Kirja: Night School:
Yön perintö (Night School Legacy)
Kirjailija: C.J. Daugherty
Suomentaja: Kirsi Ohrankämmen
Gengre: nuoret, jännitys
Sarja: Night School #2
Sivumäärä: 411
Julkaisuvuosi: 2014
ISBN: 978-951-1-27238-0
Luettu: maaliskuussa 2014
Luettu: maaliskuussa 2014
Keneen voi luottaa,
kun kaikki
valehtelevat?
Kapinallinen
Allie on yllätyksekseen kotiutunut Cimmerian sisäoppilaitokseen. Cimmeria on
tuonut hänen elämäänsä myös Carter Westin, unelmien poikaystävän.
Allie
pääsee mukaan Yökoulun toimintaa, salaseuraan, johon saavat osallistua vain
harvat ja valitut. Yökoulu paljastuu vaikutusvaltaiseksi salaiseksi
organisaatioksi, jonka jäsenet ulottavat valtansa paljon koulua pidemmälle.
Pian
Allie ja Cimmeria ovat suuressa vaarassa – vaarassa, johon liittyy myös Allien
kadonnut isoveli ja heidän salaperäinen isoäitinsä.
Muita kirjailijan kirjoja: sarjassa aiemmin
ilmestynyt ”Night School: Yön valitut”
Arviointi: Tajusin äsken, että en ole laittanut ensimmäisestä osasta mitään arvostelua tänne, joten kerronpa hieman ajatuksiani ensimmäisestä osasta. Eli, yksinkertaisesti minä pidin siitä. Vaikkakin odotin koko ajan, että milloin ne yliluonnolliset hahmot tulisivat esiin ja kirja muuttuisi fantasian puolelle. Sitä hetken ei kuitenkaan koskaan tullut, joten jouduin tyytymään pelkkään jännitykseen minkä kirja tarjosi.
Nyt, luettuani sarjan toisen osan, odotin edelleen jotain yliluonnollista tapahtuvan. En kauheasti lue jännityskirjoja. Tämä sarja on kuitenkin pelkkää jännitystä,, ilman fantasiaa. Mikä sinänsä on minulle aivan mahdoton yhtälö, mutta siihen kai nyt on pakko tyytyä.
Ensimmäisessä osassa Allie saapui Cimmerian sisäoppilaitokseen. Se oli hänelle rangaistus laittomista toimistaan, mutta lievempi versio nuorisovankilalle. Allie ei pitänyt sisäoppilaitoksesta aluksi laisinkaan, mutta tottui koulun käytöntöihin hyvin nopeasti ja ihastui jopa kahteen poikaan. Eli juu, ensimmäisessä kirjassa oli rutkasti sitä minun inhoamaa kolmiodraamaa.
Vaikka ensimmäisessä osassa oli melko paljon asioita jotka minua itseäni henkilökohtaisesti ärsyttivät suunnattomasti, tuntui kuin tässä kirjassa kaikkea olisi vain pahennettu.
Sanon siis suoraan, että tämä osa ei yltänyt samalle tasolle ensimmäisen kanssa. Odotin tämän osan ilmestymistä niin paljon, että varmasti jo sen johdosta odotukset olivat korkealla, mutta kyllä ne nopeasti laskeutuivat maan pinnalle takaisin.
En tiedä mikä teki tästä osasta niin paljon erilaisemman. Ehkä tässä ei vain tuntunut tapahtuvan oikeastaan mitään. Kirja oli vain pelkkää ihmissuhdedraamaa täynnä. Ainakin siltä se minusta tuntui.
Sanon siis suoraan, että tämä osa ei yltänyt samalle tasolle ensimmäisen kanssa. Odotin tämän osan ilmestymistä niin paljon, että varmasti jo sen johdosta odotukset olivat korkealla, mutta kyllä ne nopeasti laskeutuivat maan pinnalle takaisin.
En tiedä mikä teki tästä osasta niin paljon erilaisemman. Ehkä tässä ei vain tuntunut tapahtuvan oikeastaan mitään. Kirja oli vain pelkkää ihmissuhdedraamaa täynnä. Ainakin siltä se minusta tuntui.
Arvosana: ***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti