Elena Mady: Varjo

Jos elämä on kuin dekkarin sivuilta, ongelmat eivät pääty yhteen täydelliseen suudelmaan.

Onko sinulla mitään käsitystä siitä, millaista on elää jonkun toisen elämää, joka ikinen päivä?

Jos selviää sarjamurhaajan kynsistä naapurin hakkerikomistuksen syliin, elämän pitäisi olla mallillaan. Vaihdokas Alex saa kuitenkin kokea keinonahoissaan, että mikään ei ole niin kuin toivoisi. Hänen henkeään uhataan, ja jokainen askel kohti omaa identiteettiä tuntuu painajaisen tavoin johdattavankin kauemmaksi siitä. Kukaan ei tunnu myöskään haluavan ottaa käyttöön Alexin perimän yhtiön teknologiaa, joka olisi askel eroon fossiilisista polttoaineista. Kintereillä lymyävä pahuus uhkaa jokaista, jota Alex rakastaa. Onko jäljellä muuta vaihtoehtoa kuin jättää kaikki taakseen?

     Varjo on jatko-osa Vaihdokkaalle, jonka luin tuossa joku aika sitten. Tykkäsin ensimmäisestä osasta ja odotin innolla tämän toisen osan lukemista. Ja minun onnekseni en joutunut pettymään. Tämä toinen osa jatkoi sitä samaa hyvää linjaa, jonka ensimmäinen osa aloitti. Kyllä, ensimmäisessä osassa oli asioita jotka olisin halunnut muuttaa. Kyllä, tässä toisessa osassa oli myös sellaisia asioita. Näillä kuitenkin on mentävä ja voin tyytyväisenä antaa tälle teokselle neljä tähteä.

     Tämä teos oli jaettu kolmeen osaan, joista toinen osa kattoi melkeinpä koko kirjan. Se painottui Alexin oman identiteetin ja menneisyyden etsimiseen. Eli asiaan, jota jäin ensimmäisessä osassa kaipaamaan. Nyt sain siitä kunnon annoksen ja menneisyyden varjo alkoi siirtyä sivuun. Miinuksena kuitenkin tuli se, että juuri mitään muuta kirjassa ei sitten päässytkään tapahtumaan. Tämä teos oli selvästi ns. väliteos, joista en yleensä pidä. Tämä kuitenkin avasi sen verran ensimmäisessä osassa muodostuneita kysymyksiä, että jostain syystä halusin antaa useammankin tähden. Toista lukukertaa en kuitenkaan tämän kirjan parissa silti alkaisi pitämään. Ei tämä niin ihmeellinen ollut.

     Tämä kirja siis painottui Alexin vaihdokkaan menneisyyteen ja perheen etsimiseen. Siinä sivussa ensimmäisestä osasta tuttu murhaaja piinasi vielä omalla tavallaan varjoissa. Tämän lisäksi saatiin tietää lisää muistakin kirjan hahmoista. Isojakin yllätyksiä mahtui mukaan. Alexin ja tämän ah niin ihanan hakkerin, Jessen, tarinasta ei kerrottu juuri mitään. Minkä koin pienenä miinuksena. Kuten muutenkin sen, että tarinallisesti tämä kirja ei kovin paljoa vienyt mitään eteenpäin ensimmäisen osan loppuun nähden. Ehkä kolmas, ja viimeinen osa, sitten on vielä jotain parempaa.

     "Jokaisen kilometrin kohdalla halusin vain kääntyä takaisin ja soittaa Jesselle, sanoa, että olin hänen nyt ja aina. Mutta ajoimme turmapaikan ohi ja muistin, miten Saralle ja hänen vanhemmilleen oli käynyt. Heidät oli murhattu. Sitäkö toivoin Jesselle?
     Hieman ennen kuin saavuimme lentokentälle, kännykkääni tuli viesti. Palkkaamani etsivä oli selvittänyt äitini osoitteen ilman ongelmia. '24 Arundel Gardens, Notting Hill, London', supisin ääneen. Jos jotain sanoi ääneen, se tuli todeksi.
     Katsoin ikkunasta marraskuun likaista maisemaa. Liiketiloja ja halpahalleja, bensa-asemia ja toimistorakennuksia vilisi silmissä. Suomessa oli paljon hienoa ja hyvää. Terveyttäkin hoidettiin lähes ilmaiseksi. Silti tienoon rumuus lohdutti. Oli aina helpompi paeta jostain, mikä ei houkutellut jäämään."

Nimi: Varjo
Kirjailija: Elena Mady
Genre: nuoret, fantasia
Sarja: The Body Jumper #2
Sivumäärä: 265
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016

Kirjailijan muut teokset: Vaihdokas
Arvosana: ****

Lukuhaasteet: PopSugar19 (4. Kirja, josta mielestäsi pitäisi tehdä elokuva)