Kalastaja löytää aina etsimänsä.
Yksinäinen mies astuu ulos linja-autosta pikkuruisessa Kåsundin kylässä Finnmarkissa, Pohjois-Norjassa. Paikalle sattuneelle saamelaiselle hän esittäytyy Olofiksi. Se ei ole hänen oikea nimensä. Mies sanoo tulleensa metsästämään, vaikka metsästyskausi ei ole vielä alkanut.
Ystävälliset kåsundilaiset auttavat Olofia majoittumaan ja asettumaan kylään. Pian myös toisenlainen metsästäjä, Johnny Moe, saapuu Kåsundiin. Hänen toimeksiantajansa on Kalastaja, joka muiden toimiensa ohessa hallitsee Oslon huumekauppaa. Suvereenisti nyt, kun Daniel Hoffmann on pysyvästi poissa kuvioista.
Olof on Johnnyn kohde, Kalastajan etsimä mies, jonka veren on tarkoitus värjätä karu maa punaiseksi, kun kaksi asiainhoitajaa kohtaa.
Mutta punainen on myös rakkauden väri.
Ja kaikki on mahdollista.
Ennen tämän kirjan aloitttamista oletin, että tämä olisi selkeästi jatkoa ensimmäiselle osalle. Tyhmä oletus, kun ottaa huomioon kirjasarjan genren ja miten usein kyseiseen genreen kuuluvat sarjat yleensä jatkavat tarinaa osasta toiseen. Silti, kun aloitin tätä kirjaa, petyin hieman. Ensimmäinen osa jäi jotenkin sellaiseen kohtaan, että olisin halunnut lukea sille jatkoa. Toisaalta en tiedä, miten sitä tarinaa olisi voitu jatkaa..
Tätä ja ensimmäistä osaa yhdistää Kalastaja. Ensimmäisestä osasta tuttu huumeparoni. Nyt päästään näkemään hänen asiainhoitajien elämää, kun ensimmäisessä osassa päästiin Daniel Hoffmannin asiainhoitajan mukaan. Tällä kertaa päästään kuitenkin paremmin sisään itse päähenkilön elämään, hänen ajatuksiin, häneen. Selvä parannus siis ensimmäiseen osaan verrattuna. Ei tässäkään osassa toki kauhean paljoa päähenkilön kuvailua ollut, en ainakaan muista saaneeni tietää, miltä hän esimerkiksi näyttää. Mutta muuten hän tuli tutuksi ja hänen historiaa käytiin hieman läpi.
Ensimmäiseen osaan verrattuna tämä osa oli muutenkin mielestäni parempi. Ei vain hahmokuvausten takia, jota oli selkeästi enemmän. Myös muu kerronta oli parempaa ja juoni jotenkin selkeämpi ja jännittävämpi. Itse ainakin nautin tämä lukemisesta huomattavasti enemmän. Tämä oli tarinana jotain enemmän. Tässä onnistuttiin yhdistämään mennyt ja nykyisyys yhteen. Tarinaa oli helppo lukea ja lukemista ei voinut jättää kesken. Tähän toki auttoi tiivis ja simppeli juoni, joka vei mukanaan.
Tämä ei toki ollut täydellinen teos, mutta näin lyhyemmäksi jännitysromaaniksi tämä oli hyvä. Kaikki ei ollut aivan ennalta-arvattavaa, tapahtumat olivat loogisia. Kuitenkin tästä jäi vielä puuttumaan se jokin, joka tekee jännäristä täydellisen. Siksi tämä jäi hieman keskinkertaiseksi, mutta silti sellaiseksi, jonka voisin lukea vielä uudelleen.
Nimi: Lisää verta (Mere blod)
Kirjailija: Jo Nesbo
Suomentanut: Outi Menna
Genre: jännitys, mysteeri, trilleri
Sarja: Verta lumella #2
Sivumäärä: 272
Kustantaja: Johnny Kniga
Julkaisuvuosi: 2015
Kirjailija: Jo Nesbo
Suomentanut: Outi Menna
Genre: jännitys, mysteeri, trilleri
Sarja: Verta lumella #2
Sivumäärä: 272
Kustantaja: Johnny Kniga
Julkaisuvuosi: 2015
Lukuhaasteet: Helmet19 (41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti