Kirja: Jotain vanhaa

Kirja: Jotain vanhaa (Bed of Roses)
Kirjailija: Nora Roberts
Suomentaja: Heli Naski
Gengre: romantiikka, aikuiset
Sarja: Morsiussarja #2
Julkaisuvuosi: 2009 (suomeksi 2010)
ISBN: 978-951-20-8224-7

 Emma Grantin ja hänen kolmen ystävänsä hääpalveluyritys Kartanohäät kukoistaa. Emma on pikkutytöstä asti rakastanut romanttisia ja kauniita asioita, ja niinpä hääfloristin ammatti on hänelle omiaan. Mutta vaikka tumman kiharapään ympärillä pörrää miehiä kuin mehiläisiä ja työkin on tulvillaan romantiikkaa, sitä oikeaa Emma ei ole vielä löytänyt.
Emma ei ole tullut ajatelleeksi, että onni voisi löytyä myös lähipiiristä. Siihen joukkoon kuuluu arkkitehti Jack Cooke, joka on kuin yhtä perhettä Kartanohäiden viehättävän voimanelikon kanssa. Kun Jack ja Emma viimein tajuavat tuntevansa toisiaan kohtaan jotain muutakin kuin ystävyyttä, alkavat kuviot mutkistua. Jack ei nimittäin ole koskaan ollut sitoutuvaa tyyppiä, kun taas Emma haluaa vierelleen miehen, jolle sanoa "tahdon". Kuinka tällainen suhde oikein voisi puhjeta kukkaan?

Muita kirjailijan kirjoja: "Jotain uutta", Puutarha- sarja ja paljon muuta
Arviointi: Aivan ihana ja sydäntä raastava kertomus upeasta ja ystävällisestä Emmalinesta. Emma on aivan ihana persoona, eikä Jackissakaan ole - hurmaavan upea mies todellakin.
Vaikka kirjassa tutustuttiin hyvin perinpohjaisesti kahteen päähenkilöön, aukaisi se myös hieman lisää neljän kaunottaren välistä ystävyyttä ja sen ainutkertaisuutta.

     "Kohtausta katseli kolme nuorta naista, jotka seisoivat kattoterassilla kädet toistensa vyötäisillä. Heidän takanaan huokaili rouva Grady.
     Kun Mac niiskautti, Parker kaivoi taskustaan paketin paperinenäliinoja. Hän jakoi niitä Macille, Laurelille ja rouva Gradylle ja otti lopuksi yhden itselleen.
     "Kuinka kaunista", Mac sai sanottua. "He ovat niin kauniita. Katsokaa tuota hopeanhohtoista valoa, kukkien hehkua ja valoa, Emman ja Jackin siluettia."
     "Sinä näet kaiken kuvina." Laurel pyyhki silmiään. "Tuo tuolla on aitoa romantiikkaa."
     "En näe vain kuvia. Hetkiä. Tämä on Emman suuri hetki. Yhtä tärkeä kuin sinisen perhosen hetki. Meidän ei varmaankaan pitäisi katsella. Pilaamme kaiken, jos he huomaavat meidät."
     "Eivät he näe muita kuin toisensa." Parker tarttui ensin Macin ja sitten Laurelin käteen ja hymyili tuntiessaan rouva Gradyn käden olkapäällään.
     Hetki oli juuri sellainen kuin sen kuului olla.
     Niinpä he jäivät katselemaan Emmaa, kun hän tanssi leudossa kesäkuun yössä, kuunvalossa, puutarhassa, yhdessä rakastamansa miehen kanssa."

Kirjaan on saatu Robertsille normaaliin tapaan myös paljon intohimoa, rakkautta, iloa ja surua. Kirja on jatkaa myös hyvin ensimmäisen osan "Jotain uutta" luomaa selkeää linjaa joka kertoo ystävyydestä, perheistä sekä hääpalveluyrityksestä ja sen menestyksekkäästä toiminnasta.
Arvosana: 9½