Sari Luhtanen: Sydän kylmänä

Isadellalla on kolme äitiä, eikä se suinkaan ole erikoisin asia hänen perheessään. Jälleen kerran on aika vaihtaa maisemaa. On varottava tekemästä mitään, mikä kiinnittäisi huomiota ja saisi jonkun kiinnostuksen heräämään. Ja jälleen Isadellalla on sama strategia: pitää matalaa profiilia eikä juuri hankkia kavereita.
Mutta sitten uuden koulun kuviksen tunnilla eteen osuu Minna, joka rupeaa heti hanakasti tekemään tuttavuutta. Ja reksin kanslian edessä Fairuz, joka saa miettimään, miten on mahdollista, että jonkun hymy on yhtä aikaa niin sairaan ärsyttävä ja jotenkin... ihana?

     Sari Luhtasen uusi nuorille suunnattu kirjasarja, kevyttä fantasiaa ja polyamoriaa kolmen naisen kanssa. Toiveeni tätä kirjaa kohtaan olivat kovat, mutta kirjaa lukiessa aloin melko nopeasti tajuamaan, että tästä ei tule uutta hittisarjaa omaan kirjahyllyyni.
     Tässä kirjassa oli paljon hyviä puolia. Ensinnäkin, alkuasetelma oli mielestäni aivan mahtava. Kolme äitiä ja lapsi, jotka muuttavat usein kunnasta toiseen, sillä nämä kolme äitiä ovat kaikki vampyyreja. Toiseksi, vampyyrikirjoja ei ole koskaan liikaa ja vaikka suurin ryntäys näiden kirjojen kohdalla onkin mennyt jo useampi vuosi sitten, olen edelleen innoissani jokaisesta vampyyreja käsittelevästä kirjasta. Kolmanneksi, kirja ei ole mikään kovin pitkä, joten se toimi hyvin kevyenä välipalana.
     Sitten alkoivat ne ongelmat. Ensinnäkin, polyamoriasta ei kirjassa saanut minkäänlaista käsitystä. Olisin kaivannut jonkinlaista selvitystä siitä, miten kolmen äidin välinen talous oikein toimii. Äidit jäivät muutenkin aika valjuiksi hahmoiksi kirjassa. Toiseksi, vampyyrit olivat kirjassa hyvin minimaalisessa osassa. Lähinnä kirjaan oli muutamiin kohtiin listattu "faktoja" vampyyreistä ja muuta ei paljastettu. Jäin kaipaamaan lisää tietoa. Kolmanneksi, sen lisäksi että äidit jäivät aika valjuiksi hahmoiksi, myös muut henkilöt saivat saman kohtalon. Neljänneksi, koko kirja oli alusta loppuun sellaista teiniangstia, että meinasi hermo mennä.
     Suurimpana ongelmana itselleni oli tuo teiniangstiuden määrä. Ymmärrän, että päähenkilön kokemassa elämänvaiheessa voi tulla niitä synkempiä hetkiä, mutta hänellä ei tuntunut olevan valoa tunnelin päässä. Sen lisäksi Isadellamme teki kärpäsestä härkäsen mielestäni hieman liian nopeasti. Rajojen kokeileminen ja omien ajatusten esiin tuominen on tietenkin tärkeää, mutta lopun tapahtumat menivät mielestäni hieman yli.
     Tämä kirja oli kuitenkin sen verran nopealukuinen, että varmasti jatkan vielä sarjan lukemista. Ei tämä niin huono ollut. Ja toivon, että jatko-osa on jo parempaan päin.

Genre: nuoret, fantasia, LGBT+
Sarja: Isadella #1
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: **½
Goodreads: 2,65

Muissa blogeissa: Yöpöydän kirjat, Kirjapöllön huhuiluja, Todella vaiheessa, Bibbidi bobbidi book, Kirjasähkökäyrä
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 7. Rikotaan lakia, 47. Kaksi kirjaa, joilla hyvin samanlaiset nimet
Goodreads2020: 5. First book in a series, 9. Can be read in a day, 19. A fantasy book, 23. Featuring an LGBT+ character, 33. About a non-traditional family