Nortan kuningaskunnassa kuohuu - punaisten keskuudessa muhii kansannousu ja hopeiset ovat varpaillaan. Heidän ylivaltaansa on ilmestynyt punainen särö nimeltä Mare Barrow, jonka kyky hallita sähköä ja salamoita on ennennäkemätön jopa mahtavia kykyjä hallitsevien hopeisten keskuudessa.
Kostonhimoinen prinssi Maven on kruunattu Nortan kuninkaaksi, ja hän on päättänyt napata Maren. Ajojahdin kiihtyessä Mare ystävineen lähtee etsimään itsensä kaltaisia punahopeisia uusverisiä Punakaartin avuksi taistelemaan hopeisia sortajia vastaan. Samalla hän joutuu kohtaamaan sisällään kuohuvan pimeyden. Onko hän muuttumassa samanlaiseksi hirviöksi kuin hopeiset vastustajansa?
Vallasta syrjäytetty prinssi Cal, Mavenin isoveli, seuraa Maren mukana, eivätkä heidän tunteensa toisiaan kohtaan ole sammuneet. Mutta keneen Mare voi todella luottaa ja millaisen hinnan hän on valmis maksamaan kansansa vapaudesta?
Lasinen miekka on Hopea -sarjan toinen osa ja ensimmäisen osan jälkeen minulle jäi korkeat odotukset tälle osalle. No, nämä odotukset eivät aivan täyttyneet, mikä näkyi muun muassa siinä, että kirjan lukeminen kesti yllättävän kauan. Lukemisen jälkeen minun oli pakko käydä Goodreadsissa katsomassa näiden kahden osan välinen ero annetuissa tähdissä ja kyllä, tämä toinen osa on saanut hieman huonommat arvostelut (toki tähtien antajiakin on tuplasti vähemmän). Joka tapauksessa, sain luettua kirjan loppuun ja se ei vienyt kaikkea innostustani sarjan jatkon osalta.
Lasinen miekka jatkaa juuri siitä mihin ensimmäinen osa jäi. Edelleen on hopeaveriset (heillä on voimia/erityiskykyjä, miksi niitä nyt haluaakin kutsua) sekä punaveriset (ne tavalliset tallaajat, joita sorretaan). Ja sitten on tietysti meidän päähenkilömme Mare, joka ensimmäisessä osassa joutui hopeisten hoviin ja sai selville, että vaikka hänen verensä on punaista, hänellä on voimia/erityiskykyjä. Sen lisäksi on vielä Punakaarti, joka yrittää syöstä vallan hopeisilta ja joihin Mare on entisen kruununprinssi Calin kanssa liittynyt. Nyt siis taistelu on kesken. Pako on kesken. Kaikki on kesken. Punakaarti on hyökännyt hopeisten joukkoon ja sota on lähtenyt käyntiin. Mare saa tietää pala palalta kuinka suuri organisaatio Punakaarti lopulta onkaan ja kuinka paljon ympäröivien seutujen väki tukee kaartin toimintaa. Mare myös saa selville, että häntä pelätään ja että Cal on elossa vain hänen takiaan.
"Jos minä olen miekka, olen lasista tehty, ja tunnen jo hajoavani sirpaleiksi."
Kaikesta toiminnasta riipumatta, tämän kirjan alku tuntui jotenkin todella hitaalta ja asioiden paljastaminen tapahtui hyvin tiputellen. Sitten kun päästiin kirjan viimeiselle kolmannekselle, toiminta rysähti käyntiin ihan kunnolla ja sitten ei enää hidasteltu. Tästä johtuen kirja ei tuntunut kovin tasapainoiselta ja jäin kaipaamaan siltä jotain, mikä on vaikea selittää.
Ensimmäisessä osassa Maren luonne oli jollain tasolla ärsyttävä, se ei kuitenkaan haitannut juurikaan itseäni (tai ainakaan nyt en muista niin olleen). Tässä toisessa osassa taas, en tykännyt Maresta yhtään ja häntä kohtaan kokemani arvostus (jos sitä sellaiseksi voi alunperinkään kutsua) katosi kyllä kokonaan ja hänet olisi voinut heivata tästä sarjasta pois. Hänessä ei tuntunut tapahtuvan juurikaan kasvua muuhun suunta kuin kieroksi, juonittelevaksi tytöksi, joka kaipaa kotiin mutta ei myönnä sitä. Ja tämän kaiken lisäksi itseäni häiritsi Maressa se, että hän tuntui ajattelevan, että on kaiken keskipiste ja kaikki kulminoituu häneen. Vaikka tapahtumien edetessä kävi aika selväksi, että näin ei ehkä sittenkään ole.
"Pelkään yksinäisyyttä enemmän kuin mitään muuta. Miksi siis teen näin? Miksi työnnän rakkaimpani luotani ja pakenen heitä? Mikä minussa on vialla?
En tiedä.
Enkä tiedä, miten voin lopettaa sen."
Glass Sword
Suomentanut: Jussi Korhonen
Genre: fantasia, nuoret, romantiikka, scifi
Sarja: Hopea #2
Kustantaja: Aula & Co
Julkaisuvuosi: 2016, suom. 2017
Kostonhimoinen prinssi Maven on kruunattu Nortan kuninkaaksi, ja hän on päättänyt napata Maren. Ajojahdin kiihtyessä Mare ystävineen lähtee etsimään itsensä kaltaisia punahopeisia uusverisiä Punakaartin avuksi taistelemaan hopeisia sortajia vastaan. Samalla hän joutuu kohtaamaan sisällään kuohuvan pimeyden. Onko hän muuttumassa samanlaiseksi hirviöksi kuin hopeiset vastustajansa?
Vallasta syrjäytetty prinssi Cal, Mavenin isoveli, seuraa Maren mukana, eivätkä heidän tunteensa toisiaan kohtaan ole sammuneet. Mutta keneen Mare voi todella luottaa ja millaisen hinnan hän on valmis maksamaan kansansa vapaudesta?
Lasinen miekka on Hopea -sarjan toinen osa ja ensimmäisen osan jälkeen minulle jäi korkeat odotukset tälle osalle. No, nämä odotukset eivät aivan täyttyneet, mikä näkyi muun muassa siinä, että kirjan lukeminen kesti yllättävän kauan. Lukemisen jälkeen minun oli pakko käydä Goodreadsissa katsomassa näiden kahden osan välinen ero annetuissa tähdissä ja kyllä, tämä toinen osa on saanut hieman huonommat arvostelut (toki tähtien antajiakin on tuplasti vähemmän). Joka tapauksessa, sain luettua kirjan loppuun ja se ei vienyt kaikkea innostustani sarjan jatkon osalta.
Lasinen miekka jatkaa juuri siitä mihin ensimmäinen osa jäi. Edelleen on hopeaveriset (heillä on voimia/erityiskykyjä, miksi niitä nyt haluaakin kutsua) sekä punaveriset (ne tavalliset tallaajat, joita sorretaan). Ja sitten on tietysti meidän päähenkilömme Mare, joka ensimmäisessä osassa joutui hopeisten hoviin ja sai selville, että vaikka hänen verensä on punaista, hänellä on voimia/erityiskykyjä. Sen lisäksi on vielä Punakaarti, joka yrittää syöstä vallan hopeisilta ja joihin Mare on entisen kruununprinssi Calin kanssa liittynyt. Nyt siis taistelu on kesken. Pako on kesken. Kaikki on kesken. Punakaarti on hyökännyt hopeisten joukkoon ja sota on lähtenyt käyntiin. Mare saa tietää pala palalta kuinka suuri organisaatio Punakaarti lopulta onkaan ja kuinka paljon ympäröivien seutujen väki tukee kaartin toimintaa. Mare myös saa selville, että häntä pelätään ja että Cal on elossa vain hänen takiaan.
"Jos minä olen miekka, olen lasista tehty, ja tunnen jo hajoavani sirpaleiksi."
Kaikesta toiminnasta riipumatta, tämän kirjan alku tuntui jotenkin todella hitaalta ja asioiden paljastaminen tapahtui hyvin tiputellen. Sitten kun päästiin kirjan viimeiselle kolmannekselle, toiminta rysähti käyntiin ihan kunnolla ja sitten ei enää hidasteltu. Tästä johtuen kirja ei tuntunut kovin tasapainoiselta ja jäin kaipaamaan siltä jotain, mikä on vaikea selittää.
Ensimmäisessä osassa Maren luonne oli jollain tasolla ärsyttävä, se ei kuitenkaan haitannut juurikaan itseäni (tai ainakaan nyt en muista niin olleen). Tässä toisessa osassa taas, en tykännyt Maresta yhtään ja häntä kohtaan kokemani arvostus (jos sitä sellaiseksi voi alunperinkään kutsua) katosi kyllä kokonaan ja hänet olisi voinut heivata tästä sarjasta pois. Hänessä ei tuntunut tapahtuvan juurikaan kasvua muuhun suunta kuin kieroksi, juonittelevaksi tytöksi, joka kaipaa kotiin mutta ei myönnä sitä. Ja tämän kaiken lisäksi itseäni häiritsi Maressa se, että hän tuntui ajattelevan, että on kaiken keskipiste ja kaikki kulminoituu häneen. Vaikka tapahtumien edetessä kävi aika selväksi, että näin ei ehkä sittenkään ole.
"Pelkään yksinäisyyttä enemmän kuin mitään muuta. Miksi siis teen näin? Miksi työnnän rakkaimpani luotani ja pakenen heitä? Mikä minussa on vialla?
En tiedä.
Enkä tiedä, miten voin lopettaa sen."
Glass Sword
Suomentanut: Jussi Korhonen
Genre: fantasia, nuoret, romantiikka, scifi
Sarja: Hopea #2
Kustantaja: Aula & Co
Julkaisuvuosi: 2016, suom. 2017
Muissa blogeissa: Unelmien aika, Sivujen välissä
Helmet2020: 4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä, 9. Kirjassa kohdataan pelkoja, 28. Tulevaisuudesta kertova kirja, 30. Kirjassa pelastetaan ihminen, 39. Kirjassa lennetään
PopSugar2020: 9. A book with a map, 34. A book you meant to read in 2019, 50. A book with a main character in their 20s
Goodreads2020: 3. You are prompted to read because of something you read in 2019, 4. Set in a place/time that you wouldn't want to live, 10. A book that is between 400-600 pages, 18. By an author you've only read once before, 19. A fantasy book, 22. A book with the major theme of survival
Helmet2020: 4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä, 9. Kirjassa kohdataan pelkoja, 28. Tulevaisuudesta kertova kirja, 30. Kirjassa pelastetaan ihminen, 39. Kirjassa lennetään
PopSugar2020: 9. A book with a map, 34. A book you meant to read in 2019, 50. A book with a main character in their 20s
Goodreads2020: 3. You are prompted to read because of something you read in 2019, 4. Set in a place/time that you wouldn't want to live, 10. A book that is between 400-600 pages, 18. By an author you've only read once before, 19. A fantasy book, 22. A book with the major theme of survival
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti