Nimi: S.E.C.R.E.T Polttava peli (S.E.C.R.E.T Shared)
Kirjailija: L. Marie Adeline
Suomentanut: Riie Heikkilä
Genre: erotiikka, aikuiset
Sivumäärä: 315
ISBN: 978-951-1-27387-5
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2013
Luettu: 8/16
Eroottinen seikkailu vie syvemmälle salaseuran sisäpiiriin ja peli kuumenee...
Naisista koostuva salaseura S.E.C.R.E.T toteuttaa jäsentensä salaisimmatkin seksuaaliset fantasiat - ja vapauttaa heidät samalla elämää kahlitsevista rajoitteista. Kolmikymppinen tarjoilija Cassie Robichaud on löytänyt sen ansiosta kuuman ja kiihkeän seksielämän.
S.E.C.R.E.T:in täysivaltaisena jäsenenä Cassie saa tehtäväkseen opastaa uutta kokelasta Dauphinea ja etsiä täydellisiä miehiä tämän fantasioiden toteuttamiseen. Samalla hän etsii itselleen sitä oikeaa ja huomaa, että ottajia saattaisi olla useampiakin.
Arvostelu: Toinen sarjan osa alkoi siitä, että esiteltiin kirjan uusi tuttavuus Dauphine. Hänestä tuli toinen kirjan kertojista, mikä oli suuri muutos ensimmäiseen osaan jossa oli vain yksi kertoja ja yhden ihmisen näkökulma esillä. Nyt kuitenkin pääsi joka toisessa luvussa näkemään myös toisen henkilön elämää, eikä tarvinnut lukea vain Cassien parisuhde ongelmista. Mikä oli kyllä todella hyvä juttu, sillä en olisi todellakaan jaksanut lukea kokonaista kirjaa siitä, miten henkilö voivottelee omaa elämäänsä ja valintojaan. Oli siis mukavaa vaihtelua lukea myös toisenlaisen hahmon ajatuksista ja seikkailuista.
Hyvää tässä kirjassa oli myös se, miten hyvin ensimmäisen kirjan asiat kerrattiin kun sille oli tarvetta. Kertaus tapahtui nopeasti ja pääpiirteittäin, mutta se auttoi jopa minun kohdalla vaikka ensimmäisestä osasta ei olekaan kovin kauaa. Kertaus oli kuitenkin hyvin upotettu itse tarinaan, eikä se tuntunut irtonaiselta muusta tekstistä.
"Pääni lävitse kulki kolme ajatusta, kun sinä aamuna venyttelin itseni hereille omassa sängyssäni Marignyn kaupunginosassa.
Ajatus numero yksi: Willin kanssa vietetystä unohtumattomasta yöstä oli kulunut kuusi viikkoa.
Ajatus numero kaksi: olin taas kerran nukahtanut S.E.C.R.E.Tin rannekoru kädessäni. Se ei ollut ollut mikään ongelma siinä vaiheessa kun kultaisia riipuksia oli vain yksi tai kaksi. Nyt niitä kuitenkin oli kymmenen, joten ne puristivat ranteideni herkkää ihoa ja jättivät siihen jäljet.
Ajatus numero kolme: tänään oli syntymäpäiväni. Kissani Dixie räpytteli minulle silmiään sängyn jalkopäässä. Ojentauduin sitä kohti ja vedin sen syliini, missä se kehräten nukahti uudelleen. Olisipa minulla yhtä hyväet unenlahjat." s. 18
Muuten tämä toinen osa jatkoi samalla polulla kuin ensimmäinenkin. Kerronta oli sujuvaa ja asiat etenivät nopeaa tahtia kohti päämääräänsä. Yhdessä kohtaa pelkäsin, että kirja muuttuisi kunnon kolmiodraamaksi, mutta kerrankin kirjan päähenkilöstä oli tehty viisas ja itseään kunnioittava nainen, kuka teki tällaisista ajatuksista turhia. Pisteet siis siitä kirjailijalle. Vielä en kuitenkaan voi nielaista helpotuksesta, sillä kolmas osa odottaa hyllyllä lukijaansa ja mitä vain voi löytyä niiden sivujen välistä. Odotan sitä kuitenkin innolla, sillä tämän kirjan loppu sai janoamaan lisää. Toivon vain, että ensimmäisen osan pieni erotiikan osuus tekee paluunsa, sillä tässä osassa kyllä juu vaatteet lensi, mutta kerronta oli vieläkin niukempaa. Mutta, ei kai auta muu kuin ottaa seuraava osa käteen ja toivoa parasta.
""Hänen nimensä on Dauphine", Mark ilmoitti yleisölle. "Ja toivon että te kaikki pidätte peukut pystyssä kun pyydän häntä auttamaan minua", hän sanoi näppäillen muutamaa kitarankieltä ja hymyillen minulle. "Toivon että hän... hyväksyy askeleen."
Yksittäiset sävelet muuttuivat pikku hiljaa kappaleen alkutahdeiksi. Näin tähtiä. Tapahtuuko tämä ihan oikeasti? Ja vielä minulle? Markin bändin jäsenet näyttivät aavistuksen hämmentyneiltä, mutta he yhtyivät mukaan tunnistaessaan riffin.
"Tiedän kyllä että teillä ei ole aavistustakaan siitä mitä se tarkoittaa", hän sanoi yleisölle hymyillen, "mutta hän kyllä tietää. Etkö tiedäkin, beibe?"" s. 234
Arvosana: ***
Muut sarjassa ilmestyneet: S.E.C.R.E.T Kuuma liekki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti