23. lokakuuta 2013

Kirja: Aika taistelun ja tähtivalon


Kirja: Aika taistelun ja tähtivalon (Days of Blood and Starlight)
Kirjailija: Laini Taylor
Suomentaja: Helene Bützow
Gengre: nuoret, fantasia
Sarja: Karou- trilogia #2
Julkaisuvuosi: 2013
ISBN: 978-951-31-6638-0

Prahalainen taideopiskelija ja hirviön kasvattitytär Karou on saanut vastaukset moniin kysymyksiinsä. Hän muistaa kuka hän oli: Madrigal, sirosarvinen kimeeri, joka rakastui vihamieheensä Akivaan, leimuavasiipiseen enkeliin. Heidän kielletyllä rakkaudella oli kuitenkin kauhea lopputulos. Se johti kimeerien maailman tuhoon, ja nyt Karou antaisi mitä tahansa saadakseen tehdyn tekemättömäksi.
     Kun Karou kuulee, että hänen rakkautensa takia myös hänen ystävänsä ovat kuolleet, hän jättää katuvan Akivan ja palaa yksin tuhottuun Loramendiin. Vaikka viimeiset kimeerit onkin ajettu maan ääriin, ei ikiaikainen sota ole vielä ohi. Karou ryhtyy kostoon kuolleiden ystäviensä puolesta, enkeleitä vastaan.

Muita kirjailijan kirjoja: sarjassa aiemmin ilmestynyt "Karou, savun tytär"
Arviointi: Ulalaa, tätä on sitten odotettu! Karou, savun tytär oli aivan ihana sarjan aloitusosa, ja tämä kirja oli todella hyvää ja mielenkiintoista ja upeaa jatkoa sille. Olisin halunnut lukea tämän kerralla, mutta yksi päivä ei ihan riittänyt yli kuudensadan sivun lukemiseen. Sivujen suuri määrä ei kuitenkaan saanut muodostettua kirjaan yhtään tylsää kohtaa, vaan tarina eteni sulavasti eteenpäin. Karousta oli mukava lukea lisää, vaikka sarjan ensimmäisessä osassa hänestä saatiinkin jo tietää paljon. Myös kerronnan jakaminen monelle eri henkilölle oli virkistävää, vaikkakin nykykirjallisuudessa siitä alkaa muodostua pikkuhiljaa normi - tai ainakin siltä se joskus tuntuu. Täytyy kyllä myöntää, että kun asiaa on riittävästi kerrottavana, ei asioiden monesta näkökulmasta tarkastelu haittaa lainkaan. Toki se ehkä saa lukijan ajatukset hetkeksi harhautumaan kun täytyy palauttaa mitä kertovalle henkilölle viimeksi tapahtui, mutta niin, joillekin se sopii paremmin kuin toisille.
     Itselläni meni hetki muistaa, että mitä siinä ensimmäisessä osassa oikeastaan tapahtui, mutta onneksi muistikuvat alkoivat palautua melko nopeasti. Tässä osassa minua miellytti vanhojen asioiden kertaamisessa se, että kertaukset eivät tuntuneet irrallisilta osilta tarinaa, vaan ne saatiin punottua hyvin pohjajuoneen. Myös monesta "uudesta" hahmosta kerrottin paljon. Osa heistä kyllä tuli jo esille ensimmäisessä osassa, mutta nyt heistä kerrottiin hieman enemmän. Ensimmäisessä osassa ihastuin Akivaan ja Karouhun aivan totaallisesti. Molemmat heistä oli niin upeita ja jollain tavalla erikoisia persoonia. Tämän osan luettuani he kuuluvat totaalisesti suosikkihahmoihini tässä sarjassa edelleen, mutta nyt joukkoon saa liittyä myös Thiago sekä Ziki. En tiedä oikeastaan miksi. Thiago ehkä siksi, että hänessä on niin monta erilaista puolta. Ensin hän on ystävällinen Karoulle - tai ainakin hän esittää ystävällistä - ja seuraavassa hetkessä hän menee muistuttamaan muita Karoun petollisuudesta. Ziki taas vain tuntui alusta lähtien niin sympaattiselta hahmolta jo alusta alkaen, vaikka kyllä hänestäkin se hieman ei-niin-sympaattinen -puolikin löytyy.
     Kirja loppui niin jännittävästi, että haluaisin saada seuraavan osan heti käteeni. Joten jään nyt vain odottamaan seuraavaa osaa, ja toivon hartaasti sen jatkavan yhtä mahtavaa ja hurmioittavaa linjaa kuin nämä kaksi ensimmäistäkin osaa ovat tehneet.
Arvosana: 9+

2 kommenttia:

  1. Mahtavaa, että tykkäsit tästä! Minusta tämä kirja ja koko trilogia tähän asti on ollut vain niin ihanaa luettavaa, etten melkein tiedä, miten päin olla. Kolmas osa ilmestyy ensi vuoden huhtikuussa - vasta! Se ei voisi sitten millään ilmestyä yhtään nopeammin. No, anyway, hyvä arvostelu! Hyvä pointti tuo näkökulmien vaihtelu: se todella tuo erilaista syvyyttä tarinaan, kun tapahtumat kuvataan monen hahmon silmin ja kun eri hahmot näkevät. Minullekin toimi useamman näkökulman käyttö hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kauheasti! :) En kyllä millään malttaisi odottaa tuota seuraavaa osaa, mutta kai se sitten vaan on pakko..

      Poista