Arvoituksellinen pienoisromaani miehestä, joka lähtee luostariin tutkimaan Pyhän Adelen mysteeriä ja ottamaan selvää itsestään.
Mies matkustaa luostariin Pyreneille tutkimaan tarinaa Pyhästä Adelesta, naisesta, joka putosi jyrkänteeltä alas ja julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Samalla alkaa matka kauas miehen omaan menneisyyteen ja ikiaikaiseen mysteeriin. Adele esittää kysymyksen yhdeksänsadan vuoden takaa: voiko ihmeitä tapahtua?
Adelen kysymys valikoitui luettavien kirjojeni listalle ihan vain kirjan nimen takia. Jokin siinä sai mielenkiintoni heräämään ja päätin aloittaa lukemisen ilman, että tiesin kirjasta mitään. Myöskään Haahtela ei ole itselleni entuudestaan tuttu, joten sitäkään kautta minulla ei ollut käsitystä siitä, mitä tämä teos tulee pitämään sisällään. Lukemisen jälkeen mietin kauan, että kirjoitanko tästä kirjasta mitään, sillä kuten Goodreadsistä luettavat kommentit kertovat, tämä kirja on suosittu ja tykätty. Valitettavasti, itse en kuuluu siihen joukkoon, joka voi sanoa niin. En kuulu edes siihen joukkoon, jonka mielestä tämä kirja oli keskinkertainen.
Kuulun niihin harvoihin, jotka kokivat tämän kirjan lukemisen työläänä ja raskaana. Alusta loppuun kerronta tökki, tarina tökki ja homma ei edennyt. Olisin voinut jättää kirjan kesken, mutta en kuulu myöskään niihin ihmisiin. Kahlasin siis kirjan loppuun, jotta pystyn olemaan varma mielipiteestäni. En tykännyt kirjasta. Oikeastaan missään kohdassa. Valitettavasti. Olen menevämpien kirjojen ystävä ja senpä takia mietin, että kirjoitanko tästä mitään. Tämä kirja ei meinaan kuvasta sitä tyyliä, jota yleensä luen. Koska kuitenkin luin tämän loppuun ja haluan lukea erilaisia kirjoja, kirjoitan tämän muista mielipiteistä poikkeavan tekstin.
Mielestäni tämän teoksen tarina oli valju. Hahmoja oli muutama ja heistä sai jonkinlaisen otteen, mutta en pystynyt samaistumaan heistä kehenkään. Ehkä tämä kirja olisi pitänyt ottaa enemmän pohdiskelun ja itsetutkiskelun kautta(?). En kuitenkaan pystynyt siihen. Kirjan aihe ei ehkä ollut riittävän lähellä itseäni ja omaa sydäntäni, että olisin voinut kokea tätä upeana ja ihanana kirjana ja kokemuksena. Enkä usko, että tulen enää lukemaan Haahtelan kirjoja. Tämän teoksen perusteella hänen tyylinsä ei ole minua varten.
Genre: uskonto
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019
Mies matkustaa luostariin Pyreneille tutkimaan tarinaa Pyhästä Adelesta, naisesta, joka putosi jyrkänteeltä alas ja julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Samalla alkaa matka kauas miehen omaan menneisyyteen ja ikiaikaiseen mysteeriin. Adele esittää kysymyksen yhdeksänsadan vuoden takaa: voiko ihmeitä tapahtua?
Adelen kysymys valikoitui luettavien kirjojeni listalle ihan vain kirjan nimen takia. Jokin siinä sai mielenkiintoni heräämään ja päätin aloittaa lukemisen ilman, että tiesin kirjasta mitään. Myöskään Haahtela ei ole itselleni entuudestaan tuttu, joten sitäkään kautta minulla ei ollut käsitystä siitä, mitä tämä teos tulee pitämään sisällään. Lukemisen jälkeen mietin kauan, että kirjoitanko tästä kirjasta mitään, sillä kuten Goodreadsistä luettavat kommentit kertovat, tämä kirja on suosittu ja tykätty. Valitettavasti, itse en kuuluu siihen joukkoon, joka voi sanoa niin. En kuulu edes siihen joukkoon, jonka mielestä tämä kirja oli keskinkertainen.
Kuulun niihin harvoihin, jotka kokivat tämän kirjan lukemisen työläänä ja raskaana. Alusta loppuun kerronta tökki, tarina tökki ja homma ei edennyt. Olisin voinut jättää kirjan kesken, mutta en kuulu myöskään niihin ihmisiin. Kahlasin siis kirjan loppuun, jotta pystyn olemaan varma mielipiteestäni. En tykännyt kirjasta. Oikeastaan missään kohdassa. Valitettavasti. Olen menevämpien kirjojen ystävä ja senpä takia mietin, että kirjoitanko tästä mitään. Tämä kirja ei meinaan kuvasta sitä tyyliä, jota yleensä luen. Koska kuitenkin luin tämän loppuun ja haluan lukea erilaisia kirjoja, kirjoitan tämän muista mielipiteistä poikkeavan tekstin.
Mielestäni tämän teoksen tarina oli valju. Hahmoja oli muutama ja heistä sai jonkinlaisen otteen, mutta en pystynyt samaistumaan heistä kehenkään. Ehkä tämä kirja olisi pitänyt ottaa enemmän pohdiskelun ja itsetutkiskelun kautta(?). En kuitenkaan pystynyt siihen. Kirjan aihe ei ehkä ollut riittävän lähellä itseäni ja omaa sydäntäni, että olisin voinut kokea tätä upeana ja ihanana kirjana ja kokemuksena. Enkä usko, että tulen enää lukemaan Haahtelan kirjoja. Tämän teoksen perusteella hänen tyylinsä ei ole minua varten.
Genre: uskonto
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019
Arvosana: *
Goodreads: 3,78
Goodreads: 3,78
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti