Nörttipoika Pekon tuttu ja turvallinen maailma muuttuu äkillisesti mummon kuollessa. Jo ennen hautajaisia perhe muuttaa maalta mummon vanhaan asuntoon Helsingin Kallioon. Taakse jäävät vanhat kaverit, edessä on uusi koulu ja uusi kotikaupunki, joka tuntuu oudolla tavalla tutulta. Eräänä iltana oven taakse pöllähtää vielä kummallinen naapuri, jonka hunnuteltuilta kasvoilta pilkistävät kiehtovat silmät.
Koulussa Pekko tapaa erikoisen Tuulian, joka kiskoo hänet irti Minecraftin syövereistä keskelle todellista, hengenvaarallista peliä. Mummon kuolema ei ollutkaan onnettomuus vaan raaka murha. Ja tappaja on yhä vapaalla jalalla. Pekko joutuu huomaamaan kantavansa sisällään salaisuutta, josta moni on valmis maksamaan viattomien verellä.
Kiven sisässä on itsenäinen jatko-osa Väkiveriset-sarjassa. Ainoa hahmo, joka esiintyy molemmissa kirjoissa on outo Tuulia, josta ei oikein vieläkään saa kunnolla otetta tämän kirjan perusteella. Hänestä ei paljon kerrota, hän vain on ja auttaa uusia salaisuuden selville saajia. Sen lisäksi, että Tuulia on edelleen hieman mysteeri, ei tässä kirjassa myöskään kauheasti paneuduttu siihen mytologiaan, joka tässä koko sarjassa on pohjalla. Kuitenkin tässä kirjassa oli kerrottu asioista enemmän ja paremmin kuin ensimäisessä osassa, siitä suuri plussa. Edelleen olisin kuitenkin kaivannut jotain lisää. Enemmän tietoa. Enemmän jotain.
Tässä osassa Minecraft oli selkeäsi isossa osassa tarinaa. Omasta mielestäni ehkä vähän liikaakin. Näin ihmisenä kuka ei ole koskaan kyseistä peliä pelannut, ei oikein saanut mitään irti niistä kohdista, joissa pelattiin ja kuvailtiin pelin etenemistä. Ja näitä vaiheita oli melko paljon, eivätkä ne oikein tuntuneet vievän mitään eteenpäin. Pitkin kirjaa oli myös paljon viittauksia pelistä löytyviin hirviöihin, joista ei oikein saanut tarttumapintaa ja Pekon ajatukset jäivät tämän takia vähän vaisuiksi.
Kokonaisuudessaan tämä kirja oli ihan luettava. Kuten ensimmäinenkin osa. En kuitenkaan koe mitään suurta hinkua ottaa käsiini seuraavaa osaa. Vaikka tämä osa oli parempi kuin edellinen, ei tämä silti ollut mitenkään ihmeellinen ja niin mielenkiintoinen. Perus kirja, joka ei sisältänyt mitään menestystarinaa. Voin suositella tätä kirjaa niihin hetkiin, kun muuta ei ole ja haluaa lukea jotain missä ei tarvitse ihan hirveästi miettiä mitä tapahtuu. Toki tämä kirja jätti jonkin verran kysymyksiä päähän roikkumaan, että jos vastauksia kaipailee, ei tähän kirjaan kannata tarttua. Lisäksi tämän kirjan lopetus oli sellainen, että se jätti suuren kysymysmerkin pään päälle pyörimään. Homma jätettiin niin auki, että luulisi pääsevänsä lukemaan jatkoa seuraavasta osasta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä sarjan seuraava osa on itsenäinen jatko-osa. Ehkä sitten sarjan viimeisessä osassa saamme kuulla hieman jatkoa tämän kirjan lopetukseen liittyen.
Koulussa Pekko tapaa erikoisen Tuulian, joka kiskoo hänet irti Minecraftin syövereistä keskelle todellista, hengenvaarallista peliä. Mummon kuolema ei ollutkaan onnettomuus vaan raaka murha. Ja tappaja on yhä vapaalla jalalla. Pekko joutuu huomaamaan kantavansa sisällään salaisuutta, josta moni on valmis maksamaan viattomien verellä.
Kiven sisässä on itsenäinen jatko-osa Väkiveriset-sarjassa. Ainoa hahmo, joka esiintyy molemmissa kirjoissa on outo Tuulia, josta ei oikein vieläkään saa kunnolla otetta tämän kirjan perusteella. Hänestä ei paljon kerrota, hän vain on ja auttaa uusia salaisuuden selville saajia. Sen lisäksi, että Tuulia on edelleen hieman mysteeri, ei tässä kirjassa myöskään kauheasti paneuduttu siihen mytologiaan, joka tässä koko sarjassa on pohjalla. Kuitenkin tässä kirjassa oli kerrottu asioista enemmän ja paremmin kuin ensimäisessä osassa, siitä suuri plussa. Edelleen olisin kuitenkin kaivannut jotain lisää. Enemmän tietoa. Enemmän jotain.
Tässä osassa Minecraft oli selkeäsi isossa osassa tarinaa. Omasta mielestäni ehkä vähän liikaakin. Näin ihmisenä kuka ei ole koskaan kyseistä peliä pelannut, ei oikein saanut mitään irti niistä kohdista, joissa pelattiin ja kuvailtiin pelin etenemistä. Ja näitä vaiheita oli melko paljon, eivätkä ne oikein tuntuneet vievän mitään eteenpäin. Pitkin kirjaa oli myös paljon viittauksia pelistä löytyviin hirviöihin, joista ei oikein saanut tarttumapintaa ja Pekon ajatukset jäivät tämän takia vähän vaisuiksi.
Kokonaisuudessaan tämä kirja oli ihan luettava. Kuten ensimmäinenkin osa. En kuitenkaan koe mitään suurta hinkua ottaa käsiini seuraavaa osaa. Vaikka tämä osa oli parempi kuin edellinen, ei tämä silti ollut mitenkään ihmeellinen ja niin mielenkiintoinen. Perus kirja, joka ei sisältänyt mitään menestystarinaa. Voin suositella tätä kirjaa niihin hetkiin, kun muuta ei ole ja haluaa lukea jotain missä ei tarvitse ihan hirveästi miettiä mitä tapahtuu. Toki tämä kirja jätti jonkin verran kysymyksiä päähän roikkumaan, että jos vastauksia kaipailee, ei tähän kirjaan kannata tarttua. Lisäksi tämän kirjan lopetus oli sellainen, että se jätti suuren kysymysmerkin pään päälle pyörimään. Homma jätettiin niin auki, että luulisi pääsevänsä lukemaan jatkoa seuraavasta osasta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä sarjan seuraava osa on itsenäinen jatko-osa. Ehkä sitten sarjan viimeisessä osassa saamme kuulla hieman jatkoa tämän kirjan lopetukseen liittyen.
Nimi: Kiven sisässä
Kirjailija: Sini Helminen
Genre: fantasia
Sarja: Väkiveriset #2
Sivumäärä: 220
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2017
Kirjailija: Sini Helminen
Genre: fantasia
Sarja: Väkiveriset #2
Sivumäärä: 220
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2017
Kirjailijan muut teokset: Kaarnan kätkössä
Arvosana: ***½
Arvosana: ***½
Lukuhaasteet: Helmet19 (16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajalla), PopSugar19 (8. Kirja harrastuksesta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti