Väinämöinen, Lemminkäinen ja muut urhot lähtevät matkaan kohti Pohjolaa ryöstääkseen Sammon, mutta perillä heitä odottaa Pohjolan emäntä kauheine voimineen.
Sami Makkosen kuvittaman Kalevalan toinen osa, Sampo, oli jatkoa ensimmäiselle teokselle. Tunnettu tarina sai päätöksensä tässä synkässä, mustanpuhuvassa teoksessa. Väinämöisen ja hänen kumppanien taistelut heräsivät eloon uudella tavalla.
Ihastuin ensimmäiseen osaan, joten ei ole yllätys, että pidin tästäkin. Synkkä teema jatkui, mutta nyt tarina oli ehkä hieman paremmin jaoteltu osiin. Alastomia naisia ei ollut niin paljoa esillä kuin ensimmäisessä osassa, mikä on vain hyvä asia. Eniten kuitenkin itseeni näiden teosten kohdalla kolahti kuitenkin kuvituksen tyyli.
Itselleni Kalevala ei ole kovin tuttu teos, mutta näitä kahta kirjaa lukiessa oli mukava huomata, että yllättävän paljon tuli tuttuja asioita esille. Oli siellä toki niitäkin kohtia, jotka olivat hieman tuntemattomampia itselle. Omalla kohdalla nämä kirjat eivät luoneet sitä ajatusta, että haluanpa tutustua alkuperäiseen Kalevalaan vielä paremmin, mutta ehkä joku saa näistä sellaisenkin kipinän. Joka tapauksessa, itse tykkäsin näistä kovasti, vaikka näissä omat omituisuutensa olikin.
Genre: sarjakuva, klassikko, fantasia
Kustantaja: Like/Otava
Julkaisuvuosi: 2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti