10. syyskuuta 2013

Kirja: City of Bones


Kirja: The Mortal Instruments: City of Bones (suom. Varjojen kaupungit: Luukaupunki)
Kirjailija: Cassandra Clare
Gengre: fantasia, nuoret
Sarja: The Mortal Instruments #1
Julkaisuvuosi: alk. per. 2007 (suom. 2009)
ISBN: eng. 978-1-4169-5507-8 (suom. 978-951-124-6800)

15-vuotias Clary Fray joutuu outojen tapahtumien todistajaksi, kun nuori poika surmataan newyorkkilaisella klubilla. Clary huomaa näkevänsä asioita, joita muut eivät näe. Kun Claryn äiti katoaa mystisesti, Clary tutustuu Varjometsästäjiin, jotka hallitsevat yliluonnollisten olentojen, haltijoiden, vampyyrien ja ihmissusien maailmaa New Yorkin laitamilla. Häikäisevän komea ja ylimielinen nuori varjometsästäjä oppaanaan Clary sukeltaa alamaailmaan etsimään äitiään.

Arviointi: Tämä on taas yksi hyvä esimerkki siitä miten (muka-) kärsivällinen ihminen olen. Elokvuan katsottuani halusin kovasti lukea tämän kirjan, mutta suomenkielisen kirjan saamiseen olisi mennyt hieman yli kuukausi. Jaksoin odottaa huimat kaksi viikkoa ja sitten päätin alkaa lukemaan tätä englanniksi. Silti odotan yhä sitä, että saan lukea tämän myös suomeksi (ei ihan tuo englanti ole vielä niin hyvin hallussa, että ymmärtäisin lukemaani omasta mielestä riittävän paljoa).
     Täytyy kyllä nyt sanoa, että kirja oli ihan yhtä hyvä kuin elokuvakin. Tosin ehkä hieman lukemista häiritsi se, että olin nähnyt elokuvan ensin. Elokuvasta oli tehty sen verran selvempi, että kirjaa lukiessa joutuui hieman miettimään joitakin asioita. Ja tällä kärsivällisyyden määrällä alkoi jo odottaa seuraavaa elokuvassa tapahtunutta kohtausta, että kirjassa kohtausten välillä olleet asiat eivät meinanneet kiinnostaa riittävästi.

     ""I'll just leave my hat with the footman", said Jace.
     Madame Dorothea shot him a dark look. "If you were half as funny as you thought you were, my boy, you'd be twice as funny as you are." She disappeared back through the curtain, her loud "Hmph!" nearly drowned out by rattling beads.
     Jace frowned. "I'm not quite sure what she meant by that".
     "Really", said Clary. "It made perfect sense to me." She marched through the bead curtain before he could reply."

     Kirjaan luotu maailma oli mukavan erilainen omalla tavallaan. Hahmot olivat jokainen mielenkiintoisia omalla tavallaan, vaikka olisinkin halunnut tutustua heihin hieman paremmin. Mukavaa oli myös se, että kirja sai aika-ajoin hymyilemään tai jopa naurahtamaan. Jacen lievää ylimielisyyttä oli vain mukava katsoa, sillä siinä saattoi selvästi nähdä muutoksia sen suhteen, kenen seurassa Jace oli.

     ""Is this when you start tearing strips odd your T-shirt to bind up my wound?" she joked (Clary). She hated the sight of blood, especially her own.
     "If you wanted me to trip my clothes off, you should have just asked." He (Jace) dug into his pocket and brought out his stele. "It would have been a lot less painful."

     Kirjan luettuani minun on pakko sanoa, että en voi odottaa seuraavan kirjan saamista käsiini. Joten, voi olla että päädyn lukemaan senkin englanniksi. Ehkä onnistun vielä jossain elämäni vaiheessa olemaan ärsyyntymättä siitä, että en ymmärrä täydellisesti jokaista lausetta.

     "... It was the knife Jace had been using to cut apples, lying on its side. She jerked hastily back to avoid stepping on it, and her shoulder bumped his - he put a hand out to steady her, just as she turned to apologize, and then she was somehow in the circle of his arm and he was kissing her."
Arvosana: 9+

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti