Bollywood on päätynyt Riikaan tekemään hanttihommia ja elämään muiden hyväntahtoisuuden varassa. Kaikki muuttuu, kun hän saa itseltään oudon kirjeen, jonka kirjoittamisesta hänellä ei ole mitään muistikuvia. Kirjeessä häntä kehotetaan lähtemään välittömästi Pohjois-Irlantiin.
Aistienvartija jatkaa Väki-sarjaa kertomalla tarinaa suurimmaksi osaksi Bollywoodin näkökulmasta. Aina välillä päästään myös muiden pään sisään, mutta ei niin usein, että kokonaisuus muodostuisi aukottomaksi. Näin kirja hämmentää ja saa miettimään, aikalailla samanlaisia asioita kuin Bollywoodkin ajattelee. Epäilykset kasvavat ja kun kukaan ei tunnu tutulta, kehen voi luottaa.
"Hän tiesi, ettei ollut lähtenyt kotoa siksi, että hänen elämänsä olisi ollut täysin kamalaa. Hän oli lähtenyt siksi, että ensimmäistä kertaa hän oli nähnyt vaihtoehdon. Hän oli löytänyt ihmisiä, omia ihmisiään. Hän oli ollut onnellinen. Ehkä hän voisi olla taas.
Ja ehkä oli myös mahdollista rakastaa kulttuuriaan - kaikkia kulttuureitaan - ja silti vihata osia niistä. Ehkä oli mahdollista rakastaa perhettään ja vihata isäänsä.
Hän irrotti kätensä metallikaiteesta ja pyyhkäisi silmien alta, jottei mitään märkää ollut päässyt karkaamaan. Kun hän oli laskemassa käsiään alas, hän pysähtyi katsomaan tatuointejaan. Oikeassa ranteessa luki Pride, vasemassa Shame. Ylpeys ja häpeä."
Kirja jatkuu melkein suoraan siitä mihin ensimmäinen osa loppui. Ei täysin, jonkin aikaa on ehtinyt kulua, mutta ei kovin montaa kuukautta. Sitten on taas aika porukan jäsenten kohdata. Koska en halua spoilata ensimmäistä osaa tässä tekstissä, en voi sanoa kauheasti tästä aiheesta. Sen kuitenkin sanon, että olisin kaivannut uudelleen kohtaamiseen jotain lisää. Nyt se jäi hieman valjuksi ja tyhjäksi. Olisin halunnut kuulla lisää ajatuksia ja mietteitä, miten asiat muuttuivat kun linnut palasivat.
Muuten tämä kirja jatkoi sitä laadukasta tasoaan, mitä mielestäni Rouhiaiselta voi odottaa. Kirja pitää otteessaan, ei ehkä niin hyvin kuin ensimmäinen osa, mutta melkein. Toki omaan mielipiteeseeni hieman vaikuttaa se, että Bollywood ei ollut ensimmäisen osan perusteella mikään lempihahmoni enkä kaivannut lisää tietoa hänen ajattelustaan. Tämän kirjan jälkeen mielipiteeni on täysin sama. Silti en pidä tätä kirjaa mitenkään huonompana tai turhempana, juoni otti suuria harppauksia eteenpäin ja tarina oli mielenkiintoinen alusta loppuun. Sillä kenen näkökulmaan pureudutaan enemmän, ei tässä kohtaa ole niin suurta merkitystä. Lyhyesti sanottuna tämä kirja oli siis todella hyvää jatkoa ensimmäiselle osalle ja toivon todella, että kolmas osa on samaa tasoa.
Nimi: Aistienvartija
Kirjailija: Elina Rouhiainen
Genre: fantasia
Sarja: Väki #2
Sivumäärä: 411
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2018
Kirjailijan muut teokset: Muistojenlukija, Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu
Arvosana: ****½
Arvosana: ****½
Lukuhaasteet: Helmet19 (46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö), PopSugar19 (6. Kirja, jonka kannessa/nimessä on kasvi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti