Sylvia Day: Sinun vallassasi

Nimi: Sinun vallassasi (Captivated by You)

Kirjailija: Sylvia Day
Suomentanut: Sirpa Parviainen
Genre: romantiikka, erotiikka
Sarja: Crossfire #4
Sivumäärä: 461
ISBN: 978-951-31-8556-5
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2014 suom. 2015
Luettu: joulukuu 2017

Sinun vallassasi jatkaa Evan ja Gideonin kiihkeää rakkaustarinaa, jota menneisyyden varjot uhkaavat. Rakkaudenvalamme olisi pitänyt sitoa meidät lihaa ja vertakin tiukemmin yhteen, mutta se repikin vanhat haavat auki, paljasti kivun ja epävarmuuden ja houkutteli katkerat vihamiehet esiin koloistaan. Tunsin miten Gideon pakeni luotani, pahimmat pelkoni muuttuivat todellisuudeksi, rakkauteni joutui niin kovalle koetukselle, etten tiennyt voisinko sitä kestää.. Elämämme kirkkaimmalla hetkellä Gideonin menneisyys palasi uhkaamaan kaikkea, minkä puolesta olimme taistelleet. Edessämme oli kauhea valinta: entisten elämiemme vakaa turvallisuus vai kamppailu tulevaisuudesta, joka äkkiä tuntui vain saavuttamattomalta unelmalta..

     Vihdoin sain otettua tämän kirjan tuolta hyllystä ja avattua sen. Lukemisessa ei kauaa mennyt, sillä jollain tasolla kirjan sisältö sai pidettyä minua otteessaan. Tai sitten vain halusin kirjan loppuvan mahdollisimman nopeasti. En ole ihan varma kumpi on oikea syy.
     Sarjan aikaisemmat osat ovat olleet ihan luettavia teoksia. Tämä taas? Jotenkin koko kirja tuntui kovin tylsältä eikä oikein mitään tuntunut tapahtuvan. Vaikka tosiasiassa kyllä sinne johonkin naimisen ja itsensä etsimisen keskelle mahtui häät ja varsinaisten häiden suunnittelu, riitoja, draamaa ja "jännitystä". Ja tällä "jännityksellä" tarkoitan kaikkia niitä herra Crossin menneisyyden hahmoja ketkä yrittävät hyökätä hänen kimppuunsa. Tuli ihan sellainen olo, että tämä kirja on vain pakollinen välietappi missä aletaan muodostaa droppia... Mikä purkautuu vasta seuraavassa osassa. Joidenkin mielestä se on ehkä ok, mutta itse en ole näistä välietapeista kiinnostunut.
     Tässä kirjassa minua ehkä eniten ärsytti molempien päähahmojen omanlainen uhriutuminen. Hommat etenivät selvästi ihan liian nopeasti ja olisin vain halunnut ravistella heitä ja sanoa, että vituiksi se menee. Mutta koska minun ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kirjan hahmojen elämään, revin hiuksia päästäni ja pudistelin päätäni luku-urakkani edetessä. Kirjan loputtua olin ehkä jopa hieman helpottunut, että se oli ohi ja seuraavan osan lukemista saisin taas odottaa hetken. Kirjasarjan alussa ajattelin, että Evalla olisi edes jotain järkeä päässä ja itsekunnioitus kohdillaan. Tämä pilvilinna on nyt kuitenkin romahtanut ihan totaallisesti ja olen niin pettynyt. Ehkä tässä sarjassa vain on liikaa hahmoja kenellä on huono menneisyys. Tai ehkä tämä sarja vaan ei sovi minulle luettavaksi.

     ""Antaisiko hän minun maksaa häät?" isäni naurahti tuhahtaen. "Taitaisi tosin olla parempi kysyä, millaisen tappelun äitisi panisi siitä pystyyn."

     "Isä..." Rintaani puristi jälleen. Yliopiston lukuvuosimaksujen maksamisesta käymämme keskustelun jälkeen osasin olla sanomatta, ettei hänen tarvitsisi venyttää talouttaan äärirajoille minun takiani. Se oli kunniakysymys, ja isäni oli hyvin ylpeä mies. "En osaa sanoa muuta kuin kiitos."" luku 4, sivu 90

Arvosana: **