15. elokuuta 2014

Kirja: Never Say Never


Kirja
: Never Say Never
Kirjailija: Kailin Gow
Gengre: nuoret, romantiikka
Sarja: Never Knights #1
Sivumäärä: 245
Julkaisuvuosi: 2012
ISBN: 978-159-748-0161

What girl wouldn't want to be surrounded by the sexy guys from the hottest teen rock sensation in the country? 18-year-old Never "Neve" Knight, not only is surrounded by the hottest boys to hit the music charts, but she is the band's lead singer. As the band's lead singer and manager, Never formed and shaped the band to where it is today, a band on the rise and on the brink of being signed by a label. As one of the guys, she knew each of the band members since they were all snot-nose ten-year-olds. While her boys were the cutest guys and they would protect her like knights, she couldn't date any one of them and ruin the chance at being signed with the record label of her dreams. 

That changes when one of the band members suddenly drops out of the band, and in walks Danny Blue, with his dreamy blue eyes, hot body, and British accent. Suddenly, Never's solid world has turned to mush, and her rule for not dating one of her band members is seriously challenged. Can she keep her head straight and get her band signed with a label without losing her heart?

Arviointi: Yep. Luettu ja koettu, eikä enää samaa uudestaan,, kiitos. Sen verran tästä kirjasta muistan. Tosin nyt täytyy myöntää, että eipä tämä juonikaan nyt niin kovin kummoiselta kuulosta. Että sinänsä ei ole mikään ihme, ettei lopputulos ollut mikään päätä huimaavan hyvä.
     Kuitenkin, kuten varmasti jokaisessa kirjassa, oli tässäkin ne hyvät kohtansa. Ehkä se oli paras kohta omasta lukukokemuksestani kun kirjan viimeinen sivu tuli näkyviin ja tajusin, että ”Vihdoin, se on luettu!”. Joka tapauksessa olen antanut silloin tälle teokselle kolme tähteä. Mistähän ne on mahtanut tulla? Ehkä siitä, että Gow osaa kirjoittaa elävästi ja mielenkiintoisesti. Hän ei jää johonkin seinätapettiin liian kauaksi aikaa, mutta kertoo jos sen olemassaololla on jokin tärkeä tarkoitus. Gown teksti oli helppoa luettavaa, vaikka luinkin kirjan englanniksi. Ja kyllähän se juonikin oli ihan mielenkiintoinen, mutta jotenkin se vain oli liian helposti-unohdettava (paremman adjektiivin puuttuessa).

Arvosana: ***

4. elokuuta 2014

Kirja: Night School Yön perintö

Kirja: Night School: Yön perintö (Night School Legacy)
Kirjailija: C.J. Daugherty
Suomentaja: Kirsi Ohrankämmen
Gengre: nuoret, jännitys
Sarja: Night School #2
Sivumäärä: 411
Julkaisuvuosi: 2014
ISBN: 978-951-1-27238-0
Luettu: maaliskuussa 2014

Keneen voi luottaa,
kun kaikki valehtelevat?

     Kapinallinen Allie on yllätyksekseen kotiutunut Cimmerian sisäoppilaitokseen. Cimmeria on tuonut hänen elämäänsä myös Carter Westin, unelmien poikaystävän.
     Allie pääsee mukaan Yökoulun toimintaa, salaseuraan, johon saavat osallistua vain harvat ja valitut. Yökoulu paljastuu vaikutusvaltaiseksi salaiseksi organisaatioksi, jonka jäsenet ulottavat valtansa paljon koulua pidemmälle.
     Pian Allie ja Cimmeria ovat suuressa vaarassa – vaarassa, johon liittyy myös Allien kadonnut isoveli ja heidän salaperäinen isoäitinsä.

Muita kirjailijan kirjoja: sarjassa aiemmin ilmestynyt ”Night School: Yön valitut”
Arviointi: Tajusin äsken, että en ole laittanut ensimmäisestä osasta mitään arvostelua tänne, joten kerronpa hieman ajatuksiani ensimmäisestä osasta. Eli, yksinkertaisesti minä pidin siitä. Vaikkakin odotin koko ajan, että milloin ne yliluonnolliset hahmot tulisivat esiin ja kirja muuttuisi fantasian puolelle. Sitä hetken ei kuitenkaan koskaan tullut, joten jouduin tyytymään pelkkään jännitykseen minkä kirja tarjosi.
     Nyt, luettuani sarjan toisen osan, odotin edelleen jotain yliluonnollista tapahtuvan. En kauheasti lue jännityskirjoja. Tämä sarja on kuitenkin pelkkää jännitystä,, ilman fantasiaa. Mikä sinänsä on minulle aivan mahdoton yhtälö, mutta siihen kai nyt on pakko tyytyä.
     Ensimmäisessä osassa Allie saapui Cimmerian sisäoppilaitokseen. Se oli hänelle rangaistus laittomista toimistaan, mutta lievempi versio nuorisovankilalle. Allie ei pitänyt sisäoppilaitoksesta aluksi laisinkaan, mutta tottui koulun käytöntöihin hyvin nopeasti ja ihastui jopa kahteen poikaan. Eli juu, ensimmäisessä kirjassa oli rutkasti sitä minun inhoamaa kolmiodraamaa. 
     Vaikka ensimmäisessä osassa oli melko paljon asioita jotka minua itseäni henkilökohtaisesti ärsyttivät suunnattomasti, tuntui kuin tässä kirjassa kaikkea olisi vain pahennettu. 
     Sanon siis suoraan, että tämä osa ei yltänyt samalle tasolle ensimmäisen kanssa. Odotin tämän osan ilmestymistä niin paljon, että varmasti jo sen johdosta odotukset olivat korkealla, mutta kyllä ne nopeasti laskeutuivat maan pinnalle takaisin.
     En tiedä mikä teki tästä osasta niin paljon erilaisemman. Ehkä tässä ei vain tuntunut tapahtuvan oikeastaan mitään. Kirja oli vain pelkkää ihmissuhdedraamaa täynnä. Ainakin siltä se minusta tuntui.

Arvosana: ***