Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa

Äiti tekee kansainvälistä uraa, isä ei halua poikaa elämäänsä. Koulussa Alvaria tarttuu kuitenkin kädestä luuranko, joka seuraa häntä kotiin. Se kertoo julmia iltasatuja eikä anna rauhaa, mutta osaa olla myös lempeä.
Toisessa ajassa 20-luvulla Helli tajuaa, että on rakkauden vuoksi valmis vaikka rikkomaan lakia. Teko vie hänet kauas kotoa. Hän tuntee ja näkee, mitä on olla epätoivottu - imee itseensä samoja tarinoita, joita Alvarkin kuulee kuiskauksena pimeästä.


     206 pientä osaa on Palosen esikoisteos. Kirja kertoo tarinaa kolmen hahmon näkökulmasta: luurangon, Alvarin ja Hellin. Luuranko ja Alvar ovat samassa ajassa ja Helli on elänyt menneinä vuosina. Takaosan tekstin luettuani odotin kirjalta jotain uutta ja ihmeellistä. Lukemisen jälkeen mietin, että oliko takakannen teksti jostain muusta kirjasta, vai enkö vain ymmärtänyt lukemaani.
     Luurangossa on 206 osaa. Itselleni ei aivan avautunut se, mitä luuranko tässä kirjassa tarkoitti. Ikäviä ajatuksia? Jotain muuta? Luurangon ajatukset tuntuivat aidoilta, hän pystyi tekemään asioita Alvarin ja hänen äitinsä talossa. Hän kertoi tarinoita pojalle ja poika kertoi tarinoita hänelle. Hän tuntui inhimilliseltä, mutta sitten kuitenkaan ei aivan.
     Alvarin tarina oli hyvin hyppiväinen ja siitä oli mielestäni vaikea saada otetta. Mikä oli hänen tarinan tarkoitus? Kirjassa oli lyhyitä pätkiä hänen arjestaan. Siitä, miten äiti on koko ajan matkoilla ja isällä on huonoja uutisia. Kaikki jäi hieman kaukaiseksi eikä kokonaisuus hahmottunut ainakaan itselleni.
     Entä Helli sitten taas? Hänen tarinaansa olisin voinut lukea yhden kirjan verran. Hän ajatteli, hän toimi, hänellä oli tarkoitus. Hänen karusta matkasta kerrottiin vaihe vaiheelta. Elämästä ajalla, josta itsellä ei ole kokemusta. Jäin kaipaamaan siihen tarinaan jatkoa.
     Näiden kolmen tarinan yhdistelmänä tämä kirja ei mielestäni toiminut kovin hyvin. Hellin ja Alvarin tarinoilla varmasti oli jokin tarkoitus. Tämän yhteyden olisi voinut mielestäni tuoda esiin hieman paremmin. Nyt näiden tarinoiden välille kehitteli mielessään yhteyksiä, koska miksi muuten ne olisivat samojen kansien välissä.
     Esikoisteokseksi tämä ei ollut huono. Kirjan kieli oli kaunista ja sitä luki mielellään. En kuitenkaan ole varma, tartunko jatkossa Palosen kirjoihin, jos hän niitä vielä kirjoittaa.

Genre: realistinen fiktio
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: **½
Goodreads: 3,59

Muissa blogeissa: Tuijata
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 7. Rikotaan lakia, 42. Isovanhempia, 45. Esikoiskirja, 46. Kirjassa sauna, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published in 2020, 35. With three-word title, 36. With a pink cover, 44. Set in the 1920s
Goodreads2020: 48. Published in 2020