten hoville valkenee, että punaiseta verestä huolimatta Marella on oma, kuolettava voimansa.
Maresta tehdään hopeisten prinsessa, mutta maailmassa, jossa vallankumous ja rakkaus sekä valta ja oikeus kamppailevat, ei mikään ole mustavalkoista ja kuka tahansa voi pettää kenet tahansa.
Punainen kuningatar oli kaikessa yksinkertaisuudessaan mielenkiintoinen, mukaansatempaava ja upea lukuelämys, jonka en olisi halunnut loppuvan. Tämä kirja piti otteessaan alusta loppuun, eikä tylsiä hetkiä päässyt syntymään. Koko ajan oli jotain, mutta samaan aikaan tapahtumia ja melskettä ei ollut liikaa.
Tämä kirja on kuvaus tulevaisuuden maailmasta, jossa kansa on jakautunut kahtia. Toiset palvelee ja toiset hallitsee. Ne ketkä hallitsevat, ovat voimakkaita henkilöitä ja heidän hallintansa perustuu osin pelkoon. Sitten eräänä päivänä valtakunnan hallitsevissa osissa tapahtuu isku, jonka takana on Purppurakaarti. Punaisista (ja ehkä jopa hopeisistakin) henkilöistä koostuva joukko, joka haluaa tasa-arvoista kohtelua kaikille. Samaan aikaan kuninkaan silmien alle ilmestyy Mare, tyttö jolla on voimia, vaikka hänen verensä on punaista.
Kirjan tapahtumat lähtevät nopeasti liikkeelle ja seikkailu saa alkaa. Kehen voi luottaa, kun jokainen voi pettää sinut. Maren maailma muuttuu yhdessä päivässä niin paljon, että häntä aletaan kouluttamaan kuninkaan hoviin sopivaksi. Hänestä tulee prinsessa. Hän tutustuu kahteen upeaan mieheen, veljeksiin, Cal ja Maven. Hän ei tunnista omia tunteitaan, mutta lukija kyllä ymmärtää hänen vaikeutensa sitäkin paremmin. Lisäksi on Lucas, joka toimii Maren saattajana joka paikkaan ja pitää hänet aisoissa, että mitään ei pääse tapahtumaan.
"Lucas tulkitsee hiljaisuuteni järkytykseksi, mutta hän on väärässä. Minä tunnen raivoa.
Jokainen voi pettää kenet tahansa."
Tykkäsin tästä kirjasta todella paljon. Se ei ole täydellinen, mutta se on sellainen, jonka pariin voin aivan hyvin lähteä uudestaan. Ja tämä kirja oli todellakin sellainen, että haluan lukea jatko-osat. Päähenkilössä oli piirteitä, jotka itseäni ärsyttivät, mutta se nyt on aivan normaalia. Olisin halunnut muistutella hänen alkuperäisiä ajatuksia kirjan loppua kohti mentäessä, mutta jokainen tehkööt omat virheensä ja niiden virheiden kautta tämä itse sarja lähteekin rakentumaan varmasti aivan uusiin mittoihin. Olin hieman peloissani kolmiodraama-asetelman vuoksi, mutta se pidettiin onneksi pienenä, eikä noussut pääosaan missään vaiheessa. Ja koska päähenkilön ymmärrys omista asioistaan oli niin pieni, niin ei tullut edes sellaisia päänsisäisiä kohtauksia, missä mietittäisiin kahden miehen välillä.
Nimi: Punainen kuningatar (Red Queen)
Kirjailija: Victoria Aveyard
Suomentanut: Jussi Korhonen
Genre: fantasia, nuoret, scifi, romantiikka
Sarja: Hopea #1
Sivumäärä: 451
Kustantaja: Aula & Co
Julkaisuvuosi: 2015 (suom. 2016)
Arvosana: ****½
Lukuhaasteet: PopSugar19 (11. Kirjan kannessa vaate tai asuste)
Muissa blogeissa: Yöpöydän kirjat, Oksan hyllyltä, Kirjakko ruispellossa, Lukutoukan kulttuuriblogi, Ullan luetut kirjat
Muissa blogeissa: Yöpöydän kirjat, Oksan hyllyltä, Kirjakko ruispellossa, Lukutoukan kulttuuriblogi, Ullan luetut kirjat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti