22. maaliskuuta 2022

Outi Moisio: Kun äänesi löysi minut

Lukion viimeisellä luokalla oleva Emilia saa roolin uuden koulunsa musikaalista. Mukana on myös aina aurinkolaseja pitävä mielettömän upeasti laulava Johan, joka ei jostain syystä haluaisi Emiliaa lähelleen. Musikaaliharjoitusten lomassa Emilia ihastuu Johaniin ja tunne tuntuu olevan molemmin puoleinen, ainakin välillä. Emilia alkaa kuitenkin pian nähdä outoa valoa Johanin ympärillä. Käsittämättömät katoamiset kesken dueton saavat hänet epäilemään, että Johanilla on jotain salattavaa. Kun totuus lopulta paljastuu, se laittaa uusiksi Emilian uskomukset, toiveet ja tulevaisuuden.
Emilian tapaaminen saa Johanin elämän sekaisin. Tunteet, ja erilaiset säännöt, repivät häntä kahteen suuntaan, ja kun hän lopulta paljastaa Emilialle salaisuutensa, ei takaisin ole enää paluuta.

     Outi Moision viime vuoden lopulla ilmestynyt Kun äänesi löysi minut osui silmääni Facebookissa Moision mainostamana. Kirjan kuvaus sai kiinnostukseni heräämään, joten laitoin kirjan heti varaukseen kirjastosta. Se, että kirja on ensimmäinen osa kahden kirjan sarjasta, vain lisäksi varmuuttani haluta tarttua tähän. Kun kirja sitten vihdoin päätyi omaan lukupinooni työpöydän kulmalle, tartuin siihen heti mahdollisuuden tullessa. 
     Mikäli tämä kirja olisi julkaistu noin viisi vuotta sitten, olisin varmasti rakastunut tähän. Silloin lukupinossani oli useita samantyylisiä kirjoja: paranormaalia nuorten kirjallisuutta yltiöpäisellä romantiikalla höystettynä. Nyt tämä kirja ei päässyt omissa käsissäni sille tasolle, kun se voisi jonkun muun kohdalla päästä. Ja tästä syystä suosittelen kaikkia tarttumaan siihen ja kokeilemaan, toimisikö tämä sinun kohdalla paremmin.
     Ei tämä kirja huonokaan ollut, en vain ehkä ollut juuri tämän kirjan kohdeyleisöä. Itselle tämä kirja oli hieman liian tasapaksu ja hitaasti etenevä teos, täynnä nuorta rakkautta, joka vie jalat alta jokaisessa kulmassa ja käänteessä. Jäin myös kaipaamaan hahmoilta jotain lisää, nyt he jäivät hieman etäisiksi. Tämä tosin osin selittyy sillä, että tarina kerrotaan Emilian näkökulmasta ja Johanin ajatuksista saadaan käsitys vain muutamissa kohdissa lyhyesti ja ytimekkäästi.
     Kuten sanottu, kirjassa oli suuressa roolissa romantiikka ja sen käänteet. Joskus en edes ymmärtänyt kaikkien käänteiden syytä. Ehkä se vain oli nuoren rakkauden aikaan samaa tunteiden vaihtelua laidasta laitaan ilman sen kummempaa syytä? Joillekin tämä toimii varmasti paremmin kuin itselle, nyt se aiheutti lähinnä ärsytystä. 
     Mikäli kiinnostuksesi kirjaa kohtaan heräsi, mutta fantasia ei ole sinun juttusi, suosittelen silti tähän tarttumista. Vaikka kirjaa voi kuvailla fantasian alle kuuluvaksi, fantasian elementit ovat hyvin pienessä roolissa ja sitä ei tungeta väkisin lukijalle. Jos taas olet fantasian rakastaja, tämä kirja voi silti olla sinulle sopiva. Fantasiaa oli mielestäni juuri sopivissa määrin. Ja vaikka se herätti kysymyksiä, toivon näihin tulevan vastauksia sarjan toisessa osassa.
     Yhtenä tärkeänä tekijänä kirjassa kulkee mukana musiikki. Kirjan loppuun onkin listattu liuta kappaleita, joihin on viitteet myös tekstin seassa. Listauksesta löytyi niin itselle tuttuja kuin tuntemattomiakin kappaleita. Koin tämän ihanana lisänä, vaikka itse en kappalelistaa hyödyntänytkään lukiessani. 

Genre: nuoret, fantasia, romantiikka
Sarja: Kadonnut ääni #1
Kustantaja: BoD (2021)
Arvosana: ***
Muissa blogeissa: Kirjapöllön huhuiluja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti