Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti - Naistenviikko 2020

Muumilaaksossa tapahtuu merkillisiä luonnonilmiöitä, jotka pessimistinen Piisamirotta tulkitsee tuhon merkeiksi. Muumipeikko ja Nipsu lähtevät etsimään kaukaista tähtitornia ottaakseen asiasta selvää. Matkallaan he tutustuvat Nuuskamuikkuseen, joka tietää, että omituisten ilmiöiden takana on pyrstötähti. Mukaan liittyvät myös neuvokas Niisku ja hänen viehättävä sisarensa Niiskuneiti.
Taival etenee huimasta seikkailusta toiseen. Lopulta on enää hyvin vähän aikaa ehtiä takaisin kotiin varoittamaan vaarallisesta pyrstötähdestä, joka syöksyy uhkaavasti kohti Muumilaaksoa...

     Muumilaakson tarinat ovat klassikoita, mutta itse en jostain syystä ole kirjoihin ennen tarttunut. Nyt kuitenkin päätin kokeilla ja rakastuin samantien. Tove Janssoniin on myös hyvä lopettaa tämän vuoden naistenviikon postaukset.

     Muumipeikko ja pyrstötähti on sarjan toinen osa, mutta se ei lukemista haitannut. Hahmot esiteltiin hyvin ja Muumipeikko sekä Nipsu pääsivät paremmin parrasvaloihin. Heidän matkansa varrelta löytyivät Nuuskamuikkunen sekä Niiskut, parin hemulin lisäksi. Kirjan rentous vakavasta aiheesta toimi ja kaikki se toiminta sai kirjan hujahtamaan nopeasti.

     Pyrstötähden jälkeen odotan innolla sitä, koska pääsen tarttumaan myös sarjan jatko-osiin ja toivottavasti myös ensimmäiseen osaan. Tämän kirjan perusteella ainakin on odotettavissa paljon menoa ja melskettä, eikä tylsiä hetkiä tule. Mietin vain, että mitenköhän innoissani olisin lapsena näistä ollut, kun nyt jo olen ihan täpinöissäni. Tai sitten sarjojen ja elokuvien katsominen on tehnyt näistä vain niin nostalgisia, että innostus muodostuu sitä kautta. 

Kometjakten
Suomentanut: Laila Järvinen
Genre: lapset, fantasia, klassikko
Sarja: Muumilaakson tarinoita #2
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1946, suom. 1955, tarkistettu painos 2018

Arvosana: ****½
Goodreads: 4,27

Helmet2020:

1. Kirja on vanhempi kuin sinä

4. Kannessa/kuvauksessa monta ihmistä

23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä

34. Kirjan nimessä luontoon liittyvä sana

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio. Ja Tove sai nyt viimeisen päivän kunniapaikan.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

2. Kun kuningas kuolee (Elina Backman)

3. Armonvuosi (Kim Liggett)

4. Kiviäidit (Erin Kelly)

5. Vi (Kim Thúy)

6. Vieraat (Johanna Sinisalo)

Johanna Sinisalo: Vieraat - Naistenviikko 2020

Kuusivuotias Sissi viiltää itseään päiväkodissa saksilla ja hänen vanhempiensa maailma järkkyy. Siirin ja Essin perheessä lähes kaikki on siihen mennessä sujunut mallikkaasti: on kaksi kaunista lasta, tyttö ja poika, ja molemmat vanhemmat menestyviä uranaisia. Lääkärintarkastuksessa selviää, että Sissillä on vanhempikin haava. Miksi lapsi oireilee itseään vahingoittamalla? Vai suojeleeko hän vammojen aiheuttajaa?

     Johanna Sinisalon Vieraat valittiin Kariston kauhuromaanikilpailun voittajaksi vuonna 2019 ja kirjan sanotaan olevan moderni kotimainen kauhukirja. Näillä meriiteillä odotin kirjalta paljon, mutta sen sijaan vain hämmennyin.

     Olen lukenut Sinisalolta useammankin kirjan ja tykkään hänen tyylistään ja kirjojen aiheista. Vieraat ei tehnyt poikkeusta siinä suhteessa. Kirja käsittelee nelihenkisen sateenkaariperheen arkea ja varsinkin kuusivuotiaan Sissin ajatuksia. Sissi on ikäisekseen hyvinkin kehittynyt ja hän lukee ihmisen biologiaa käsitteleviä kirjoja ja julkaisuja, kääntäen tekstin lapsen aivoille ymmärrettäväksi. Sissin lukeminen ja asioiden miettiminen saavat aikaan ketjureaktion, joka laittaa jokaisen perheen jäsenen miettimään toistensa motiiveja ja tekemisiä.

     Kirjan hahmot olivat hyvin tehtyjä ja heidän tekemisensä olivat selkeitä. Jokainen hahmo oli erilainen ja näitä piirteitä tuotiin hyvin esiin. Essin ja Siirin parisuhteesta kuitenkin tuli itselleni niin negatiivinen kuva, että siinä ei tuntunut olevan mitään hyvää. Molemmat syyttelivät tapahtumista toisiaan, eivätkä nähneet itsessään mitään vikaa. Itseäni eniten kuitenkin häiritsi kirjassa se, miten varsinkin Essi tuntui ajattelevan lapsista. Sissillä ja Luukkaalla on molemmilla sama isä, Ville, mutta Essi on synnyttänyt Sissin ja Siiri Luukkaan. Tätä eroa tunnutaan koko ajan painottavan ja jaottelu siitä, kumpi on kumman äiti, on esillä usein.

     No entä kirjan juoni sitten? Omaan makuuni kirjan oli melko hidastempoinen ensimmäiset neljäsataa sivua ja viimeiset neljäkymmentä sivua mentiin niin kovaa, että en pysynyt perässä. Lopun tapahtumia oli jonkin verran valmisteltu aikaisemmin, mutta itselle se tuli silti aivan puun takaa. Lisäksi lopetus oli mielestäni jotenkin töksähtävä ja jätti vain läjän kysymyksiä peräänsä ilman vastauksia. Kauhua en jotenkin tästä kirjasta löytänyt, ehkä sen suhteen tykkään enemmän ihan klassisesta muodosta. Yhtä kaikki, Vieraat oli ihan luettava kirja ja omalla tavallaan nopeasti ohi. 

Genre: scifi, kauhu
Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2020

Kirjailijan muut teokset: Ennen päivänlaskua ei voi
Arvosana: ***
Goodreads: 3,65

Muissa blogeissa: Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirjapöllön huhuiluja, Kirjat kertovat
Helmet2020:

4. Kuvauksessa monta ihmistä

15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö (mainitaan Tomi Björck)

22. Epäluotettava kertoja

41. Kirjassa laitetaan ruokaa/leivotaan

49. Julkaistu vuonna 2020

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

2. Kun kuningas kuolee (Elina Backman)

3. Armonvuosi (Kim Liggett)

4. Kiviäidit (Erin Kelly)

5. Vi (Kim Thúy)

Kim Thúy: Vi - Naistenviikko 2020

Nuori Vi on perheensä ainoa tytär ja vanhempiensa silmäterä. Kun sota pakottaa Vin perheen jättämään kotimaansa, hellityksi ja varjelluksi syntyneen lapsen koko elämä muuttuu.

Isä jää Vietnamiin, äiti ja veljet sopeutuvat uuteen elämään Kanadassa. Vin tulevaisuus on kuitenkin toisenlainen. Etsiessään paikkaansa maailmassa hän kulkee Saigonista Montrealiin, Suzhousta Bostoniin, Kambodzasta Berliinin murtuvalle muurille.

     Kim Thúy nousi ihmisten tietoisuuteen esikoisromaanillaan Rulla vuonna 2009. Vi on kirjan sisarteos, kertoen matkasta Saigonista pois. Olin suunnitellut lukevani ensin kirjailijan esikoisteoksen ja sitten vasta tämän, mutta kirjastoon tekemäni varaukset tulivat toisessa järjestyksessä. Nyt Vin luettuani, en usko lukevani esikoisteosta ainakaan vähään aikaan.

     Vi kertoo äidistä ja hänen neljästä lapsestaan, jotka matkaavat Saigonista muiden pakolaisten kanssa etsimään parempia elinoloja. He päätyvät Kanadaan ja pyrkivät jatkamaan siellä elämäänsä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Kirjan päähenkilönä on Vi, tyttö, joka haluaa toteuttaa unelmiaan ja joka joutuu taistelemaan äitinsä toiveita vastaan.

     Vi oli koskettava kirja, se oli mielenkiintoinen, se oli nopeasti luettava. Itselleni kirja oli kuitenkin liian rikkonainen lyhyine lauseineen, liian kauniilla kielellä kirjoitettu. Odotukseni olivat hieman liian korkeat ja kirja ei kolahtanut niin hyvin, kuin olisin toivonut. Kirjan tarina ei vain saanut minua niin paljoa mukaansa, että olisin tykännyt tästä enempää. Kokonaisuutena, kirjan tarkoitus ei kunnolla hahmottunut minulle. Tämä oli ihan mukava matkakertomus, mutta siihen se sitten omalla kohdalla jäikin.

Vi
Suomentanut: Marja luoma
Genre: realistinen fiktio, omaelämäkerrallinen, historiallinen
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2016, suom. 2019

Arvosana: **
Goodreads: 3,81

Helmet2020: 32. Alunperin kielellä, jota et osaa (ranska)

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

2. Kun kuningas kuolee (Elina Backman)

3. Armonvuosi (Kim Liggett)

4. Kiviäidit (Erin Kelly)

Erin Kelly: Kiviäidit - Naistenviikko 2020

Marianne kasvoi vanhan viktoriaanisen mielisairaalan varjossa, joka vainoaa häntä yhä hänen unissaan. Marianne oli 17-vuotias lähtiessään pakoon kaupunkia, perhettään, poikaystäväänsä Jesseä - ja ruumista, jonka he hautasivat. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Mariannen on pakko palata, ja hän tuntee heti menneisyyden kuristavan otteen. Yhä katkera Jesse uhkaa viimein paljastaa totuuden.

Marianne tekisi mitä vain vaaliakseen rakentamaansa elämää ja tytärtään, jonka ei halua koskaan kuulevan menneisyydestään. Mutta Marianne ei tiedä koko tarinaa - eikä hän ole ainoa, joka on valmis epätoivoisiin tekoihin varjellakseen salaisuuksia.

     Erin Kelly on kirjoittanut useamman psykologisen trillerin, mutta ymmärtääkseni Kiviäidit oli vasta toinen suomennettu teos. Aikaisemmin suomennettu Älä pimeään jää ilmestyi vuonna 2019 (alkuperäiskielellä 2017), mutta itse en ole siihen vielä ehtinyt tarttua. Voi olla, että vielä joskus tutustun siihenkin kirjaan, mutta nyt ei ole sen aika.

     Kiviäidit sai minut takakannen tekstin avulla innostumaan ja tarttumaan itseensä. Mielisairaaloihin liittyvät kirjat ovat jostain syystä itseäni kiinnostavia ja kahden ajan kuvaukset tuntuivat mielenkiintoisilta. En ole varma, olivatko odotukseni jotenkin liian korkeat, mutta tämä kirja ei aivan lunastanut niitä ja tästä syystä kirja oli pieni pettymys.

     Kirjan hahmot olivat hyvin luotuja ja todentuntuisia, mutta samalla jäin kaipaamaan lisää. Itseäni henkilökohtaisesti häiritsi liikaa Mariannen kontrollin tarve omaan tyttäreensä liittyen. Tätä asiaa painotettiin mielestäni liikaa ja Mariannen ajatukset pyörivät samoja ratoja, tehden turhaa toistoa. Kahdesta muusta keskiössä olevasta hahmosta, Jessestä ja Helenistä, olisin kaivannut lisää kerrontaa. Se mitä heistä kerrottiin, oli hyvin tehty, mutta silti he jäivät hieman etäisiksi, tärkeästä roolistaan huolimatta.

     Entä kirjan juoni sitten? Omaan makuuni tämä kirja oli hieman tylsä ja loppuratkaisu huono. Odotin jotain paljon suurempaa ja ihmeellisempää. Kirjan lukemiseen meni enemmän aikaa kuin sivumäärään nähden olisi tarvinnut. Mietin kirjan kesken jättämistä ainakin pariin otteeseen. Psykologinen vivahde kirjassa kuitenkin toimi ihan hyvin ja osittain siitä syystä kirja sai enemmän kuin kaksi tähteä.

Stone mothers
Suomentanut: Päivi Pouttu-Delière
Genre: trilleri, mysteeri, psykologinen
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019, suom. 2020

Arvosana: **½
Goodreads: 3,55

Muissa blogeissa: Kirjoihin kadonnut, Leena Lumi, Kuunnellut äänikirjat, Kirjasähkökäyrä
Helmet2020:

4. Kuvauksessa monta ihmistä

7. Kirjassa rikotaan lakia

9. Kirjassa kohdataan pelkoja

34. Kirjan nimessä luontoon liittyvä sana

42. Kirjassa on isovanhempia

49. Vuonna 2020 julkaistu

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

2. Kun kuningas kuolee (Elina Backman)

3. Armonvuosi (Kim Liggett)

Kim Liggett: Armonvuosi - Naistenviikko 2020

Kukaan ei puhu armonvuodesta. 

Se on kiellettyä.

Meille kerrotaan, että meillä on valta houkutella aikamiehet vuoteistaan, tehdä nuorukaiset hulluiksi ja syöstä vaimot mielipuolisen mustasukkaisuuden syövereihin. Sen vuoksi meidät karkotetaan yhteisöstä naiseuden kynnyksellä: meidän on vapautettava taikavoimamme erämaahan ennen kuin voimme palata kotiin puhdistautuneina. Mutta kaikki meistä eivät palaa. Osa tytöistä sortuu luonnon elementeille, osa saalistajille, osa kohtalotovereiden vimmalle...

Minä en tunne olevani voimakas, en tunne olevani maaginen. Mutta silmäni ovat auki.

     Armonvuosi on feministinen dystopia, josta itselleni tuli hieman Margaret Atwoodin Orjattaresi mieleen, varsinkin kirjan alussa. Armonvuosi oli kuitenkin enemmän omaan makuuni ja se piti otteessaan paremmin alusta loppuun.

     Armonvuosi seuraa Tierneyn matkaa hänen armonvuoden aikana. Muiden tyttöjen unelmoidessa vaimoksi tulemisesta ja armonvuodesta selviämisestä, Tierney haluaa vuoden jälkeen töihin pellolle. Hänen pahin pelkonsa on saada ennen armonvuotta huntu päähänsä, tulla valituksi vaimoksi, joutuvansa häkkiin miehen armoille. Kohtalolla on kuitenkin omat suunnitelmat Tierneyn varalle, eikä hän voi väittää näitä suunnitelmia vastaan.

     Armonvuosi oli henkeä salpaava, jännitystä ylläpitävä ja koukuttava lukukokemus. Päähenkilön matkan seuraaminen sai omankin sydämen pamppailemaan. Tyttöjen tekemiset ja julmat teot tuntuivat niistä lukiessa ja muutama kyynelkin vuodattui. Kirjassa oli muutama ennalta-arvattava kohta, mutta itseäni nämä eivät häirinneet. 

The Grace year
Suomentanut: Leena Ojalatva
Genre: nuoret, scifi, dystopia
Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2019, suom. 2020

Arvosana: *****
Goodreads: 4,15

Muissa blogeissa: Kirjapöllön huhuiluja, Siniset helmet, Kirjojen keskellä
Helmet2020:

28. Tulevaisuudesta kertova kirja

37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa

49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

2. Kun kuningas kuolee (Elina Backman)

Elina Backman: Kun kuningas kuolee - Naistenviikko 2020

Nuori tyttö löytyy kuolleena Tainionvirrasta vuonna 1989. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin toimittaja Saana Havas kiinnostuu tytön epäselväksi jääneestä kohtalosta. Onko pinnan alla vaaninut paha herännyt? Kannattaako vaiettuja salaisuuksia paljastaa?

Samaan aikaan Helsingissä tapahtuu raaka murha, ja rikosylikomisario Jan Leino tiimeineen hälytetään paikalle. Jan pelkää pahoin, että rituaalimurhaaja on vasta aloittanut. 

     Kun kunigas kuolee on kotimaisen dekkarigenren uuden tulokkaan Elina Backmanin esikoisromaani ja samalla sarjan avaus. Kirjan tarina sijoittuu Helsinkiin ja Hartolaan, pieneen kuntaan Päijät-Hämeessä. Henkilöhahmoja on useampi ja lukija pääsee kulkemaan kahdessa aikatasossa.

     En tiedä olenko lähiaikoina vain sattunut tarttumaan useaan otteeseen dekkariin, jossa käsitellään nykyajan lisäksi myös jotain mennyttä murhaa... vai onko näitä vain ilmestynyt lähivuosina useampia? Joka tapauksessa, en tiedä olenko tällaisen asetelman fani. Tässä teoksessa tapahtumat oli kuitenkin hyvin saatu yhdistettyä, mikä hieman paransi omaa ajattelutapaani tätä kirjaa kohtaan.

     Kirja kerrotaan useamman hahmon näkökulmasta, niin murhia tutkivien kuin murhaajankin. Tämä ei lähtökohtaisesti ole mielestäni mikään ongelma. Joissain tapauksissa (kuten tässä kirjassa) usean näkökulman kautta kuitenkin kirjaan tuntuu tulevan myös niitä turhia täytepätkiä enemmän kuin itse toivoisin. Jotkut kirjan luvuista vain tuntuivat hieman irrallisilta muuhun tarinaan verrattuna, vaikka niissä saatiinkin tuotua esiin joitain asioita päähenkilöistä.

     Kun kuningas kuolee kertoo pääsääntöisesti Saanasta ja Janista. Tämän lisäksi saamme tietoa Janin kollegasta Heidistä. Saana on toimittaja, joka on saanut potkut kesän kynnyksellä. Hän lähtee kesän viettoon Hartolaan ja alkaa siellä tutkia vanhaa nuoren tytön kuolemaa. Saana haluaisi tehdä tapauksesta podcastin tai jutun tai kirjan tai jotain. Hän ei ole aivan varma vielä, mutta jotain hän haluaa keräämillään tiedoilla tehdä. Jan taas saa tutkittavakseen Helsingissä tapahtuneen murhan. Hänen yksi tiimin jäsenistä on Heidi, viskiä juova ja nuuskaa käyttävä sinkkunainen. 

     Kun kuningas kuolee ei ollut huono sarjan avaus, mutta ei se myöskään hiponut täydellisyyttä. Vaikka kirjan tarina oli hyvä, se ei aina tuntunut etenevän kovin sutjakkaasti. Kirjan romanttinen osuus ei ollut mieleeni, en tiedä miksi samoja juttuja pitää laittaa joka kirjaan. Tämän lisäksi Saanasta kertovissa pätkissä oli omaan makuuni liikaa "mitä muissa dekkareissa poliisit nyt tekisivät"-lauseita. Toki ensimmäistä murhaansa tutkiva saattaa ajatella näin, mutta en silti halua lukea samaa asiaa useampaan otteeseen kirjan aikana. Lisäksi toivoisin, että kirjan murhatutkinnat eivät perustuisi aiempiin dekkareihin (elokuviin tai kirjoihin), vaan ne olisivat lähempänä todellisuutta.

Genre: jännitys, rikos, trilleri
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,85

Muissa blogeissa: Kirsin kirjanurkka, Tuijata, Luetut.net, Kirjojen kuisketta, Kuunnellut äänikirjat, Annelin lukuvinkit, Kulttuuri kukoistaa, Kirjakaapin kummitus
Helmet2020:

4. Kuvauksessa monta ihmistä

7. Kirjassa rikotaan lakia

37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa

45. Esikoiskirja

49. Vuonna 2020 julkaistu

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Aiemmat julkaisut:

1. Kesämyrsky (Siiri Enoranta)

Siiri Enoranta: Kesämyrsky - Naistenviikko 2020

Andrew on katsellut koko kevään houkuttelevaa Josh Royta, joka johtaa eliittikoululaisten Nokisiipien jengiä. Sattuman oikusta Andrew pääsee viettämään kesäänsä Joshin perheen loisteliaalle huvilalle ja kurkistamaan maailmaan, johon hän ei kuulu.

Joshin sisko, hemmoteltu Penelope Roy, on joutunut todistamaan kaupunkia kuohuttanutta murhaa, ja koko Summersuttonin huvilan väki kulkee varpaillaan hänen takiaan. Mutta mitkä Penelopen totuuksista ovat valhetta?

Andrew'n lapsuuden viimeinen kesä Summersuttonissa on viattomuuden ja turmeluksen piirileikkiä, tihenevää kehää kiertävä ruma arvoitus kiiltävässä kuoressa.

     Siiri Enorannan upea ja omintakeinen kirjoitustyyli tulee taas esille hänen uutuuskirjassaan, Kesämyrsky. Vähän kaikkea yhdistelevä kirja ottaa vaikutteita niin scifistä, jännityksestä kuin realistisesta fiktiostaki. Nuorille suunnattu kirja lähtee heti nopealla tempolla liikkeelle ja tarina pitää lukijan otteessaan loppuun asti. Kirjassa on lentäviä autoja, mutta muuten tähän kehittyneeseen teknologiaan ei kiinnitetä liikaa huomiota. Jännitystä on vähän, mutta se lymyilee lähinnä jossain taustavarjoissa.

     Surukseni minun on kuitenkin pakko sanoa, että olisin halunnut tykätä tästä kirjasta enemmän. Olisin halunnut saada hahmoista ja tarinasta enemmän irti. Ehkä olin väärässä mielentilassa tätä kirjaa lukiessani, tai sitten tämä kirja vain oli itselleni hieman keskivertoa parempi. Jotain kuitenkin jäi uupumaan, vaikka pohja olikin mielenkiintoinen. 

     Tämä on kuitenkin sellainen kirja, jota voin suositella niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin lukijoille. Ja varsinkin, jos aikaisemmat Enorannan kirjat ovat osuneet oikeaan, tämä kirja soveltuu varmasti lukupinon jatkoksi.

Genre: nuoret, scifi, LGBT, jännitys
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,91

Muissa blogeissa: Kirjapöllön huhuiluja, Kirjakko ruispellossa, Siniset helmet
Helmet2020: 

7. Kirjassa rikotaan lakia

39. Kirjassa lennetään

49. Vuonna 2020 julkaistu

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Adrian McKinty: Ketju

Jätit juuri lapsesi bussipysäkille. Puhelimesi soi. Tuntematon soittaja kertoo siepanneensa tyttäresi.

Nyt sinun on maksettava lunnaat - ja vuorostasi kaapattava jonkun muun lapsi. Tyttäresi vapautetaan vasta kun uhrisi vanhemmat nappaavat seuraavan lapsen. Jos nämä ehdot eivät toteudu, lapsesi tapetaan.

Uhri. Selviytyjä. Sieppaaja. Rikollinen. Sinusta tulee näitä kaikkia. Olet nyt osa Ketjua.

     Ketju on tämän kevään uutuuskirja, jota odotin innolla jo alkuvuodesta alkaen. Kirjan lähtöasetelma kuulosti niin koukuttavalta ja hämmentävältä, että sormeni syyhysivät päästä kirjan kimppuun. Odotukseni olivat hyvin korkealla, vaikka McKintyn kirjat eivät ole itselleni ennestään tuttuja.

     Ketju lähtee heti toiminnalla liikkeelle ja toimintaa riittää kyllä ihan loppumetreille saakka. Tylsiä täytekohtia ei juurikaan ole. Luvut ovat lyhyitä. Kirja oli vain aivan pakko ahmia mahdollisimman nopeasti. Kahteen osaan jaoteltu kirja oli tasapainoinen ja mielenkiintoinen kokonaisuus.

     Kirjan ensimmäinen osa keskittyy Racheliin ja hänen siepatun tyttären tapaukseen. Toinen osa taas keskittyy enemmän itse Ketjuun ja sen toiminnan selvittämiseen. Hahmokuvaukselle ei ollut jätetty paljoa tilaa, mikä ei itseäni tällä kertaa häirinnyt oikeastaan yhtään. Juoni oli niin vetoisa, että se riitti tässä kirjassa itselleni. Kuvauksen puuttumisesta johtuen kuitenkin kirjan romanttinen pieni osuus tuntui hieman irralliselta, sillä sitä ei oltu pohjustettu juuri lainkaan.

     Ketju oli mielestäni siis upea lukukokemus ja riittävän jännittävä kirja. Silti tämä ei aivan yltänyt omalla kohdallani viiteen tähteen. Yhtenä tekijänä oli kirjan jotkut epäloogisuudet, jotka pistivät itselläni aivan liikaa silmään. Ja tietenkin tuo yllä mainittu romantiikka, jonka kyllä näki tulevan, mutta olisi kaivannut hieman lisää lihaa ympärilleen. Mutta muuten, koukuttava kirja, jota todella suosittelen niille, ketkä takakannen tekstistä innostuvat.

The Chain
Suomentanut: Antti Saarilahti
Genre: trilleri, mysteeri, jännitys
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019, suom. 2020

Arvosana: ****½
Goodreads: 3,81

Muissa blogeissa: Luetut.net, Kuunnellut äänikirjat, Kirjasähkökäyrä
Helmet2020:

7. Kirjassa rikotaan lakia

30. Kirjassa pelastetaan ihminen

35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa

49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna

Charlie on lukion ensimmäisellä luokalla. Hän on ikäistään älykkäämpi, mutta ujo ja sisäänpäin kääntynyt, mikä tekee uusiin ihmisiin tutustumisesta vaikeaa. Charlie on seinäruusu, joka haluaisi heittäytyä mukaan elämään, mutta oman pään vangiksi on helppoa jäädä. Väistämättä Charlien on kuitenkin kohdattava tuntematon maailma: ensimmäiset treffit, suudelmat ja bileet, uudet ystävät, seksi ja The Rocky Horror Picture Show. Ne maagiset hetket, kun äärettömyyden tunteeseen riittää ajokortti ja täydellinen kokoelmakasetti. Mutta vaikka seinän vierustalta näkee kaiken tarkasti, Charlie ei voi jäädä sivustakatsojaksi loppuelämäkseen. Joskus on otettava selvää, miltä elämä tuntuu keskellä tanssilattiaa.

     Elämäni seinäruusuna on kirja, jonka lukemista olen miettinyt siitä asti, kun kirjasta tehty elokuva julkaistiin. Elokuva jätti jälkensä itseeni ja halu lukea kirjaa kasvoi pikkuhiljaa. Samalla kuitenkin hieman jännitin kirjaan tarttumista. Mitä jos se ei olekaan niin hyvä, kuin elokuva oli?

     Elämäni seinäruusuna on moderni klassikko, kasvukertomus, ajatuksia herättävä teos. Se on kertomus Charliesta, joka miettii liikaa, eikä tästä syystä elä elämäänsä. Hän saa opettajaltaan luettavaksi kirjoja ja ohjeen lakata miettimästä asioita puhki. Charlie tutustuukin yllättäen kahteen pari vuotta vanhempaan nuoreen ja täten hänen elämänsä muuttuu. Lukion ensimmäinen vuosi on tästä syystä hyvin erilainen, kuin Charlie ensin kuvitteli.

     Kirja oli hyvin kirjoitettu. Kirja koostuu Charlien "ystävälle" lähettämistä kirjeistä, joissa hän kertoo vuoden aikaisia tapahtumia. Kirjeet ovat hyvin pohdiskelevia ja tapahtumia hyvin kuvailevia. Hahmoihin ei kuitenkaan syvennytä juuri lainkaan, minkä itse koin hieman ongelmalliseksi. Päiväkirjamaiset kirjeet myös tekivät kirjan perusluonteelta sellaisen, että varsinaista juonta ei tuntunut olevan. Oli vain sarja tapahtumia vuoden ajalta ja jotkin niistä liittyivät toisiinsa. 

     Charlien vuoden kuvaukseen mahtuu paljon ja kasvua on havaittavissa enemmänkin. Kirjassa on mukana hieman romantiikkaa ja tärkeitä aiheita. Mukaan on myös tungettu paljon pilven polttoa ja muita huumeita, joka omaan korvaan kuulosti hieman yliampuvalta (johtuu varmaan vain kulttuurieroista). Muuten kirja oli kyllä ihan viihdyttävä, pidin kuitenkin enemmän elokuvasovituksesta (yllätys itsellenikin).

The Perks of Being a Wallflower
Suomentanut: Jussi Korhonen
Genre: nuoret, realistinen fiktio, romantiikka, klassikko, LGBT
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 1999, suom. 2010

Arvosana: ***½
Goodreads: 4,20

Helmet2020: 

4. Kuvauksessa monta ihmistä

16. Kirjalla kirjassa tärkeä rooli

34. Kirjan nimessä luontoon liittyvä sana

45. Esikoisromaani

Tiitu Takalo: Memento mori

Joulukuisena yönä Tiitu Takalo havahtuu äkilliseen, lamauttavaan päänsärkyyn. Ensiapupäivystyksessä selviää, että kyse on sairaudesta, joka vaatii pikaisen leikkauksen. 

Memento mori on Takalon omiin kokemuksiin perustuva tarina siitä, kuinka ihmisen elämä mullistuu odottamatta yhdessä yössä. Se on kertomus sairastumisesta, toipumisesta ja siitä, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä. 

     Memento mori oli koskettava, upeasti kuvitettu sarjakuva Takalon omakohtaisesta kokemuksesta, aivoverenvuodosta. Sarjakuvassa käydään läpi vuodon alusta alkavat tapahtumat aina vuodeksi eteenpäin. Sarjakuva käsittelee kokemusta sairaalasta ja siitä pelosta, mitä ensimmäinen vuosi aiheuttaa. 

     Sarjakuvaan on saatu sisällytettyä ne tunteet, jotka vaikeissa tilanteissa ovat olleet läsnä. Lukemista ei vain voinut jättää kesken, sillä lukijana halusin tietää lisää. Halusin tietää sairauden aiheuttamia ajatuksia, siitä selviämistä. Tämä sarjakuva oli alusta loppuun sellainen, että se laittoi ajattelemaan. Suosittelen tämän lukemista kaikille. Ja koska kyseessä on sarjakuva, ei lukemiseenkaan mene ihan hirveän kauaa.

Genre: omaelämäkerrallinen, sarjakuva
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: ****
Goodreads: 4,66

Muissa blogeissa: Kirjojen keskellä
Helmet2020: 37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa
PopSugar2020: 1. Published in 2020
Goodreads2020: 22. With the major theme of survival